Kasvu ja kannattavuus paranivat yleisesti ennätystasolle. Vahva kysyntä, hyvät sijoitustuotot ja investointien viriäminen tukivat monen osuustoiminnallisen yrityksen menestymistä. Toisaalta korona kuritti yhä monia osuuskuntia erityisesti palvelutoimialoilla. Siitä yleisarvosana 8,5.
Talous
Harvassa maassa tilastoidaan osuustoimintayritysten taloustietoja yhtä laajasti ja tarkasti kuin Suomessa.
Yrittäjien yhteenliittymät mahdollistaisivat kalliiden jalostuslaitteistojen hankkimisen.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan johti pakotteisiin, jotka ravistelevat taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Vaikutuksia syventää luottamuspula Venäjään.
Jäsenpohjaisten yritysten pohjoismaiset ylpeydet, suomalainen Metsäliitto Osuuskunta ja ruotsalainen Lantmännen ef., kuuluvat kumpikin alansa johtaviin Euroopassa. Eri toimiala, erilainen tausta ja erityyppinen strategia eivät estä molempia tavoittelemasta yhtä ja samaa, sitä kaikille yrityksille tärkeintä – kasvua.
Osuustoiminta on kansainvälinen liike. Mutta ei tämä sitä tarkoita, että suomalaiset osuuskunnat olisivat omistukseltaan kansainvälisiä. Päin vastoin, meillä ei ole yhtään sellaista kuluttaja- tai tuottajaosuuskuntaa eikä keskinäistä yhtiötä, jolla olisi omistajia ulkomailla. Monella osuuskunnalla lienee tarve arvioida potentiaalinen jäsenkunta uusiksi. Tai lopettaa kokonaan.
Anitra Komulaisen uutuusteos kertoo työväen osuustoiminnan tarinan vaiherikkaine käänteineen.
Suurimpien pankkien joukossa fuusioita jatketaan ahkerasti. Edellisen ja kuluvan tilikauden aikana yhdistymisissä on mukana toistakymmentä pankkia. Toissa vuonna toteutuneiden fuusioiden avulla parhaaseen kasvuun ylsi jälleen Etelä-Pirkanmaan OP.
Alueosuuskaupoista kahden kärjessä on ollut jo yhdeksän vuotta PKO Pohjois-Karjalasta. Nyt PKO varmisti paalupaikan jo kolmatta vuotta peräkkäin. Viime vuonna jaetulle ykkössijalle ponnistaneen PeeÄssän Pohjois-Savosta PKO jätti tällä kertaa selvästi taakseen.
Osuuskuntien maksamat palautukset jatkoivat kasvuaan 12 miljoonalla. Tällä kertaa myös keskinäisten yhtiöiden maksamat edut ja hyvitykset kasvoivat. Keskimäärin Suomen seitsemän miljoonaa osuustoimintayritysten jäsentä nettosivat yli 120 euroa bonuksina ja muina palautuksina henkilöä kohden.
Viime vuodesta odotettiin pandemian pilaamaa. Toisin kävi. Useimmilla toimialoilla saatiin torjuntavoittojen ja parantuneiden tulosten vuosi, jonka monet osuustoiminnalliset yritykset hyödynsivät uusia asemia ja kasvua hakien. Siitä yleisarvosana 9-.
Päivittäisessä talousuutisten tulvassa unohtuvat helposti teoriat, joille nykyinen talousjärjestelmä rakentuu. Nyt nekin ovat murroksessa.
