Yhtä laaja tapahtuma on järjestetty viimeksi lähes kymmenen vuotta sitten. Kyseessä on lisäksi Kansainvälisen osuustoimintaliitto ICA:n ensimmäinen hybriditapahtuma.
Kongressissa pohditaan osuustoimintaidentiteettiä nykypäivän monisyisessä globaalissa ympäristössä ja aloitetaan identiteetin uudelleentarkastelutyö.
Myös Osuustoiminta-lehti seurasi kongressin kulkua keskiviikosta perjantaihin. Pellervon vastuullisuusasiantuntija Hanna Muukka raportoi kokouksen keskusteluista ja tuloksista tässä artikkelissa.
HUOM! Seuraavassa 8.12. ilmestyvässä OT-lehdessä on teemana Kansainvälinen osuustoiminta ja edunvalvonta.
SEURANTA PÄÄTTYNYT
Uutista päivitetty 3.12.2021
Viimeisen päivän ohjelma keskeytyi positiivisen koronatuloksen takia
Aamupäivällä Soulissa ehdittiin käydä osittain ohjelmaa läpi kunnes positiivinen koronatestitulos keskeytti kongressin. Aamulla linjoille tulevia osallistujia odotti ilmoitus, että ohjelma on keskeytetty koronan vuoksi.
Etelä-Korean terveysviranomaiset antoivat lopulta luvan, että ohjelmaa saatiin jatkaa. Loput puheenvuorot jouduttiin juoksemaan läpi melko nopeasti ja tekniset ongelmat tulkkaukseen ja nettiyhteyksiin liittyen toivat vielä lisähaasteita.
Viimeisenä päivänä keskusteltiin muun muassa osuuskuntien roolista YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. Teemoina olivat muun muassa palkitseva työ, saavutettavat terveys- ja sosiaalipalvelut, ruokaturvan parantaminen sekä edullinen asuminen ja energia.
Viimeisessä teemassa tuotiin esiin osuuskuntien mahdollisuudet puhtaan energian tuotannossa nimenomaan asumisen näkökulmasta.
40 prosenttia globaalista kasvihuonepäästöistä tulee rakentamisesta ja asumisesta, joten asumisratkaisuilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Moni asunto-osuuskunta on tehnyt ekoremontteja energiatehokkuuden parantamiseksi ja kouluttavat jäseniään kestävyysteemoista. Ne tekevät lisääntyvissä määrin myös yhteistyötä tai perustavat itse energia-osuuskuntia edullisen ja puhtaan energian varmistamiseksi.
Yhteenvetona koko kongressissa korostui yhteistyön merkitys. Niin osuuskuntien välillä kuin julkisen ja yksityisen (siis osuuskuntien) välillä. Voimien yhteenliittymisen hyöty on nähty erityisesti pandemian aikana.
Monissa puheenvuoroissa korostui myös tiedon ja datan tärkeys. Se, että ihmiset itse hallitsevat omaa dataansa, mutta myös se, että tiedolla johtaminen on tulevaisuutta.
Emme pysty osuustoimijoina myöskään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin päättäjiin tai vakuuttamaan osuustoiminnan merkityksestä, jos meillä ei ole kunnon tilastoja (kuten World Coop Monitor), mittareita ja tutkittua tietoa faktoista ja osuustoiminnan vaikuttavuudesta.
Uutista päivitetty 2.12.2021
Toisena päivänä keskusteltiin tulevaisuuden työstä, ihmisten osallistamisesta ja innovaatioista
Päivä koostui jälleen monista rinnakkaisista paneeleista, joissa osuustoimijat ympäri maailman keskustelivat teemoista kuten digitaalisuus, eettisen arvoketjun johtaminen ja osuuskuntayrittäjyys sekä innovaatiot. Tässä muutamia nostoja:
Yrityskulttuurilla on osuuskunnissa erityisen tärkeä merkitys, usein puhutaan vain jäsenistä, kun pitäisi puhua myös henkilöstöstä, jotka ovat yhtä lailla osuustoiminnan lähettiläitä. Jäsenten ja työntekijöiden kouluttamisen – erityisesti osuustoiminnasta – on oltava jokaisen osuuskunnan tärkeimpiä tehtäviä.
