Seinäjoella toimiva Osuuskunta Nostates syntyi vuonna 2024 luovan alan tekijöiden yhteisöksi, jossa taiteilijat saavat käyttöönsä työtiloja, residenssipaikkoja ja mahdollisuuden jakaa osaamistaan. Osuuskunnan toiminnanjohtaja Niina Keltamäki ja hallituksen puheenjohtaja Minna Bengs pyörittävät yrityksen arkea.
Osuuskuntaväki on perinteisesti korostanut, että heidän työnsä kantaa isossa kuvassa hedelmää koko Suomelle. Näkemyksen tueksi on tarjolla myös faktaa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan osuuskunnat kerryttivät vuonna 2023 lähes 10 prosenttia Suomen verotuloista, työllistivät yli 71 000 henkilöä (kokoaikaisiksi muunnettuna) ja maksoivat palkkoja liki 3,7 miljardia euroa. Bonuksena on vielä paikallinen voitonjako, joka sataa maakuntien kasvulaariin.
Runsaasti erilaisia kesätapahtumia on tarjolla jälleen eri puolilla Suomea, tietenkin osuustoiminnallisesti.
Helsinki oli osuustoimintatutkimuksen keskiössä, kun Kansainvälisen osuustoimintaliitto ICA:n Euroopan konferenssi järjestettiin 12.–13.6.2025 Helsingin yliopiston tiloissa.
Tässä ajassa tarvitaan ennen muuta osuuskuntia – niiden toiminnalle on vahva tilaus. ”Toivon hartaasti, että tutkimuksessani tekemäni huomiot herättävät keskusteltua siitä, mikä on osuuskuntien tarkoitus 2020-luvulla ja mitä se voisi parhaimmillaan olla”, juuri tohtoriksi väitellyt yliopisto-opettaja Sanna Saastamoinen painottaa.
Finanssimaailman kehitys on kulkenut kohti suurempia pankkeja ja harvempaa konttoriverkostoa. Onko iso koko ainoa keino pärjätä?
Pensasaitojen leikkausta, lumitöitä, siivousta tai apua ikäihmisille arjen askareissa – Joensuusta käsin toimiva Pohjois-Karjalan Napakka Osuuskunta on jo vuodesta 2004 tarjonnut laajan valikoiman palveluja ja joustavan työpaikan eri alan ammattilaisille.
”Keskinäisen yhtiön toiminnan ydin on omistaja-asiakkaiden elämänturvan parantaminen ja heille lisäarvon tuottaminen. LähiTapiolan on menestyäkseen osattava tuottaa kuluttajien tarpeita vastaavia palveluja kilpailukykyiseen hintaan”, luonnehtii LähiTapiolan uusi pääjohtaja Sari Heinonen.
Kesäkuun kansainvälinen huipputapahtuma kokoaa yhteen alan tutkijat, opiskelijat ja muut osuustoiminnasta kiinnostuneet.
Ruotsissa terveyskeskusosuuskunnat turvaavat pienempien paikkakuntien lähipalveluja. Haastetta tuo vakituisten lääkärien saaminen, väestön ikääntyminen ja yleinen kustannustason nousu.
Kantamoinen on Lempäälässä toimiva osuuskunta, jossa yhteisöllisyys ja joustava yrittäjyys kietoutuvat sote-palveluiden tuottamiseen.
Huhtikuun alussa Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtajana aloittanut Taina Penttinen tuo tehtävään vahvaa osaamista vähittäiskaupasta ja osuustoiminnasta. Uusi rooli ei ole vain urasiirto – se on intohimoinen hyppy yhteisölliseen johtamiseen ja palveluiden kehittämiseen yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa.
Euroopassa puhaltavat muutoksen tuulet. Ursula von der Leyenin toinen komissio muuttaa suuntaa kohti kilpailukykyisempää Eurooppaa. Poliittiset suuntaviivat ja painopistealueet on päivitetty vastaamaan muuttunutta maailmantilannetta. Työohjelma ja tuleva budjetti osoittavat muutoksen olevan todellista.
Osuuskuntaa pitää kehittää kuten mitä tahansa yritystä. Oman lisänsä tuo osuuskunnan kaksoisluonne: se on toisaalta liikeyritys, jonka tehtävänä on tehdä bisnestä, toisaalta taas jäsentensä yhteisö. Parhaiten kehittäminen onnistuu, kun se on suunnitelmallista, säännöllistä ja pohjautuu osuuskunnan toiminnan strategiaan.
Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimin tekemät kevätanalyysit osuustoimintayritysten viime vuoden toiminnasta ja alkuvuodesta 2025 kertovat, että yrityksillä riitti paineensietokykyä ja kykyä kasvuun maailman myllerryksessäkin.
Strategiset valinnat näkyvät lihatalojen viime vuoden tuloksessa. Maailmanpoliittinen epävarmuus ja poukkoileva tullipolitiikka lisäävät liiketoiminnan riskejä. Kuluvaa kevättä ovat leimanneet naudan jauhelihan toimitusvaikeudet.
Valio oli vuonna 2024 edelleen Suomen vahva elintarvikeviennin veturi noin 25 prosentin osuudella koko Suomen elintarvikeviennistä. Voin ja erikoismaitojauheiden vientikauppa sujui hyvin ja maailmanmarkkinahinta oli korkealla.
Vuosi 2024 oli Suomen metsäteollisuudelle kaksijakoinen. Vuotta värittivät ensimmäisen vuosipuoliskon lakot ja lomautukset. Tästä huolimatta kartongin ja paperin vienti kasvoi. Sen sijaan sellun vienti laski vajaan kymmeneksen. Kuitenkin tarjonnan supistuminen auttoi pitämään pitkäkuituisen sellun hinnat vahvoina. Sahatavaran kysyntä oli heikkoa rakentamisen alakulon takia.
Sijoitustoimintaan keskittyneiden suomalaisten osuuskuntien tasevarallisuus on yhteensä noin miljardi euroa. Jos mukaan lasketaan myös jäsenomisteisten pankkien ja asiakasomisteisten vakuuttajien taseet, koossa on jo yli sata miljardia.
Vakuutustoiminnan sääriski konkretisoitui viime vuonna. Alkutalven kovat pakkaset ja liukkaat jalkakäytävät toivat vakuutusyhtiöille kosolti korvattavaa.
Pankit pelkäsivät korkokatteiden alenevan viime vuonna. Toisin kävi. Tulokset paranivat edelleen.
Marketkaupan isona kysymyksenä säilyy, kauanko S-ryhmä jatkaa osuutensa kasvattamista. Kisaan ilmoittautuu myös Spar.
