Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajamaastossa sijaitseva pohjoissavolainen Kiuruvesi on jo pitkään lukeutunut Suomen merkittävimpiin maatalouspitäjiin.
Kiuruveden kunnan 150-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 2023. Kaupunkioikeudet Kiuruvedellä on ollut vuodesta 1993 lähtien.
Sen rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.
Naudanlihantuotannon ykkönen
Naudanlihan tuotannossa Kiuruvesi on Suomen ykkönen, mikä tarkoittaa noin kolme miljoonaa kiloa naudanlihaa vuodessa ja maidontuotannossa kolmas eli noin 50 miljoonaa litraa maitoa vuodessa.
”Kiuruvedellä on vajaat 7500 asukasta, mutta nautaeläimiä on jopa 25 000 eli yhtä kiuruvetistä kohti on aina kolme nautaeläintä”, Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen muistuttaa.
Hän painottaa alueen maatalouden olevan pitkälti osuustoiminnallisten yritysten, kuten Valioryhmään kuuluvan Osuuskunta Maitosuomen ja Atrialle suuntautuvan lihantuotannon varassa.
Rusanen toivoo, että osuuskuntamallia hyödynnettäisiin laajemminkin maatalousyrittäjyyden tukena esimerkiksi maatalouskoneiden yhteishankinnoissa ja yhteisnavetoissa.
Vähittäiskaupan puolella merkittävä toimija Pohjois-Savossa on yli 130 000 asiakasomistajan PeeÄssä. OP Ylä-Savolla on puolestaan lähes 40 000 asiakasta, joista noin 23 500 ovat jäseniä.
”Osuustoiminnalla on ollut jo vuosikymmenien ajan tärkeä merkitys Kiuruveden ja koko Pohjois-Savon kehitykselle”, sanoo Rusanen.
Kaupungissa toimii lisäksi useita koneenrakennus- ja korjausalan yrityksiä.
”Osuustoiminnalla on ollut jo vuosikymmenien ajan tärkeä merkitys Kiuruveden ja koko Pohjois-Savon kehitykselle.”
Biokaasulla vihreään talouteen
Kiuruvedelle parhaillaan rakenteilla oleva Valion ja ST1:n biokaasulaitos on suurin yksittäinen teollinen investointi kaupungin historiassa, arvoltaan 80 miljoonaa euroa.
Biokaasulaitos valmistuu vuonna 2026, ja hanketta toteuttaa Valion ja ST1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy.
”Laitos hyödyntää lehmänlantaa biokaasun valmistuksessa, minkä jälkeen prosessoitu lanta palautetaan pellolle ravinteena.”
Lopputuotteena syntyvä nesteytetty biokaasu soveltuu kaupunginjohtajan mukaan erityisesti raskaalle liikenteelle ja tukee vihreän talouden etenemistä Kiuruvedellä.
Hankkeella on myös laajempi vaikutus, sillä siihen liittyy useita ”satelliittilaitoksia” Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Elämää kaikilla aisteilla
Kiuruvesi julistaa kaupunkistrategiassaan 2022–2025 olevansa Luomu-Suomen pääkaupunki ja suomalaisen maaseudun sydän.
”Meillä ihmiset elävät kiireettömästi kaikilla aisteilla ja saavat menestyä omana itsenään. Meillä myös eläimet ja luonto voivat hyvin”, linjaa Rusanen.
Hän myös arvioi, ettei muiden kaupunkien strategioissa ole eläinten hyvinvointia yhtä selkeästi huomioitu.
Rusasen mukaan maatilojen lehmien ja muiden kotieläinten ohella Kiuruvedellä pidetään hyvää huolta myös hevosista, joita asuu ympärivuotisesti Kiuruveden keskustan tuntumassa sijaitsevalla Hingunniemen koulutilalla.
Hevosalan ammatilliseen opetukseen keskittynyt Hingunniemen kampus on osa Ylä-Savon ammattiopistoa.
Kiuruvedellä on lisäksi lukio ja naapurikunnassa Iisalmessa toimii esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulu.
”Elinkeinojaosto on kiertänyt valtuustokauden aikana jopa 150 yrityksessä.”
Pohjois-Savon yrittäjäystävällisin
Kiuruveden elinkeino- ja yritysohjelma keskittyy niin ikään järkivihreyden edistämiseen ja uusiutuvien energiamuotojen, kuten biokaasun ja aurinkovoiman, hyödyntämiseen. Rusanen näkee myös matkailussa ja maaseudun tuotteistamisessa kasvupotentiaalia.
Kiuruvesi valittiin vuonna 2023 Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Mikä on menestyksen taustalla?
”Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä yrittäjien ja kaupungin toimijoiden kanssa. Elinkeinojaosto on kiertänyt valtuustokauden aikana jopa 150 yrityksessä, jotta olemme voineet kuunnella yrittäjiä ja yhdessä kehittää Kiuruvettä”, vastaa Juha-Pekka Rusanen ja jatkaa:
”Emme jää odottamaan, että yrittäjät tulevat luoksemme, vaan menemme heidän luokseen.”
