Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on menestynyt hyvin huolimatta toimialuetta kohdanneesta rajusta rakennemuutoksesta. Uskollisia asiakasomistajia osuuskauppa palkitsee paitsi eduilla ja hyödyillä myös huolehtimalla siitä, että palveluverkosto Helsingin ja Turun metropolien välissä on nykyaikainen, laaja ja kattava.
Kun pääjohtaja Stephen Elop vertasi Nokiaa palavaan öljylauttaan, tiedettiin Salon seudulla heti, että nyt lasketaan madonlukuja. Seutukunta on yksi niistä alueista, jotka pahimmin kärsivät Nokian matkapuhelinliiketoiminnan kriiseistä ja lopulta tuhosta.
Kun samaan aikaan Lohjan seudulla paperiteollisuus ajautui vaikeuksiin, kouraisi rakennemuutos koko Suur-Seudun Osuuskaupan toimialuetta, johon näiden kahden keskisuuren kaupungin lisäksi kuuluu kuusi muuta kuntaa läntisellä Uudellamaalla ja Salon seutukunnalla.
”Totta kai nämä asiat kolahtivat ikävästi myös osuuskauppaan. Yhtenä esimerkkinä tästä on rakentamisen ja sisustamisen tavaratalon, Kodin Terran lopettaminen. Se laitettiin aikanaan pystyyn suurin toivein, kun Saloon muutti perheitä ja omakotirakentaminen oli huipussaan. Nyt rakentaminen on lähes pysähtynyt, joten olemme joutuneet sopeuttamaan rautakauppaamme, joka toki on meille edelleen tärkeä toimiala”, toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen kertoo.
Salossa ei kuitenkaan jääty tuleen makaamaan eikä itsesäälissä rypemään.
”Alue on todellinen edelläkävijä, mitä tulee kuntaliitoksiin. Niillä on haettu uutta voimaa ja tehokkuutta sekä kriisinsietokykyä. Yrityspuolella syntyy vauhdilla uusia start uppeja Nokian entisiin tiloihin, jotka muutenkin valjastetaan kaupungin, yritysten ja monien eri instanssien yhteistyöllä hyötykäyttöön”, SSO:n hallituksen varapuheenjohtaja Jaakko Halkilahti valaisee.
Miehet vakuuttavat, että tulevaisuus näyttää jo paljon valoisammalta. Salon seutu hyötyy vahvassa kehitysbuumissa olevan Turun talousalueen vetovoimasta. Lohjan seutua puolestaan edesauttaa pääkaupunkimetropolialueen jatkuva kasvu.
”Kun vielä saisimme nopean junayhteyden Helsingin ja Turun välille. Silloin toimialueemme olisi todellisen kasvukäytävän varrella”, Halkilahti toteaa.
Perinteisellä osuustoiminta-alueella
Vuonna 2004 fuusioituneilla Salon Seudun Osuuskaupalla ja Osuuskauppa Seudulla on takanaan pitkä historia. Vanhin toimialueella sijainneista osuuskaupoista oli Hajalan Osuuskauppa, jonka perustamisesta on kulunut 115 vuotta.
Pyöreitä vuosia eli 100 vuotta täyttää maatalouskauppa, jota SSO harjoittaa itsenäisesti viimeisenä alueosuuskauppana.
”Toimialueemme onkin paitsi perinteistä osuustoiminta-aluetta, myös erittäin vahvaa maatalousaluetta”, itsekin maatalousyrittäjänä toimiva Halkilahti toteaa.
”Osuuskauppafuusio oli aikanaan rohkea veto, mutta ratkaisu on osoittautunut järkeväksi. Huolimatta toimialueen haasteista SSO on menestynyt koko ajan taloudellisesti hyvin. Tulos on yltänyt tasaisesti 10 miljoonan euron pintaan ja rahaa kehittämiseenkin on jäänyt. Parhaina vuonna olemme käyttäneet investointeihin liki 30 miljoonaa euroa, ja sama on tarkoitus tehdä tänäkin vuonna”, Jääskeläinen lupaa.
Osuuskaupan rohkeutta on pakko ihailla. Huolimatta siitä, että se ei suinkaan toimi maamme suurimmalla markkina-alueella, sen palvelukirjo on osuuskaupoista laajin.
