Yrittäjähenkisellä Pohjanmaalla ei vientiä pelätä. Vuonna 1970 pietarsaarelaiset yritykset perustivat osuuskunnan, joka keskittyisi vientikanavien avaamiseen etenkin Ruotsiin. Reilussa 50 vuodessa Viexpon jäsenmäärä on noussut kolmestakymmenestä lähes kahteensataan.
Osuuskunta rakensi aluksi Pietarsaareen näyttelyhallin, johon satakunta yritystä pystytti oman näyttelyosastonsa. Viexpo järjesti alkuaikoina myös kontaktimatkoja muun muassa Lontooseen, Leningradiin, Osloon ja Tukholmaan. 1970-luvun puolivälissä Viexpo organisoi ensimmäisiä messuosastoja ulkomaisille messuille.
Seuraavina vuosikymmeninä Viexpon toiminta-alue laajeni kattamaan Pohjanmaan maakunnan lisäksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Nykyisin osuuskunta palvelee yrityksiä valtakunnallisesti.
”Meillä on tällä hetkellä 191 jäsentä. Pääosa jäsenistä on yrityksiä, mutta joukossa on myös kaupunkien ja kuntien elinkeinoyhtiöitä. Otamme vientihankkeisiin ja messumatkoille mukaan yrityksiä ympäri Suomen”, elintarvikeviennistä vastaava kansainvälistymisasiantuntija Kåre Björkstrand sanoo.
Viexpo tekee vuosittain noin miljoonan euron liikevaihdon ja työllistää yhdeksän toimihenkilöä.
”Osuuskunta sopii hyvin yrityksiä palvelevaan toimintaan. Olemme voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka rahoitus tulee yrityksiltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kunnilta.”
Messuilla näkyvyyttä
Viexpo järjestää edelleen yrityksille yhteisosastoja pohjoismaisille ja keskieurooppalaisille messuille. Messut liittyvät usein alihankintaan, energiaan, rakentamiseen, teknologiaan ja elintarvikealaan. Pääosa osuuskunnan liikevaihdosta kertyykin messuesiintymisten organisoinnista.
”Tiedämme, mitkä ovat kunkin toimialan kärkimessut Euroopassa. Esimerkiksi elintarvikealan messuista tärkeimpiä ovat Saksan Biofach-messut luomutuotteiden jalostajille, Hollannin PLMA-messut private label -valmistajille sekä Saksan Anuga- ja Ranskan Sial-messut elintarvikeyrityksille yleisesti”, Björkstrand luettelee.
”Otamme vientihankkeisiin ja messumatkoille mukaan yrityksiä ympäri Suomen.”
”Jos harkitsee messuosallistumista, kannattaa käydä ensin messuilla vieraana. Silloin saa käsityksen siitä, kannattaako kyseisille messuille mennä seuraavana vuonna omalla osastolla.”
Viexpo kokoaa yrityksiä myös vientiprojekteihin, joissa yritysryhmä kehittää yhdessä vientitoimintaa ja tapaa potentiaalisia asiakkaita. Hankkeisiin haetaan rahoitusta Business Finlandista tai Ely-keskuksista. Yritysten itsensä maksettavaksi jää 25–50 prosenttia kuluista. Viexpo hallinnoi hankkeita ja hankkii asiantuntijoita konsultoimaan yrityksiä. Kehityshankkeissa yritykset suunnittelevat muun muassa pakkauksia, markkinointimateriaaleja, ulkomaankielisiä nettisivuja ja tekevät markkinaselvityksiä kohdemarkkinoilla.
Luomutuotteilla kysyntää
Kåre Björkstrand vetää tällä hetkellä luonnonmukaisia elintarvikkeita jalostaville yrityksille suunnattua, kolmevuotista hanketta. Hän toimi ennen Viexpolle siirtymistään seitsemän vuotta Marja Bothnia Berries – ja Riitan Herkku -yritysten vientipäällikkönä, joten kokemusta ulkomaankaupasta on.
”Hankkeen yrityksillä on ollut hyviä onnistumisia. Esimerkiksi luomuaroniatuotteita valmistava Ab Finnish Superberries Oy on solminut ensimmäiset vientikaupat Tanskaan ja Taiwaniin. Finnish Plant puolestaan pääsi ruusun terälehtituotteillaan kolmantena suomalaisena brändinä ison eteläkorealaisen verkkokaupan listoille”, Björkstrand iloitsee.
Ruokavientiyrityksiä on huomattavasti enemmän, mitä julkisuudesta voisi päätellä. Björkstrandin mukaan 80 prosenttia viejistä tekee kauppaa ruokateollisuuden kanssa viemällä raaka-aineita tai puolivalmisteita tai valmistamalla tuotteita asiakkaiden omilla tuotemerkeillä.
”Jos tuotteen maku on hyvä, ei hinta ole este kaupanteolle.”
Vain viidennes suomalaisesta ruokaviennistä on kuluttajatuotteita.
”Yritysten tavoitteena pitää olla vientikaupan vakiinnuttaminen. Vasta silloin, kun asiakas tilaa vuosi toisensa jälkeen ja vienti on kannattavaa, on vientikauppa onnistunut. Tähän voi kuitenkin mennä aikaa.”
Suomalaisten ruokajalosteiden viennin hidasteena Björkstrand pitää hintaa.
”Pienissä yrityksissä tehdään lyhyitä sarjoja. Lisäksi meillä on melko korkeat logistiikkakustannukset. Jos tuotteen maku on hyvä ja se erottuu muutenkin edukseen, ei hinta ole este kaupanteolle.”
Kiinnostavimpina markkinoina suomalaisille ruokajalostajille Björkstrand näkee Pohjoismaat, Keski-Euroopan, Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean.
Yhdysvalloissakin olisi potentiaalia, mutta sinne halutaan yleensä varsin isoja eriä.
