KTM, KM Sanna Saastamoisen Itä-Suomen yliopistossa tekemä väitöstutkimus tarkasteli osuuskuntien tarkoituksen ymmärtämistä suurten osuuskuntien johtajiston ja hallinnon parissa.
Selvisi, että osuuskuntien tarkoituksen ymmärrys on johtajiston keskuudessa hajanaista, eikä yhteistä näkemystä ole.
”Tämä estää osuuskuntien ainutlaatuisen roolin ja arvopohjan täysipainoisen toteutumisen. Jos osuuskuntien erityispiirteet jäävät taka-alalle, jää myös merkittävä kilpailuetua luova potentiaali hyödyntämättä.”
Väitöstutkimus on herättänyt vilkasta keskustelua osuuskuntien roolista sekä osuustoiminnallisuudesta, ja tehnyt paikoin kipeääkin, kuten kritiikillä on tapana.
”Osuuskuntia ja osuustoimintaa peilataan usein historianäkökulmista. On yllättävää, miten vähän on käyty tieteellistä keskustelua tämän päivän osuuskuntien ja osuustoiminnan tarkoituksesta ja roolista. Tälle keskustelulle, kehittämiselle ja etenkin koulutukselle on nyt vahva tilaus.”
Jäsenistö ja talous käsi kädessä
Osuuskuntien kaksoisluonne on niitä ydinasioita, jotka erottavat osuuskunnat muista yritysmuodoista.
Osuuskuntien johdon ja hallinnon tulisi Saastamoisen mielestä sisäistää kaksoisluonne nykyistä tarkemmin ja tietää siitä enemmän, jolloin käytäntöön soveltaminenkin olisi helpompaa.
”Kaksoisluonteen ymmärryksessä painotetaan liiketoimintaroolia, ja jäsenyhteisörooli uhkaa kaventua ainoastaan hyväntekeväisyydeksi. Ajan henkikin on kapitalistisia arvoja korostava.”
Osuuskunnan toiminnan tulee olla sekä kannattavaa että hyödyttää jäsenyhteisöään.
”Kaksoisluonteen ymmärryksessä painotetaan liiketoimintaroolia, ja jäsenyhteisörooli uhkaa kaventua hyväntekeväisyydeksi.
”Olennaista on, että nämä seikat eivät ole toisilleen alisteiset eikä liiketoiminnan rooli ole ensisijainen, vaan kumpikin tulee ottaa huomioon yhtäaikaisesti. Jos näin ei ole, osuuskunnat eivät käytä kilpailussa kaikkia lihaksiaan erottuakseen muista yritysmuodoista.”
Kun jäsenyhteisön rooli huomioidaan tasavertaisesti liiketoiminnallisen roolin kanssa, osuuskunta on jäsenistölleen läheisempi ja jäsenten sitoutuminen toimintaan vahvempaa.
”Kun yhteys jäsenistön kanssa on tiivis, tiedetään asiakkaiden tarpeetkin syvällisemmin. Tämä synnyttää osaltaan kilpailuetua.”
Vinkkejä käytäntöön
Miten osuuskuntien johtamista sitten tulisi kehittää?
”Ensin tarvitsee olla tietoa. Osuuskunnan toimiva johto ja hallinto varmasti hyötyvät osuustoiminnan ytimeen pureutuvasta valmennuksesta”, Saastamoinen sanoo ja jatkaa:
”Olennaisinta on, että toiminnan tarkoituksesta ja arvoista keskusteltaisiin osuuskunnissa aiempaa enemmän. Jotta taas tulevat johtajat sisäistävät osuuskuntaidean, pitää teemaa käsitellä kaupallisen alan koulutuksessa yhtä paljon kuin muitakin yritysmuotoja.”
Saastamoisen tutkimuksesta saa sisältövinkkejä, mitkä asiat ovat keskeisiä, mistä pitäisi keskustella ja mistä asioista johtajien tulisi tietää lisää.