Digitalisaatiolla on paljon annettavaa osuuskunnille: miten olemassa olevat osuuskunnat saavat käyttöönsä parhaat teknologiat ja toisaalta miten uusi teknologia luo uudenlaisia osuuskuntia kuten alustaosuuskuntia.
Toisaalta teknologian kehitys synnyttää uutta digitaalista epäoikeudenmukaisuutta, joihin osuuskunnat voivat vastata jäseniään tukemalla ja kouluttamalla.
Osuustoimintaidentiteetin ja arvojen tulee näkyä läpi arvoketjujen. Datan jakaminen, jäljitettävyys ja läpinäkyvyys ovat avainasemassa. Globaalisti on erittäin paljon haasteita siinä, miten saada arvoketjuista kestävämpiä.
ILO:n mukaan pakkotyö on edelleen suuri ongelma ja lapsityö on jopa lisääntynyt. Osuuskuntien tulee kannattaa ylikansallista sääntelyä, kuten esimerkiksi EU-tason yritysvastuulakia.
Osuuskunnat ovat vahvempia verkostoituessaan. Kyse on sekä solidaarisuudesta että tehokkuudesta. Yrittäjyyden ja innovoinnin välillä on vahva yhteys, jonka ytimessä on ihmiskeskeisyys. Osuuskuntien tulisi entistä paremmin tarttua tähän.
Osuuskuntien kautta voidaan esimerkiksi rohkaista jäseniä perustamaan myös omia yrityksiään, jotka voivat ratkaista yhteiskunnallisia haasteita.
Osuuskunnat jakavat tuottamansa hyvän paikallisyhteisössään. Osuuskunnilla on aina ollut haasteita esimerkiksi rahoituksen saamisessa. Toisaalta silloin on oltu innovatiivisia ja haettu ratkaisu itse.
Ilmastoriski on myös osuuskuntien rahoitukselle uusi haaste. Vastuullisuus- ja vaikuttavuussijoittaminen on toisaalta sellaista, jonka pitäisi houkutella sijoittamaan juuri osuuskuntiin. Ei yritetä muuttua start-upeiksi saadaksemme rahoitusta, vaan pelataan vahvuuksillamme.
Intian pitkäaikainen ot-vaikuttaja kertoi naisten voimaannuttamisesta
Päivän key-note videoidulla puheenvuorolla oli intialainen Ela Bhatt, joka vuonna 1974 perusti ensimmäisen osuuskassan köyhille intialaisille naisille. Ei ollut olemassa työlakeja tai turvaa työtä tekeville naisille. Naisten työtä ei toisaalta työksi edes tunnistettu tai tunnustettu.
Ensimmäisestä 50 naisjäsenestä 21 ei kuitenkaan maksanut lainaa takaisin ja syyksi selvisi, että he olivat kuolleet synnytyksessä. Niinpä perustettiin terveydenhuolto-osuuskunta ja alettiin myös tarjota vakuutuksia naisille. Myöhemmin perustettiin myös oma maito-osuuskunta.
Kun taloudelliset perustarpeet olivat hoidossa, osuuskuntien naisjäsenten ääni piti saada vielä päättäjien korviin. Luotiin yhdessä muiden osuuskuntien kanssa kansallinen liittouma. Osuuskuntien merkitys naisten voimaannuttamisessa oli siis erittäin merkittävä.
Bhatt kertoi, miten suuri työn merkitys on juuri köyhille, ei ole olemassa mitään jakoa viralliseen ja epäviralliseen työhön, kaikki on tärkeää. Nykyään arvostetaan vain työtä, joka sopii globaaliin markkinatalouteen ja osuuskuntien täytyy haastaa tämä rajoittunut näkemys.
Meillä on oltava kokonaisvaltainen näkökulma: työnteko kuuluu laajempaan yhteiskunnalliseen rakenteeseen ja hyvinvointiin.
Bhatt peräänkuulutti myös uuttaa hoivaajien taloutta (economy of nurturers). Hoivaaminen tulee luonnollisesti kaikilta ihmisiltä, riistäminen taas ei ole meille luonnollista. Ja osuuskunnat ovat paras väline hoivaavaan, ihmislähtöiseen ja solidaariseen talouteen sekä työllistämiseen ja myös ainakin perustarpeiden tuottamiseen.