Kaupunginjohtaja yritysneuvojana
Yritysneuvonnassa Kiuruvedellä pyritään tarjoamaan kaikille yritysmuodoille tasavertaiset lähtökohdat. Uusien yritysten perustamista tuetaan tiiviillä yhteistyöllä naapurikuntien kanssa.
”Yrittäjät ottavat suoraan yhteyttä myös minuun. Maalaiskaupungissa on oltava sellainen kokovartalokaupunginjohtaja”, naurahtaa Juha-Pekka Rusanen.
Hän korostaa nuorten yrittäjyyskasvatuksen tärkeyttä ja näkee myös osuuskuntien perustamisen kasvattavan yhteisöllisyyttä.
”Osuuskuntamalli voisi olla ratkaisu uusien palveluratkaisujen kehittämisessä vaikkapa sosiaali- ja terveysalalla.”
Kaupunginjohtajan mukaan ei ole yhdentekevää, mitä palveluja Kiuruveden kaltaisilla maaseutualueilla on tulevaisuudessa tarjolla.
”Jokainen voi omalla panoksellaan vahvistaa yhteisöään ja sen elinvoimaa”, hän muistuttaa.
”Osuuskuntamalli voisi olla ratkaisu vaikkapa sosiaali- ja terveysalalla.”
Väestökehitys huolettaa, osaajille tarvetta
Vaikka Kiuruvedellä yritystoiminta on kasvanut ja kehittynyt, alueella kohdataan myös haasteita. Suurin huolenaihe on osaavan työvoiman saatavuus koko alueella.
”Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja kotouttamistoimia, jotta voimme turvata yritysten toiminnan ja alueen elinvoiman tulevaisuudessa.”
Ikääntyvä väestö ja yrittäjien eläköityminen luovat tarvetta myös uusille yrityksille ja sukupolvenvaihdosten tukemiselle.
”Olemme pyrkineet rakentamaan ratkaisuja yhteistyössä elinkeinoelämän, oppilaitosten ja muiden kuntien kanssa”, Rusanen sanoo.
Laulava kaupunginjohtaja
Vuodesta 2022 Kiuruveden kaupunginjohtajana toiminut Juha-Pekka Rusanen on myös intohimoinen lauluharrastaja.
Harrastuksensa vuoksi musikaalista miestä kutsutaankin leikkisästi laulavaksi kaupunginjohtajaksi.
Rusanen on päässyt esittelemään laulunlahjojaan myös Kiuruveden Iskelmäviikolla, joka on yksi Suomen suurimpia iskelmä- ja tanssimusiikin tapahtumia. Heinäkuussa järjestettävä tapahtuma kerää vuosittain lähes 70 000 kävijää.
”Esiintymisestä Iskelmäviikolla on muodostunut jo eräänlainen kaupunginjohtajan virkavelvollisuus. Myös yhteistyö poliittisen johdon kanssa toimii hyvin eli minä laulan ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.) soittaa viulua”, vinkkaa Rusanen.
”Esiintymisestä Iskelmäviikolla on muodostunut jo eräänlainen kaupunginjohtajan virkavelvollisuus.”
Valtakunnan julkisuuteen Rusanen pääsi, kun hän eteni viime vuonna Seinäjoen Tangomarkkinoiden yleisöäänestysvaiheeseen. Hän läpäisi esikarsinnan tulkinnallaan Olavi Virran ikivihreästä Hurmio, joka on yksi kaupunginjohtajan suosikkitangoista.
Vaikka kuninkaan kruunu jäi tällä kertaa saamatta pääsi Rusanen kisassa 20 parhaan joukkoon.
Aiemmin Keiteleen kunnanjohtajana toiminut Rusanen keräsi myönteistä huomiota myös pandemian aikana, jolloin hän polkaisi somessa käyntiin tangomaratonin korona-arkea piristämään.
Esimerkiksi Tampereen yliopiston luennoilla kunnanjohtajan toiminta nostettiin esimerkiksi ihmisläheisestä kuntaviestinnästä.
On Rusanen ehtinyt studioonkin esittämään mielimusiikkiaan. Hänen pari vuotta sitten levyttämänsä versio Unto Monosen tangosta Jos jätät minut voitti seitsemän viikkoa peräkkäin Järviradion TOP 7 -radioäänestyksen ja oli siellä monta viikkoa listaykkösenä.
Maitosuomen toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen: Kiuruvesi on maatalouden suunnannäyttäjää
Kiuruvesi ei ole kaupunkina suuri, mutta maidontuotannon merkitys alueelle on valtava. Kiuruvesi kuuluu Maitosuomen hankinta-alueeseen ja osuuskunnalla on siellä myös maidontuotannon tarvikkeita ja päivittäistavaroita myyvä Valmakauppa.