”Näemme tehtäväksemme palvella omia asiakasomistajiamme kaikissa heidän arkipäivän tarpeissaan. Tässä olemme onnistuneet hyvin, sillä monilla mittareilla olemme kärkipäässä, kun mitataan asiakasomistajien uskollisuutta palveluiden käytössä”, Jääskeläinen kertoo.
Merkittävä työllistäjä
SSO pitää kunnia-asianaan koko toimialueen kattavaa palveluverkostoa. Siksi sillä on suuri määrä Sale-lähimyymälöitä, myös sellaisilla paikkakunnilla, joissa ei muita kauppoja ole. Myös ABC-liikennemyymälä- ja automaattiverkosto on laaja.
SSO on merkittävä autokauppias. Tämän S-ryhmälle vaikean lajin se hallitsee, sillä autokauppa on ollut kannattavaa jo sangen pitkään. Osuuskaupan palveluvarustukseen kuuluu useiden ravintoloiden lisäksi myös hotelli.
”Syömähampaamme on luonnollisesti marketkauppa, johon teemme parhaillaankin mittavia investointeja. Lohjalla rakennetaan uutta kauppakeskusta, jonka veturiksi tulee iso S-market. Hiljattain uudistui Salossa kauppakeskus Plazan S-market. Nummelan Prismassa olemme tuplaamassa myyntipinta-alan. Myös Halikon Prismaa on uudistettu”, Jääskeläinen listaa.
Pyydämme Esko Jääskeläistä kertomaan jonkin SSO:ssa hiljattain toteutetun konkreettisen vastuullisuusteon. Toimitusjohtaja miettii vain hetken.
”Massahurmaus, kuten sitä leikillisesti kutsumme, liittyy meillä nuorten työllistämiseen ja työharjoitteluun. Se on tilaisuus, jossa nuori saa mahdollisuuden saada jalkansa osuuskaupan oven väliin ja myydä itsensä kesätöihin. Kaikki hakijat kutsutaan viiden minuutin mittaiseen työpaikkahaastatteluun, ja osalle voimme tarjota kenties sen ensimmäisen kosketuksen työelämään.”
Digitalisaatio parantaa kaupan palveluja
Kaupan digitalisaatio näkyy S-ryhmässä vahvasti kolmella eri alueella: tuotteiden hankinnassa ja logistiikassa, asiakastuntemuksen hyödyntämisessä sekä asiointia ja maksamista helpottavien palveluiden kehittämisessä.
Vierailu S-ryhmän upouudessa Sipoon logistiikkakeskuksessa on kuin ottaisi askeleen kaupan tulevaisuuteen. 30 eduskuntatalon kokoisen hallin käytävillä ei näy sen enempää ihmisiä kuin trukkejaan. Tavaroiden käsittelystä ja siirtelystä huolehtivat robotit ja automaattiset kuljettimet.
Esko Jääskeläinen kertoo, että Sipoon logistiikkakeskus on S-ryhmän kaikkien aikojen suurin investointi, johon osallistuvat SOK:n lisäksi kaikki osuuskaupat. Se on myös Suomen suurin digi-investointi aikoihin ja jopa globaalisti uniikki hanke.
”Tämä on alue, jossa digitaalisuuden hyödyntäminen on S-ryhmässä pitkällä. Hankinnan ja logistiikan tehokkuudessa meitä on vaikea päihittää”, Jääskeläinen summaa.
Pitkällä ollaan myös maksamista ja asiointia helpottavien innovaatioiden kehittelyssä. Esimerkkejä tästä ovat verkkokaupan palvelut ja niihin yhdistetty Foodie eli ruokaostosten suunnittelupalvelu koko Suomen markettien valikoima- ja hintatietoineen. S-mobiili-sovellukseen tuodaan jatkuvasti uutta esimerkkinä myös SSO:n kaikilla ABC-mittakentillä toimiva mobiilitankkaus. Ekologista ajattelua tukee kuititon maksaminen.
”Asiakastiedon hyödyntämisessä olemme myös edelläkävijöitä. S-Etukortin kautta tietoa omistajiemme toiveista, tarpeista ja ostotottumuksista on kertynyt pitkältä ajalta. Vastaisuudessa hyödynnämme tietoa entistä enemmän, mutta teemme sen turvallisesti ja vastuullisesti”, Jääskeläinen vakuuttaa.