Bhattilla on myös 100 mailin periaate, että oman osuuskunnan ja yhteisön jäsenten välillä ei olisi tätä pidempää matkaa.
Osuuskunnat voivat edistää yhteiskunnallista muutosta parempaan
Bhattin puheenvuoro alusti paneelia, jossa keskusteltiin siitä miten osuuskuntien tulee olla ensimmäisenä ratkaisemassa yhteiskunnallisia epäoikeudenmukaisuuksia. Kaikilla on epävarmuutta tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen ja pandemian keskellä.
Nuorten mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet, instituutioihin ei enää luoteta, ilmassa on kyynisyyttä ja sosiaalinen koheesio on uhattuna. Seuraavat 10 vuotta ovat ratkaisevat. Ketään ei saa jättää jälkeen. Inklusiivisuus on nyt ennennäkemättömän tärkeää. Osuuskunnat voivat yhdistää eri sukupolvia ja ihmisiä.
Esiin nousi myös nuorten näkökulma siitä mikä työssä on tärkeintä: halutaan työ, joka tekee meistä parempia ihmisiä, tukee sitä, että voimme kehittyä paremmiksi.
Resilienssistä puhutaan paljon, mutta sinnittely ja paikallaan pysyminen ei enää riitä, pitää luoda nuorille jotain, joka inspiroi. Työosuuskunnat erityisesti osallistamisen ja yhteisomistamisen sekä johtamisen kautta voivat inspiroida.
Mutta ei riitä, että puhutaan vain tietystä yritysmallista, vaan osuustoiminnallinen johtaminen on tärkeää.
Osuuskuntien toimintamalli, ollaan ihmisiä varten, tekee niistä parhaita toimijoita taistella taloudellista ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Erityisesti nostettiin esille datan omistajuus ja jakaminen, missä osuuskunnilla on paljon mahdollisuuksia.
Digitaalisuus ei tarkoita vain, että käytetään tietokoneita ja älypuhelimia vaan se tarkoittaa, että koko ajatusmallia pitää muuttaa ja integroida digitaalisuus kaikkeen tekemiseen. Toisaalta teknologinen murros haastaa ihmiskeskeisyyttä. Tässä osuuskunnilla on miljoonan taalan paikka.
Tarvitsemme elämäämme merkitystä. Innovaatiot eivät liity ainoastaan prosesseihin ja tuotteisiin. Tarvitsemme innovaatiota merkitykselliseen työhön. Osuuskunnat voisivat kouluttaa ihmisistä parempia kansalaisia, tällaisen roolin haltuunotossa on tosin vielä tekemistä. Kysyttiin myös, missä ovat aidosti kansainväliset osuuskunnat, jotka yhdistävät eri ihmisiä eri kulttuureista ja eri paikoista.
Kuulimme lisäksi kanadalaisen finanssitalo Desjardinsin Kulttuurivallankumous -projektista (cultural revolution project). Heillä lähdetään siitä, että asiakkaita ja jäseniä pitää tukea saavuttamaan taloudellinen autonomia. Tätä varten henkilöstöä koulutetaan.
He tekevät yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa myös kehittyvissä maissa kehittääkseen niiden taloudellisia järjestelmiä ja omaa paikallistaloutta.
Lisäksi jäsenet saavat bonusta, jos ostavat paikallisesti. Henkilöstölle ja jäsenille on paljon kestävyys- ja vastuullisuuskoulutuksia ja Desjardins pyrkii olemaan hiilineutraali sijoitustoimintaa, kiinteistöjä ja kaikkea toimintaansa myöten vuonna 2040.
Uutista päivitetty 1.12.2021
Jo ensimmäisenä päivänä kuultiin kymmeniä puheenvuoroja
Teknisiltä haasteilta ei ole vältytty, mutta vaikka osa puheenvuoroista jäi aikaeronkin vuoksi näkemättä, ehti muutamassa tunnissa kuulla monia ajatuksia osuustoiminnasta ympäri maailman.
Osuustoimintaidentiteetti on kongressin läpimenevä teema, jota tutkailtiin ensimmäisenä päivänä kuuden eri paneelin ja teeman kautta.
Osuustoimintabrändi ja jäsenten osallistaminen
Brändi oli yksi teemoista. Se nähtiin erityisen tärkeänä juuri osuuskunnille, sillä brändäämisen avulla saa erityisen identiteettimme parhaiten esille. Yksi globaaleista työkaluista tähän on käyttää .coop-domainia.
