Metsä Groupin viime vuotta värittivät kilpailijoidensa tapaan ensimmäisen vuosipuoliskon lakot ja lomautukset. Tulokseen vaikutti myös Kemin biotuotetehtaan kaasuräjähdys, mikä pysäytti osan tehtaan tuotannosta. Maailmantalouden epävarmuus näkyi tämän vuoden toisen neljänneksen odotettua heikompana tuloksena, joka pakottaa Metsä Groupin kovalle säästökuurille.
Talous
Osuuskaupat valtaavat markkinaosuutta K-ryhmän kustannuksella. Silti Kesko toistelee tyytyväisyyttään. Miksi ensimmäinen ja miten ihmeessä toinen?
Terveysvakuutus kannattaa vakuutusyhtiöille ja niiden asiakkaille huonosti. Yksityiset lääkäritalot sanelevat hinnat ja pärjäävät hyvin.
Pankkien palvelukulttuurissa on tapahtumassa muutos. Asiakkaita halutaan palvella henkilökohtaisemmin eikä yhteystietoja kätketä enää yhden valtakunnallisen palvelunumeron taakse.
Osuustoimintayritysten maksamat tuloverot 2000-luvulla yhteensä kipusivat jo yli 11 miljardiin euroon. Vuodelta 2024 maksetut tuloverot nousivat uusiin ennätyslukemiin, 821 miljoonaan.
Alueosuuskauppojen parhaaksi liiketoiminnan kasvattajaksi vuonna 2024 nousi Osuuskauppa Arina Pohjois-Suomesta, ensimmäistä kertaa 15 vuoden mittausten aikana.
Parhaat osuustoiminnalliset pankit vuoden 2024 tuloksilla omassa kokoluokassaan olivat Sataharjun OP, Jokiläänin OP ja Lavian Osuuspankki
Suomen kymmenen suurimman osuustoimintayrityksen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2024 nousi hieman 28,3 miljardiin euroon.
Markkinanäkymä osuustoimintayritysten eri toimialoilla on pääosin puolipilvistä. Pankkialalla on edelleen aurinkoisempaa kuin muilla sektoreilla, vaikka huippuvuodet ovat finanssialallakin ohi.
Infraosuuskunnat tarjoavat esimerkiksi vesi- ja laajakaistapalveluja eli kotitalouksien tarvitsemaa perusinfraa.
Osuustoimintayritysten maksamat palautukset omistajilleen nousi kaikkien aikojen ennätykseen, noin 1,3 miljardiin euroon. Osuuskuntien osuus palautuksista oli lähes miljardin verran ja keskinäisten yhtiöiden kasvava osuus vajaat 300 miljoonaa.
Osuuskauppojen palautukset jäsenilleen olivat vuonna 2024 yhteensä jo 535 miljoonaa, mikä on selvästi enemmän kuin edellisvuonna.
OT-lehden tarkastelussa oli tällä kertaa henkilöstöomisteisista osuuskunnista tehty otos, johon oli koottu kymmenen suurinta työosuuskuntaa Suomessa eri toimialoilta. Yleisen määritelmän mukaan työosuuskunta on työntekijöidensä omistama yritys, jossa jäsenet tarjoavat työpanostaan ja osaamistaan asiakkaille suoraan osuuskunnan kautta.
Osuuskunnissa ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenet osuuskunnan kokouksessa tai edustajiston kautta, mutta heidän vaikutusvaltansa rajoittuu osuuskuntalain ja sääntöjen määrittelemiin asioihin.
Yhteiskunnallisten yritysten strategian päivittäminen vastaamaan EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelmaa ja suosituksia etenee. Keväällä kuultiin erityisesti kentän tarpeita, ja osuuskuntien näkökulma tuli myös esille.
Osuuskuntaväki on perinteisesti korostanut, että heidän työnsä kantaa isossa kuvassa hedelmää koko Suomelle. Näkemyksen tueksi on tarjolla myös faktaa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan osuuskunnat kerryttivät vuonna 2023 lähes 10 prosenttia Suomen verotuloista, työllistivät yli 71 000 henkilöä (kokoaikaisiksi muunnettuna) ja maksoivat palkkoja liki 3,7 miljardia euroa. Bonuksena on vielä paikallinen voitonjako, joka sataa maakuntien kasvulaariin.
Tässä ajassa tarvitaan ennen muuta osuuskuntia – niiden toiminnalle on vahva tilaus. ”Toivon hartaasti, että tutkimuksessani tekemäni huomiot herättävät keskusteltua siitä, mikä on osuuskuntien tarkoitus 2020-luvulla ja mitä se voisi parhaimmillaan olla”, juuri tohtoriksi väitellyt yliopisto-opettaja Sanna Saastamoinen painottaa.
Kesäkuun kansainvälinen huipputapahtuma kokoaa yhteen alan tutkijat, opiskelijat ja muut osuustoiminnasta kiinnostuneet.
Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimin tekemät kevätanalyysit osuustoimintayritysten viime vuoden toiminnasta ja alkuvuodesta 2025 kertovat, että yrityksillä riitti paineensietokykyä ja kykyä kasvuun maailman myllerryksessäkin.
Strategiset valinnat näkyvät lihatalojen viime vuoden tuloksessa. Maailmanpoliittinen epävarmuus ja poukkoileva tullipolitiikka lisäävät liiketoiminnan riskejä. Kuluvaa kevättä ovat leimanneet naudan jauhelihan toimitusvaikeudet.
Valio oli vuonna 2024 edelleen Suomen vahva elintarvikeviennin veturi noin 25 prosentin osuudella koko Suomen elintarvikeviennistä. Voin ja erikoismaitojauheiden vientikauppa sujui hyvin ja maailmanmarkkinahinta oli korkealla.
Vuosi 2024 oli Suomen metsäteollisuudelle kaksijakoinen. Vuotta värittivät ensimmäisen vuosipuoliskon lakot ja lomautukset. Tästä huolimatta kartongin ja paperin vienti kasvoi. Sen sijaan sellun vienti laski vajaan kymmeneksen. Kuitenkin tarjonnan supistuminen auttoi pitämään pitkäkuituisen sellun hinnat vahvoina. Sahatavaran kysyntä oli heikkoa rakentamisen alakulon takia.
Sijoitustoimintaan keskittyneiden suomalaisten osuuskuntien tasevarallisuus on yhteensä noin miljardi euroa. Jos mukaan lasketaan myös jäsenomisteisten pankkien ja asiakasomisteisten vakuuttajien taseet, koossa on jo yli sata miljardia.
Vakuutustoiminnan sääriski konkretisoitui viime vuonna. Alkutalven kovat pakkaset ja liukkaat jalkakäytävät toivat vakuutusyhtiöille kosolti korvattavaa.
