Suomen läntisin poro-osuuskunta sai jäseniä Ruotsistakin

Ylitorniolla toimivan osuuskunta Aavasaksan Poron leikkaama poronliha kulkee kuluttajalle suoramyynnin kautta, mikä jopa tuplaa lihan tuottajahinnan.

Teksti ja kuvat Kari Lindholm | Pääkuvan poro: Wikipedia
Jaa artikkeli

Alhossa kyntänyt poronlihan tuottajahinta, ja kustannusten paineissa riutunut porotalouden heikko kannattavuus synnyttivät Länsi-Lapin porotiloilla ajatuksen lisätulojen saamiseksi lihan jalostusastetta nostamalla.

Päätös osuuskuntavetoisen poroteurastamon ja lihanjalostamon rakentamisesta Ylitornion Pessalompolon kylälle tehtiin vuonna 2005.

”Osuustoiminta sopi tähän parhaiten. Ryhdyimme esittelemään ideaa ja hankkimaan jäseniä, joita ilmoittautui mukaan peräti 72”, Aavasaksan Poro –osuuskunnan perustajiin lukeutuva Heikki Syväjärvi Ylitorniolta kertoo.

Osuuskunnan laitos on osoittautunut tarpeelliseksi, sillä syyserotusten aikana laitoksessa käsitellään keskimäärin 2 500–3 000 poroa. Kylmiöön mahtuu 250 poroa kerrallaan.

Aavasaksan Poro vuokraa teurastamopalveluja ja lihanleikkaamoa, jolloin porotilat välttyvät suurilta investoinneilta omiin tiloihin.

Osuuskunnan puheenjohtaja Heli Syväjärvi korostaa, että järjestely on poronomistajille ”valtavan edullinen”.

Poronlihan tuottajahinta tuplaantuu suoramyynnissä. Aavasaksan Poro vuokraa teurastamopalveluja ja lihanleikkaamoa poronomistajil

300 000 euron investointi

Uudenlaiseen osuustoimintaan innostui seutukunnan porotilallisten lisäksi muun muassa metsänomistajia, kauppiaita, toimitilojen rakentamiseen osallistuneita sähkö- ja lvi-alan yrittäjiä sekä muutamia kyläläisiäkin, kannatuksen vuoksi.

”Ruotsista osuuskuntaan liittyi viisi poronomistajaa. Meidän laitos on ainut länsirajalla toimiva yksityinen poroteurastamo ja lihanjalostamo, joten kysyntää oli alusta lähtien”, osuuskunnan puheenjohtaja Heli Syväjärvi sanoo.

Poroja toimitetaan käsiteltäväksi Suomen puolelta Lohijärven, Palojärven ja Orajärven paliskunnista.

Poroja tulee myös Ruotsin puolelta, jossa toimijana on perheyritys Tornedalens Renprodukter, joka ostaa poroja ja teurastuttaa ne osuuskunnan teurastamossa.

”Ruotsista osuuskuntaan liittyi viisi poronomistajaa. ”

Paliskunnat eivät ole osuuskunnan jäseninä, ja se on Heikki Syväjärven mielestä pelkästään hyvä asia.

”Tilanne on sikäli mukava, että paliskuntien sisäiset ristiriidat eivät haittaa osuuskunnan toimintaa.”

Aavasaksan Poro käynnisti 300 000 euroa maksaneen, EU-vaatimusten mukaisen lihanjalostuslaitoksen rakentamisen sadan asukkaan Pessalompoloon ripeästi.

”Saimme jäseniltä ja Ylitornion kunnalta yhteensä yli 100 000 euron osuuspääoman ennen rakentamiseen ryhtymistä. Pankkilainaa tarvittiin 200 000 euroa. Päätös 83 000 euron avustuksesta saatiin vasta, kun laitos oli valmis.”

Noin 300 neliömetrin kokoisen teurastamon ja lihanjalostuslaitoksen rakennustyöt tehtiin talkoohengessä.

Ensimmäiset porot käsiteltiin uusissa tiloissa syksyllä 2006.

Kuvassa osuuskunnan puheenjohtaja Heli Syväjärvi (vas.), perustajiin lukeutuva Heikki Syväjärvi ja jäsen Tuula Mäntyranta.

Teurastamo työllisti poromiehet

Aluksi osuuskuntalaiset kävivät tutustumassa poroteurastamoihin ympäri Lappia selvittääkseen, mitkä rakenneratkaisut ovat toimivimpia omaan laitokseen.

”Lihankäsittelyyn tarkoitettuja laitteita ostimme huokeasti Kittilästä, kun siellä toiminut opetusteurastamo lopetti”, Heikki Syväjärvi selvittää.

Pessalompolossa leikattu poronliha kulkee kuluttajien ruokapöytiin suoramyynnin kautta. Kauppaa käydään suoraan lihantuottajan ja asiakkaan välillä ilman välikäsiä.

Suoramyynnissä lihan tuottajahinta keskimäärin kaksinkertaistuu tukkuhintaan verrattuna.

Osuuskunnan tiloissa työskentelevät teurastajat ovat paikallisia poromiehiä, ja osuuskunta maksaa heille palkkaa.

Enemmän euroja paikallistalouteen

Jos porot myytäisiin elävinä isoille lihanjalostajille, huomattavia rahasummia valuisi muualle.

”Nyt eurot jäävät paikallistalouteen. Lisäksi porojen kuljetusmatkat ovat lyhyet, alle 50 kilometriä, mikä on eläinsuojelullisesti tärkeää”, Heli Syväjärvi sanoo.

Aavasaksan Porolla on tällä hetkellä 65 jäsentä. Vuotuinen liikevaihto noin 100 000 euroa.

Osuuskunta on velaton ja tällä on merkitystä esimerkiksi korjaushankkeiden rahoitukseen.

Laitoksen lämmitys toimii maalämmöllä, Laitteistoa jouduttiin uusimaan vasta äskettäin, se oli sitä ennen toiminut peräti 17 vuotta moitteetta.

”Remontti maksettiin osuuskunnan tililtä, lainalle ei ollut tarvetta”, kertoo Heikki Syväjärvi.

 

Left Menu Icon
Right Menu Icon