”Kiuruvesi on juureva ja osuustoimintaa arvostava kaupunki, jossa maitotalous on osa paikallista identiteettiä”, Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen toteaa.
Maito- ja maatalouden merkitys tunnistetaan hänen mukaansa muidenkin kuin maitotilayrittäjien keskuudessa.
Yksi esimerkki maatalouden kehityksestä Kiuruvedellä on Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitos, jonka osakas myös Valio on.
Maitosuomi on tukenut hanketta asiantuntemuksellaan ja odottaa innolla laitoksen tuotannon käynnistymistä.
”Tavoitteena on, että biokaasua voidaan hyödyntää myös maidon keräilyautoissa”, Lukkarinen kertoo.
Kiuruveden kunnassa on panostettu maatalouden ja yrittäjyyden edellytysten kehittämiseen jo vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi haja-asutusalueiden vesijohtoverkoston rakentaminen 1980-luvulla on ollut ratkaiseva investointi alueen maatalouden menestykselle.
Lukkarinen toivoo, että Kiuruvesi jatkaa aktiivista maatalouden toimintaedellytysten kehittämistä.
”Tavoitteena on, että biokaasua voidaan hyödyntää myös maidon keräilyautoissa.”
Erityisesti haja-asutusalueen tieverkosto ja tietoliikenneyhteydet ovat tuottajille elintärkeitä.
”Ilman toimivaa infrastruktuuria ei maito, liha tai lanta kulje, eikä navettojen teknologia toimi”, hän muistuttaa.
Yritystoiminnan haasteista Lukkarinen nostaa esiin väestön vähenemisen ja ikääntymisen.
”Maataloudessa automaatio ja teknologia korvaavat ihmistyötä, mikä vaikeuttaa uusien työpaikkojen syntymistä.”
Kaupungin strategia on kuitenkin hänen mielestään hyvä, ja sen toteuttamisella voidaan varmistaa alueen menestyminen.
Maitoalan yleisnäkymistä Lukkarinen on optimistinen.
”Tiloilla kehitetään tuotantoa aktiivisesti ja investointeja suunnitellaan. Maitotilayrittäjyyden kestävien mahdollisuuksien varmistaminen on ratkaisevaa, jotta nuoret jatkavat alalla.”
Ilmastoasioissa maitosektori ei ole ongelma, vaan osa ratkaisua.
Lukkarisella itsellään on syvät juuret Kiuruvedellä. Hän on syntynyt ja kasvanut alueella ja työskennellyt aikaisemmin Kiuruveden maaseutuyritysneuvojana.
”Kiuruvesi on minulle rakas kotiseutu, ja erityisesti maitopiireissä kiuruvetisyys herättää kunnioitusta”, hän kertoo ylpeänä.
Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko: ”Kuntien päätöksillä suuri merkitys yritystoiminnalle”
Kiuruvesi on vahva maatalouspitäjä ja yrittäjyydelle suotuisa ympäristö, jossa osuustoiminnalliset yritykset ovat tärkeä osa elinkeinoelämää.
Osuuskunnat ovat tärkeä osa alueellista elinvoimaa ja työllisyyttä. Niiden vahvuuksia ovat paikallisuus, pitkäjänteinen toiminta ja se, että yritystoiminnan hyödyt jäävät yhteisölle.
”Kiuruvesi on hyvä esimerkki kunnasta, jossa yrittäjyys ja osuustoiminta tukevat paikallista hyvinvointia ja elinvoimaa – tätä kehitystä on tärkeää jatkaa myös tulevaisuudessa”, Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko korostaa.
Kunnan elinvoiman rakentamisessa on olennaista, että on aito tahtotila olla yritysten kumppani.
”Kiuruvesi on hyvä esimerkki kunnasta, jossa yrittäjyys ja osuustoiminta tukevat paikallista hyvinvointia.”
”Kuntien päätöksillä on suuri merkitys yritystoiminnan kannalta. On tärkeää, että hankinnoissa, koulutuksessa ja kaavoituksessa tunnistetaan osuuskuntien ja muiden yritysten rooli alueen kehityksessä”, Kokko sanoo.
Pellervon kuntavaaliohjelmassa tuodaan esille, ettei yritysten hallinnollista taakkaa tule lisätä, vaan päätöksenteossa huomioidaan yritysten toimintaedellytykset.
Hankinnat, koulutus, infrastruktuuri ja kaavoitus vaikuttavat suoraan yritystoimintaan ja työllisyyteen, ja siksi niiden suunnittelussa on kuultava paikallisia yrittäjiä.
Kokko lisää, että osuuskuntien perustamisen ja kehittämisen tukeminen ja yrittäjyyskasvatuksessa kaikkien yritysmuotojen esillä pitäminen on tärkeää.
LUE LISÄÄ: Pellervon kunta- ja aluevaalitavoitteet 2025
