Yrittäjien yhteenliittymät mahdollistaisivat kalliiden jalostuslaitteistojen hankkimisen.
Talous
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan johti pakotteisiin, jotka ravistelevat taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Vaikutuksia syventää luottamuspula Venäjään.
Jäsenpohjaisten yritysten pohjoismaiset ylpeydet, suomalainen Metsäliitto Osuuskunta ja ruotsalainen Lantmännen ef., kuuluvat kumpikin alansa johtaviin Euroopassa. Eri toimiala, erilainen tausta ja erityyppinen strategia eivät estä molempia tavoittelemasta yhtä ja samaa, sitä kaikille yrityksille tärkeintä – kasvua.
Osuustoiminta on kansainvälinen liike. Mutta ei tämä sitä tarkoita, että suomalaiset osuuskunnat olisivat omistukseltaan kansainvälisiä. Päin vastoin, meillä ei ole yhtään sellaista kuluttaja- tai tuottajaosuuskuntaa eikä keskinäistä yhtiötä, jolla olisi omistajia ulkomailla. Monella osuuskunnalla lienee tarve arvioida potentiaalinen jäsenkunta uusiksi. Tai lopettaa kokonaan.
Anitra Komulaisen uutuusteos kertoo työväen osuustoiminnan tarinan vaiherikkaine käänteineen.
Suurimpien pankkien joukossa fuusioita jatketaan ahkerasti. Edellisen ja kuluvan tilikauden aikana yhdistymisissä on mukana toistakymmentä pankkia. Toissa vuonna toteutuneiden fuusioiden avulla parhaaseen kasvuun ylsi jälleen Etelä-Pirkanmaan OP.
Alueosuuskaupoista kahden kärjessä on ollut jo yhdeksän vuotta PKO Pohjois-Karjalasta. Nyt PKO varmisti paalupaikan jo kolmatta vuotta peräkkäin. Viime vuonna jaetulle ykkössijalle ponnistaneen PeeÄssän Pohjois-Savosta PKO jätti tällä kertaa selvästi taakseen.
Osuuskuntien maksamat palautukset jatkoivat kasvuaan 12 miljoonalla. Tällä kertaa myös keskinäisten yhtiöiden maksamat edut ja hyvitykset kasvoivat. Keskimäärin Suomen seitsemän miljoonaa osuustoimintayritysten jäsentä nettosivat yli 120 euroa bonuksina ja muina palautuksina henkilöä kohden.
Viime vuodesta odotettiin pandemian pilaamaa. Toisin kävi. Useimmilla toimialoilla saatiin torjuntavoittojen ja parantuneiden tulosten vuosi, jonka monet osuustoiminnalliset yritykset hyödynsivät uusia asemia ja kasvua hakien. Siitä yleisarvosana 9-.
Päivittäisessä talousuutisten tulvassa unohtuvat helposti teoriat, joille nykyinen talousjärjestelmä rakentuu. Nyt nekin ovat murroksessa.
Koronalama on kurittanut eri toimialoja rajustikin, mutta suurimmat osuustoimintayritykset näyttävät selvinneen kriisistä varsin hyvin.
Kysyimme tammikuun lopussa HLJ-Akatemia-webinaarin osallistujilta oman osuuskunnan tärkeysjärjestystä juuri nyt. Yllätys tuskin on se, että tärkeimpinä pidettiin johdon suorituskykyä ja kannattavuutta. Mutta kiinnostavaa on, että kasvu oli ihan hännillä.
Metsä Group -konserni investoi vajaan kymmenen vuoden aikana yli kolme miljardia euroa Suomeen. Metsänomistajien omistus ohjaa investointeja.
Osuustoiminnalliset yritykset maksavat vuosittain tuloveroa noin puoli miljardia euroa. Jäsenille maksetaan hyvityksinä 750–1 000 miljoonaa euroa. Onko suhde oikea?
Osuuskuntia perustetaan yhä verkkaisesti, eikä koronapandemia ole ainakaan tahtia kiihdyttänyt.
Osuuskuntien maksamat bonukset kasvoivat 30 miljoonalla vuonna 2019. Keskinäisten yhtiöiden maksamat hyvitykset sen sijaan laskivat. Keskimäärin Suomen 6,9 miljoonaa osuustoimintayritysten jäsentä nettosivat 120 euroa bonuksina ja muina palautuksina per naama.
Alueosuuskaupoista kahden kärjessä on ollut jo kahdeksan vuotta PKO Pohjois-Karjalasta. Nyt PKO pääsi ykköseksi jo toista vuotta peräkkäin. Jaetulle ykkössijalle ponnisti viime vuoden kolmannelta sijalta tällä kertaa PeeÄssä Pohois-Savosta.
Kymmenen suurimman osuustoimintayrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2019 lähes 26 miljardia euroa.
Fuusioiden avulla kasvua hakeneet Urjalan, Valkeakosken ja Akaan Seudun OP:t muodostivat Etelä-Pirkanmaan OP:n ja samalla pokkasivat suurten pankkien parhaan liiketoiminnan kasvattajan pestin. Muissa pankkikokoluokissa parhaat olivat Lounais-Suomen, Maaningan, Vesannon Halsua-Ylipään OP.
Viime vuodesta ei yritysten taloudessa paljon odotettukaan. Välivuoden sijaan saatiin valmistautumisen vuosi, jonka osuustoiminnalliset yritykset hyödynsivät tyydyttävästi.
Eduskunnan osuustoimintaryhmän toisessa seminaarissa 10. kesäkuuta aiheena oli osuustoiminnan toimintaympäristöistä elintarvikesektori: Onko elintarvikkeiden omavaraisuus mahdollisuus vai utopiaa? Puhumaan oli pyydetty niin tutkijoita kuin teollisuuden ja tuotannon edustajia.
Suomen vientivetoinen kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2019 prosentin verran ja työllisyys parani. Vuoden 2020 alku oli varsin myönteinen, mutta sitten yleismaailmallinen koronapandemia iski maaliskuussa sekä kysyntään että tarjontaan, talouskasvu sukelsi ja kassakriisi iski monilla palvelualoilla.
Koronavirus ja viruksen torjuntatoimet poikkeustiloineen ovat aiheuttaneet ennennäkemättömän shokin koko maailmantaloudelle.