”Korostan keskustelua osuustoiminnallisesta arvopohjasta ja kaksoisluonteesta, eli ilmiöistä, jotka liittyvät osuustoiminnan ytimeen. Osuuskunnan perimmäisestä tarkoituksesta meidän tulisi saada yhteinen ymmärrys ja luoda yhteiset käsitteet, jolloin keskustelu ja kehittäminen olisi helpompaa.”
Esimerkiksi Pellervon tärkeänä tehtävänä on pitää osuustoimintateemaa laajasti esillä, puhua ja puhuttaa siitä.
Osuustoiminnan innostama
Saastamoinen suoritti aikuisiässä kauppatieteiden maisteriopinnot, joista sai kipinän perehtyä osuustoimintaan.
Johtamisesta tuli pääaine, ja lopputyössään hän tarkasteli osuuskuntien johtamista peilaten sitä osuuskuntien kaksoisluonteeseen ja osuustoiminnan arvopohjaan.
”Osuuskuntien johtamista on edelleen tutkittu varsin vähän, ja väitöstutkimuksessani minua kiinnosti tietää, miten nykyiset johtajat tasapainoilevat toisaalta kaksoisluonteen, toisaalta ulkoa tulevien paineiden ristiaallokossa.”
”Yhdenkään kauppatieteilijän ei tulisi valmistua ilman, että on suorittanut osuustoiminnallisia kursseja.”
Saastamoinen opettaa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella johtamisen perusteita ja on yhtenä opettajana osuustoimintakursseilla. Työ on hänestä äärimmäisen antoisaa.
”Opiskelijoiden innostus etenkin osuustoiminnasta on kerta toisensa jälkeen kertakaikkisen voimaannuttavaa. Ilolla jaan tietoa osuustoiminnasta, ja toivon, että tätä moderniin yhteiskuntaan erinomaisesti sopivaa yritysmuotoa käsiteltäisiin kaikilla koulutusasteilla peruskoulusta yliopistoihin. Yhdenkään kauppatieteilijän ei tulisi valmistua ilman, että on suorittanut osuustoiminnallisia kursseja.”
Vetovoimaa arvopohjasta
”Osuuspankkitoiminnan osalta en voi yhtyä suurimpaan osaan väitöskirjan väittämistä. OP Uusimaan sekä OP Ryhmän tasolla osuuskuntien tarkoitus ymmärretään osuuskuntajohtajien keskuudessa hyvin, ja koko OP Ryhmässä osuuskuntien tarkoitus toteutuu”, Annukka Nikola korostaa.
Nikola toimii puheenjohtajana OP Uusimaan hallituksessa, OP Osuuskunnan hallintoneuvostossa sekä OP Ryhmän Tutkimussäätiön hallituksessa.
”Finanssialan toimijana joudumme toki tasapainoilemaan monien eri vaatimusten kanssa ja toimintamme on vahvasti säädeltyä ja tarkkaan valvottua, mutta arvot ja osuustoiminnan periaatteet näkyvät jokapäiväisessä työssämme.”
OP-toiminnassa osuustoiminnallisten arvojen merkitys on viime aikoina korostunut entisestään. Yksi merkittävä askel tapahtui vuonna 2022, kun Helsingin Osuuspankista tuli täysin asiakkaidensa omistava osuustoiminnallinen pankki.
Nyt OP Uusimaalla on 380 000 todellista omistaja-asiakasta.
”Tämä oli merkittävä osuustoiminnallinen loikka pääkaupunkiseudulla, jossa myös liikepankeilla on vahva asema. Se kuvastaa arvopohjamme vetovoimaisuutta.”
”OP Ryhmän tasolla osuuskuntien tarkoitus ymmärretään osuuskuntajohtajien keskuudessa hyvin.”
Osuuskunnan tulisi tuottaa lisäarvoa koko yhteisölle. Väitöstutkimuksessa viitattiin, etteivät isot osuuskunnat tunnista tarpeeksi sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tarpeita eivätkä huomioi niitä.
