OT-lehden tekemässä seurannassa Kilon Osuus-Auto (KOA) nousi selvästi kärkeen. Osuuskunnan liikevaihto kasvoi vuonna 2024 edellisvuodesta 16,3 miljoonaan euroon. Kuljetusalan ammattilaisten vuonna 1987 perustama KOA työllistää noin 200 henkilöä.
Toimitusjohtaja Ari Savisalo kertoo, että alan yleisestä vaikeasta tilanteesta huolimatta KOA:n toiminta on säilynyt vakaana.
”Tilanne kuljetuksen toimialalla on yleisesti hankala. KOA kuljettaa pääasiassa elintarvikkeita, joten talouden heilahtelut vaikuttavat pehmeämmin kuin monella muulla”, Savisalo kuvaa.
Vuosi 2025 muistuttaa hänen mukaansa edellistä, mutta kustannuspaineet ovat helpottaneet.
”Polttoaineen hinnannousu on taittunut, ja muidenkaan kustannusten nousu ei ole yhtä hurjaa kuin vielä vuosi pari sitten.”
Tämä kehitys on antanut osuuskunnalle mahdollisuuden keskittyä toimintansa kehittämiseen entistä tehokkaammin.
KOA:n menestys ei rajoitu pelkästään taloudellisiin lukuihin. Vuonna 2025 yritys sai Arvostettu työpaikka -sertifikaatin, joka perustuu työntekijöiden antamiin arvioihin
Laivanrakennuksessa riittää taas töitä
Toiseksi sijoittui lahtelainen Osuuskunta Meriasennus, jonka liikevaihto harppasi 10,3 miljoonaan euroon edellisvuoden 8,3 miljoonasta.
Laivasähköasentajien 1998 perustama osuuskunta urakoi vuonna 2024 merkittäviä projekteja, kuten TUI:n Mein Schiff 7 -risteilyaluksen ja maailman suurimman risteilyaluksen Icon Of The Seasin sisaraluksen Star of the Seasin usean eri alueen sähkötyöt.
”Kuluva vuosi menee yhtä kiireisissä merkeissä kuin edeltävä”, Osuuskunnan toimitusjohtaja Ville Alasippola toteaa.
Vuorossa on Icon-sarjan kolmas alus, Legend of the Seas, jonka parissa ahertaa noin 130 henkilöä alihankkijat mukaan lukien.
Näkymiä varjostavat kuitenkin maailmantilanteen heilahtelut ja olemassa olevien kriisien mahdollinen laajeneminen.
”Työtä riittää tehtäväksi, kunhan maailma pysyy pystyssä ja risteilymarkkina vetää”, Alasippola summaa.
Työkenttänä koko maailma
Mittauksessa kolmanneksi ponnisti vuonna 2018 perustettu Sonder Collective osuuskunta, joka paransi liikevaihtoaan 5,8 miljoonaan euroon edellisvuoden neljästä miljoonasta.
Kansainvälisenä konsulttiverkostona toimiva osuuskunta työllisti viime vuonna yli 60 ja nyt noin 50 freelanceria, ja uudet hankkeet ovat laajentaneet sen toimintaa erityisesti global health -sektorilla.
”Emme mittaa menestystä liikevaihdon kasvulla, vaan sillä, miten paljon saamme aikaan positiivista yhteiskunnallista muutosta”, osuuskunnan perustajajäsen Melanie Wendland korostaa.
Sonderin tärkein rahoituslähde on tällä hetkellä Gates-säätiön tukema kansainvälinen Pathways-hanke, joka keskittyy naisten ja lasten terveyden edistämiseen. Alaa ravistelevat kuitenkin myös riskit, kuten Yhdysvaltain hallinnon tekemät rahoitusleikkaukset Maailman terveysjärjestö WHO:lle ja kehitysyhteistyövirasto USAID:lle.
Wendlandin mukaan osuuskunta etsii uusia rahoituslähteitä, mutta suhtautuu tulevaan luottavaisesti.
”Osuustoiminta on yhteisöllistä, mikä madaltaa kynnystä yrittäjyyteen.”
Uusia osuuskuntia edelleen vähän
Uusien osuuskuntien määrässä ei nähty viime vuonna suuria muutoksia. Osuuskuntia perustettiin vuonna 2024 yhteensä 61 (edellisvuonna 59). Osakeyhtiöitä syntyi selvästi eniten, edellisvuodesta tapahtui jopa hienoista parannusta. Uusia perustettiin 20 109 kappaletta (18 955).
Kommandiittiyhtiöitä eli henkilöyhtiöitä perustettiin 148 eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin.
”Osuustoiminta on yhteisöllistä, mikä madaltaa kynnystä yrittäjyyteen. Toki osuuskuntaa perustettaessa on käytävä tarkkaan läpi jäsenten roolit ja vastuut”, toteaa Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko.
Osuustoiminta voi hänen mukaansa olla yksi avain kasvaneen työttömyyden taltuttamiseksi.
”Ihmiset etsivät työttömäksi jäätyään toimintamallia, jolla omaa osaamistaan vaikkapa asiantuntijana voi kaupallistaa ja saada siitä toimeentulon. Silloin osuuskunta voi olla hyvä ratkaisu.”
Hän myös muistuttaa, että valmiiseen osuuskuntaan on byrokraattisesti helpompi liittyä jäseneksi kuin vaikkapa osakeyhtiöön osakkaaksi.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tänä kesänä julkaiseman ideologiamittauksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista suhtautuu osuustoimintaan myönteisesti.
Pellervon omassa, keväällä 2025 tehdyssä kyselytutkimuksessa tulokset olivat samansuuntaisia. Kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista uskoi osuuskuntien toimivan oman alueensa ja koko yhteiskunnan hyväksi.
Onko osuustoiminnan hyvä maine näkynyt kiinnostuksena yritysmuotoon käytännön tasolla?
”Eri puolille Suomea syntyy jatkuvasti niin työosuuskuntia kuin yritysten yhteistyöosuuskuntia, joista moni osoittautuu elinvoimaiseksi. Perustamismäärien tasaisuus voikin kertoa siitä, että osuuskuntia ei perusteta hetken mielijohteesta, vaan harkiten ja todelliseen tarpeeseen”, vastaa yritysasiantuntija Matti Ketola Pellervosta.