Panelistit korostivat, että kun on ylpeä osuustoiminnallisesta yritysmuodostaan, se tulee tuoda vahvasti esille. Joku jopa väitti, että jos yhteistyökumppanit ymmärtää, että kyseessä on osuuskunta ja ymmärtävät mitä se tarkoittaa, he eivät haluakaan tehdä töitä muiden yritysten kanssa.
Osallistava ja demokraattinen hallinto ovat osuustoiminnan ytimessä, mutta olemmeko tarpeeksi inklusiivisia?
Tätä teemaa käsittelevässä paneelissa kysyttiin, että jos identiteetti on kokemuksiemme summa, kuulemmeko osuuskunnissa tarpeeksi kaikkien kokemuksia?
Uudet ajatukset uusilta ihmisiltä ja uusista kulttuureista synnyttävät innovaatiota. Ja niitä osuuskunnissa nyt tarvitaan.
Osuuskunnat eivät voi yksin ratkaista yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia, mutta ne voisivat silti tehdä paljon enemmän ja myös osallistaa paremmin jäseniään.
Jäsenpohja voisi monella osuuskunnalla olla vielä paljon monimuotoisempi. Muutos ei ole nopea, se ottaa aikaa.
Käytännöllisemmästä näkökulmasta tuotiin esille myös se, miten osuuskunnat tukevat jäsentensä tietä hallintoon. Onko työryhmiä ja komiteoita, joihin voi matalalla kynnyksellä tulla mukaan ja sitä kautta innostua hallinnollisistakin rooleista?
Onko hallintotyöskentely aidosti osallistavaa, niin että kaikkien erilaisia ajatuksia todella kuullaan? Miten hallitukseen valittuja koulutetaan ymmärtämään diversiteetti ja inklusiivisuusnäkökulmia?
Haasteet eri maissa ovat hyvin erilaisia. Monessa Afrikan maassa esimerkiksi on lähtökohtana ollut, että osuuskunnat ovat vain miehiä varten. Kulttuuria on saatu muutettua, mutta monin paikoin naisten on vieläkin vaikea saada ääntään kuuluviin.
Osuustoimintaperiaatteissa ei puhuta suoraan naisten osallistamisesta, osa maista haluaa ainakin omassa toiminnassaan muuttaa tämän kirjauksen.
Yhteistyö kansallisten hallitusten kanssa
Monissa maissa osuuskunnat on perustettu ruohonjuuritasolla. Tässä paneelissa kuulimme miten toisissa maissa taas hallitukset ovat edistäneet ja tukeneet osuuskuntia osana maan talousstrategiaa.
Esimerkiksi Korean historian aikana osuustoimijat ja hallitus ovat yhdessä edistäneet erityisesti maaseudun kehittymistä ja maanviljelijöiden tukemista.
Muutamassa maassa osuustoimijat ovat myös onnistuneesti kehittäneet kumppanuusekosysteemin hallituksen kanssa, missä yhdessä luodaan ja hallinnoidaan julkisia poliitikkoja. Tällöin pitää löytää win-win asetelma: mikä hyödyttää valtiota ja yhteiskuntaa ja mikä hyödyttää osuuskuntia.
Haasteena on, että poliitikkoja tulee ja menee ja virkamiehet ovat pidempiaikaisia, silti heitäkin on erittäin vaikea kouluttaa osuustoiminnasta.
Paneelissa todettiin, että yhteistyö valtiovallan kanssa on aina erittäin tärkeää ja heidän tietoisuuttaa osuustoiminnasta pitää lisätä. Lainsäädännöllinen toimintaympäristö on todella merkittävä osuuskuntien menestykselle ja siihen voi vaikuttaa vain vaikuttamalla poliittisiin päättäjiin ja valtiolliseen päätöksentekoon.
Monessa maassa lisähaasteita tuo se, että eri osuustoiminasektoreilla voi olla omat lainsäädännöt. On tärkeää tuoda kaikki osuustoimijat sekä päättäjät saman pöydän ääreen.