”En ole samaa mieltä. Osuuspankkitoiminnasta koituva hyvä ei rajoitu vain jäsenille tuotettavaan hyötyyn, vaan kannamme merkittävää yhteiskuntavastuuta tukemalla myös muun muassa kulttuuria, liikuntaa sekä nuorten mahdollisuuksia.”
”Eikä sovi unohtaa, että OP Ryhmä on ollut suurimpia yhteisöverojen maksajia viime vuosina – meidän tuottamamme hyvä jää Suomeen.”
Nikola myöntää, että jos osuuskunnan arvopohja jää taka-alalle, on vaarana, että sen toiminta lähenee sijoittajaomisteisten yritysten logiikkaa.
”OP Uusimaan hallinnossa ja ryhmässä tehtävänämme on varmistaa, että osuuskunnan arvopohja ja ideologinen tausta on näkyvästi kaiken aikaa esillä niin hallinnossa kuin johdon ja henkilöstönkin toimesta. Etenkin ylintä johtoa valittaessa kuullaan hakijoiden näkemyksiä myös osuustoiminnasta ja sen merkityksestä pankin toimintaan.”
Vakavaraisuus kaiken perusta
”Osuuskuntien johtajien ymmärryksessä yritysmuodon eri piirteistä on varmasti hajontaa, mutta Suomen yli 3 500 osuustoimintayrityksessä painotusten vaihtelua selittävät ennen kaikkea liiketoimintojen erilaisuus sekä yritysten taloudelliset ja kilpailulliset tilanteet”, arvioi Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) toimitusjohtaja Juha Kivelä.
Osuustoiminnan periaatteisiin kuuluvat menestyksen ja jäsenhyödyn tuottaminen sekä ympäröivästä yhteisöstä huolehtiminen, ei maksimaalisen voiton tavoittelu.
”Erittäin moni yritys toimiikin juuri näin, mutta mielikuvani mukaan osa liikkuu kohti pörssiyritysmäistä toimintaa.”
Liikeyhteisöroolin on Kivelän mukaan oltava johtajille kirkas, koska ilman pitkäjänteistä taloudellista vakavaraisuutta ja menestystä jäsenyhteisöroolin toteuttaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta.
Omassa työssään hän punnitsee asioita päivittäin sekä liiketoiminta- että jäsenyhteisöroolin näkökulmasta.
”Tärkeintä on pitkän aikavälin tasapaino. Jos jompikumpi näkökulma saa liian pitkäksi ajaksi dominanssin, toiminta lähtee vääristymään. Kaksoisrooli tekee johtamisesta välillä haasteellista, eikä tulosten mittaaminenkaan ole yksiselitteistä. Numerot kertovat liiketaloudellisen puolen, mutta sosiaalisen hyödyn mittaaminen on moniarvoisempaa.”
”Kaksoisrooli tekee johtamisesta välillä haasteellista, eikä tulosten mittaaminenkaan ole yksiselitteistä.”
PKO on ottanut alueellaan vahvan kopin yhteiskuntavastuusta. Se työllistää nuoria ja erityistä tukea tarvitsevia sekä tukee monia toimintoja.
Toteutuuko osuustoiminnallisuuden ydin selkeämmin maakunnissa kuin kasvukeskuksissa?
”S-ryhmän osuuskauppojen osalta tässä voi olla perää. On kuitenkin huomioitava, että kasvukeskuksissa jäsenyhteisöroolin eritasoinen toteuttaminen vaatii myös merkittävästi enemmän sekä aikaa että euroja, sillä jäsenmäärät ovat isot ja tarpeet alueilla hyvin moninaiset.”
Kivelää harmittaa, että osuustoiminta on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetuksessa edelleen pahasti alipainossa laajuuteensa ja merkittävyyteensä nähden.
”Akateemisen maailman tulee lisätä tietoa ja ymmärrystä yritysmuodosta ja tarvittaessa myös haastaa meitä liike-elämän toimijoita. Olen erityisen hyvilläni, että Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella tutkitaan osuustoimintaa. Se on yksi keino yritysmuodon tunnettuuden ja sen ymmärryksen parantamisessa.”
