Osuuskunnan nimen rotunda tarkoittaa pyöreää kupolilla varustettua rakennusta, joka on yleensä kirkko tai vaikkapa museon tai kirjaston lukusali.
Rotundan toimiala painottuu historiallisesti arvokkaiden rakennusten pintamateriaalien konservointiin ja restaurointiin.
Jäsenillä on myös omia erityistaitoja. Mukana on muun muassa kengityssepäksi loikannut restauroija.
”Teemme kokonaisprojekteja pohjatöistä lähtien lopullisiin pintakäsittelyihin. Kohteita on niin yksityisellä kuin valtiollisella taholla”, kertoo osuuskunnan jäsen Teemu Kajaste.
Sysäyksenä osuuskunnan perustamiseen reilu kymmenen vuotta sitten oli freelancer-työntekijöiden palkkaamiseen tullut merkittävä muutos, jonka vuoksi heitä ei ollut enää niin yksinkertaista saada.
”Työntekijäosuuskuntamme perustettiin saadaksemme tärkeitä työkohteita ja toisaalta tukea jäsenten verkostoitumiseen. Tarkoituksena oli perustaa oma laskutuskanava aiemmin freelancereina toimineille ammattilaisille ilman, että työttömyysturva kärsisi”, toteaa jäsen Katja Luoma.
”Jokainen projektimme on tavallaan hieno ja opettavainen.”
Kohteita kirkoista kouluihin
Tällä hetkellä osuuskunnassa on jäseniä kymmenkunta.
Sen toimialueena on koko Suomi, mutta kohteet painottuvat enimmäkseen Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin.
Rotunda on tehnyt projekteja niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa kohteissa.
”Julkisella puolella kohteita löytyy kirkkorakennuksista kouluihin ja valtiollisiin arvokiinteistöihin. Mukaan mahtuu lisäksi valveutuneiden omistajien yksityisasuntoja. Jokainen projektimme on tavallaan hieno ja opettavainen, eikä niiden arvojärjestykseen laittaminen ole helppoa.”
Rotundalla on paljon yhteisiä ja jäsenten omia referenssejä.
Tunnetuimpiin kohteisiin lukeutuvat esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitos, Porin teatteri, Pyhän Laurin kirkko vanhassa Helsingin pitäjän kirkonkylässä ja parhaillaan työn alla oleva Kansallisarkisto.
Tuleville sukupolville
Katja Luoman mukaan oman perinteen vaaliminen ja juuret ovat nykyhetkessä erityisen tärkeitä.
Suomessa on vähän, mutta kansallisia ominaispiirteitä saanutta rakennusperintöä hirsirakennuksista linnoihin.
Niihin kuuluu oleellisena osana kansainvälisestikin ainutlaatuinen koristetaide.
”Esi-isien materiaalien ja työtapojen säilyttäminen on kulttuurisen identiteetin kannalta tärkeää. Joidenkin rakennusten osalta esimerkiksi suojelukaavat laahaavat jälkijunassa. Näiden kohteiden tärkeyttä tulisi tukea ja tuoda esiin.”
”On tärkeää, että rakennusalalla toimii ihmisiä, joilla on ymmärrystä ja ammattitaitoa tunnistaa vanhoja rakenteita, pintoja ja materiaaleja sekä taitoa säilyttää niitä tuleville sukupolville”, sanoo puolestaan Rotundan Helena Salo.
Pandemia toi työtä
Monia toimialoja koetellut koronapandemia mahdollisti Kajasteen mukaan Rotundalle useiden kohteiden kunnostustöitä, kun esimerkiksi museot joutuivat sulkemaan ovensa.
”Tällöin tuli useita kyselyitä projekteista, jotka olivat jääneet aiemmin toteuttamatta aukioloaikojen vuoksi.”
Ukrainan sodan suurin vaikutus alalle puolestaan oli joidenkin materiaalien saatavuuteen kohdistuneen haasteet ja näiden hintojen nousut.
”Esimerkkinä uunien pystytyksessä käytetyt tulitiilet olivat perinteisesti tulleet Venäjältä, joten pakotteiden vuoksi tulitiilien hinnat kolminkertaistuivat ja jouduttiin etsimään Keski-Euroopasta uusia toimittajia”, toteaa Kajaste.