Paneelissa nostettiin esille myös tärkeä teemalla, joka nousi esille jo edellisenä päivänä: miten osuustoiminta on vaikuttavampaa kuin muut yritysmuodot ja miten voimme mitata sitä sekä näyttää vaikuttavuuden muille?
Päivän päätti ILO:n pääjohtajan puhe
Kansainvälisen työjärjestö ILO:n pääjohtaja Guy Ryder totesi, että kriisitilanne on jälleen korostanut osuuskuntien tarvetta ja merkitystä yhteiskunnan palautumiselle. Osuuskunnat on tunnustettukin ILO:n tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi jo vuonna 1919.
Ryder myös muistutti, että ILO:lla on omat kunnollisen työn standardit ja osuuskunnat edistävät näitä merkittävästi. Vuonna 2002 julkaistiin lisäksi kaikille osuustoimijoille tuttu suositus nro. 193, joka on vaikuttanut siihen, että 115 maan valtiot ovat muuttaneet omaa sääntelyään sen perusteella ottamaan huomioon osuuskuntien merkityksen yhteiskunnalliselle kehitykselle.
Guy Ryder aloitti pääjohtajana vuonna 2012, joka oli juuri YK:n kansainvälinen osuustoimintavuosi. Vuonna 2015 ICA:n kanssa sovittiin, että järjestöt tekevät vielä enemmän yhteistyötä nimenomaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Muutama vuosi sitten on tehty lisäksi uusi sitoumus, jossa luvataan työskennellä yhdessä ihmiskeskeisen tulevaisuuden työn puolesta.
Ensi vuonna tulee 10 vuotta täyteen YK.n osuustoimintavuodesta sekä 20 vuotta nro 193 suosituksesta. Ryder kertoikin, että ILO:n vuosikongressissa heinäkuussa 2022 tullaan ensimmäistä kertaa puhumaankin erityisesti yhteisötaloudesta – ja siis myös osuustoiminnasta.
Uutista päivitetty 1.12.2021
ICA:n osuustoimintatutkimuskonferenssin ja kansainvälisen osuuskuntalakifoorumin lopputulokset
Ennen maailman osuustoimintakongressia järjestettiin 28.–30. marraskuuta kaksi osuustoiminnan tutkimuskonferenssia, joissa pohdittiin tänä vuonna erityisesti osuustoimintaidentiteetin tutkimuksen tärkeyttä ja tutkimuksen vaikutuksia osuuskuntien arkeen eri sektoreilla.
Ensimmäistä kertaa näiden kahden seminaarin tuloksista kerrottiin laajemmalle kokousyleisölle ja pohjustettiin tulevien päivien kongressikeskusteluja.
Taloustieteen professori ja Saint Mary’s Universityn Kansainvälisen osuustoimintajohtamisen keskuksen akateeminen johtaja Sonja Novkovic Kanadasta tiivisti yhdessä nuorten osuustoimintatutkijoiden kanssa osuustoimintatutkimusseminaarin keskustelut.
Seminaariin osallistui 80 tutkijaa, paikan päällä oli 50 osallistujaa ja verkon kautta sata. Keskusteluissa korostui raportoijien mukaan termi solidaarisuus, se liittyi niin yhteistyöverkostojen rakentamiseen kuin jäsenten parempaan osallistamiseen.
Yliopistojen ja osuuskuntien yhteistyötä kaivattiin lisää ja koulutuksen merkitys nähtiin luonnollisesti oleellisena.
Tutkijat korostivat myös tilastotietojen keräämisen tärkeyttä ja erityisesti niiden vertailtavuutta. Osuuskuntien innovaatiokykyä ja yrittäjyyttä ja sitä, miten osuuskunnat edistävät Kansainvälisen työjärjestön ILO:n määritelmän mukaista kunnollista työtä, on tutkijoiden mukaan korostettava enemmän.
Erityisesti alustaosuuskuntien merkitystä digitalisaation tuomien haasteiden ratkaisijana. Osuuskunnat tarvitsevat kuitenkin enemmän taloudellista tukea.
Tutkijoiden tärkein viesti oli, että osuuskuntien on otettava maailmanlaajuinen johtajuus kestävän kehityksen edistäjinä. Niillä on paljon annettavaa ilmastokysymyksiin, rauhanrakentamiseen konfliktinjälkeisissä tilanteissa sekä yhteisöjen rakentamiseen. On luotava mittaristo erityisesti osuuskuntien paikallisen vaikuttavauuden mittaamiseen.
Osuuskuntalakifoorumin annista kertoi dosentti Hagen Henrÿ Helsingin yliopistosta. Tämä oli kolmas lakifoorumi ja neljäs tulee olemaan vuonna 2022 todennäköisesti Afrikassa.
Seminaarin kuudessa sessiossa kuultiin 33 tutkijaa, jotka pohtivat osuuskuntalain ja -identiteetin suhdetta sekä osuuskuntalain harmonisoimista ja sen suhdetta identiteettiin. Seminaarissa puhuttiin laajemmasta oikeusjärjestelmästä, ei vain osuuskuntalaista. Miten lakia tulkitaan ja millaisia eri oikeustraditiota on olemassa?
Tutkijat muistuttivat, että osuustoimintaperiaatteet ovat ylätasoisia, mutta lain on aina oltava tarkka. Jatkossa tulisi kiinnittää tarkemmin huomiota siihen, että kun laista puhuttaessa viitataan periaatteisiin, tulee olla selkeämpi siitä mitä tarkoittaa.
Osuuskuntalaki vahvistaa osuustoimintaidentiteettiä, mutta se voi myös heikentyä lain takia. Identiteetistä keskusteltaessa on oikeudelliset näkökohdat oltava aina mukana. Tutkijoiden mukaan osuuskunnat ovat itse vastuussa siitä, että osuustoimintaidentiteetti näkyy niiden käytännöissä.
ICA:n Statement on cooperative identity on jäseniä oikeudellisesti sitova. Tällä hetkellä on myös käynnissä laajempi keskustelu yhteisötaloudesta ja mikä osuuskuntien rooli siinä on, tässä rajanvedossa omalla, erityisellä identiteetillä on merkitystä ja sitä tulisi vahvistaa.
Myös osuuskuntalain tutkijat toivovat, että osuuskunnat ottaisivat johtajuutta vaikuttavuuden ja kestävyyden mittaamisessa. ESG-mittarit tulisi haastaa ja vaikuttaa globaaleihin verkostoihin, jotta yrityksissä alettaisiin mitata sitä millä on oikeasti merkitystä.
Uutista päivitetty 30.11.2021
Etukäteisohjelmaa jo ennen virallista maailmankongressia
Kongressiosallistujia oli kerääntynyt jo tiistaina Souliin sekä verkkoalustalle kuulemaan tiiviit esittelyt kansainvälisen osuustoimintaliiton vuoden tärkeimmistä teemoista ja saavutuksista.
Osuustoimintarahasto osuuskuntien kehittämiseen
Belgialainen sijoittajayritys Inpulse ja ICA ovat rakentamassa osuuskunnille omaa Global Cooperative Impact Fund -rahastoa. Euroopan komissio toimii ankkurisijoittajana 15 miljoonan euron alkupääomalla.
Rahaston pääpaino on Saharan eteläpuolisen Afrikan osuustoiminnan tukemisessa ja koska kyseessä on vaikuttavuuden tavoittelu, sijoitusten tulee edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Rahasto on tarkoitus saada toimintaan aikaisintaan vuoden päästä.
ICA osallistui talouspäättäjien G20-kokoukseen
Italia toimi tänä vuonna varakkaiden maiden G20-kokouksen puheenjohtajamaana, ja Italian osuustoimintaliiton koordinoimana perustettiin ensimmäistä kertaa oma ICA G20 -työryhmä, jonka työn tuloksia esiteltiin kongressissa. Huippukokous tuo yhteen maailman talouspäättäjiä, ja on kansainvälisesti merkittävin paikka, jossa keskustellaan taloudellisesta yhteistyöstä. On erittäin tärkeää, että osuustoiminnan ääni kuuluu siellä.
ICA:n työryhmä osallistui huippukokouksessa erityisesti kahden ryhmän työhön: B20 (business) ja C20 (society). Yhteiskunnallisissa teemoissa järjestettiin kaksi webinaaria, joissa esiteltiin osuustoimintaa. C20 ryhmän työhön ja tapahtumiin osallistui 560 organisaatiota, näistä viisi sai omia teemojaan läpi politiikkapakettiin, ICA oli näistä yksi. C20 paketti sisältää viisi mainintaa osuustoiminnasta.
B20-ryhmän teemoissa ICA oli mukana muun muassa työllisyydestä, energiasta sekä naisten asemasta keskusteltaessa. Tulevaisuuden vaikuttamistyötä varten on muistettava, että kansallisten työryhmien kanssa on tehtävä aktiivista yhteistyötä ennen huippukokousta sekä löydettävä kaikki oleelliset sidosryhmät, joiden kanssa luoda yhteenliittymiä tärkeimmistä teemoista.
Kilpailu on kovaa: mitkä ovat osuustoiminnan pääviestit ja koska niistä on tehokkainta viestiä.
Ensi vuonna G20-puheenjohtajamaa on Indonesia teemalla: recover together, recover stronger.
Suurten osuuskuntien työryhmän teemat
Vuonna 2018 perustetun suurten osuuskuntien työryhmän The International Cooperative Entrepreneurship Think Tank (ICETT) tavoitteena on vahvistaa osuuskuntien liiketoimintaa etsimällä innovatiivisia ideoita, tukemalla tutkimusta ja koulutusta sekä tekemällä yhteistyötä osuuskuntien kohtaamiin haasteisiin vastaamiseksi.
Neljä työryhmää keskittyvät eri teemoihin, jotka ovat tulevaisuuden työ, World Cooperative Monitor ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ihmisoikeudet ja arvoketjut sekä osuustoimintaidentiteetti.
Tulevaisuuden työtä pohtivassa työryhmässä on tarkasteltu trendejä, jotka vaikuttavat tämän päivän työelämään, kuten epätyypillinen työ, ympäristöhaasteet sekä teknologinen ja digitaalinen murros. Työryhmän seminaarissa jopa haastettiin koko työn konsepti, mitä edes on työ?
Osuuskunnilla on paljon potentiaalia haasteisiin vastaamisessa. Erityisesti datassa ja sen hallinnoimisessa osuuskuntien tulee olla aktiivisia ja vastata esimerkiksi kysymyksiin immateriaalioikeuksista. Jatkossa erityisen tärkeää on liittää osuuskunnat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen mitä tulee kunnolliseen työhön.
Suomen edustaja ICA:n hallituksessa on Marjaana Saarikoski , joka toimii Ihmisoikeudet ja arvoketjut -työryhmän puheenjohtajana. Hän kertoi muun muassa, miten ryhmä on tehnyt yhteistyötä ILO:n kanssa erityisesti lapsityövoiman käytön lopettamisessa.
Saarikoski myös muistutti EU:n aktiivisuudesta ihmisoikeusteemaan liittyen ja tulevasta yritysvastuulainsäädännöstä, joka tulee vaikuttamaan laajasti yrityksiin ei vain Euroopassa vaan maailmanlaajuisesti.
10. World Cooperative Monitorin julkistus
ICA ja Euricse julkaisevat World Cooperative Monitorin eli maailman 300 suurimman osuuskunnan tunnuslukuja tilastoivan julkaisun nyt kymmenenen kerran. Vuoden 2021 Monitorin data perustuu 2019 lukuihin. Suurimmat osuuskunnat on listattu liikevaihdon mukaan, mutta myös liikevaihto suhteutettuna maansa BKT:hen mukaan.
Viime vuosina on lisäksi keskitytty siihen, miten osuuskunnat edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita erityisesti ilmastonmuutoksen hillintää ja viime vuodesta eteenpäin myös koronaan sopeutumista.
Julkaisua kehitetään jatkuvasti. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli näyttää miten globaali ja vahva osuustoimintaliike on. Tämä tavoite on saavutettu ja voidaan osoittaa, että osuuskunnat ovat merkittäviä toimijoita monella sektorilla.
Seuraava tavoite on siirtyä mittaamasta kokoa mittaamaan vaikuttavuutta. Moni toimija yrittää nyt tehdä samaa, mutta osuustoimintaliike ei halua olla perässähiihtäjä ja käyttää muiden – sijoittajaomisteisten yritysten – standardeja.
Osuustoiminnan tavoitteiden on oltava korkeammalla. Mitkä ovat parhaita mittareita, jotka ottavat huomioon osuustoiminnan ominaispiirteet? Tulevaisuuden haaste on löytää osuustoiminnan omat indikaattorit.
