Hyvän asenteen markkinointiin
Usein markkinointisuunnitelmat ovat lyhyehköjä tahdonilmauksia ylätason otsikkoina, tyyliin: yrityksemme toteuttaa Facebook-markkinointia.
Tämä johtuu markkinoinnin vaillinaisesta osaamisesta ja motivaatiosta, jolloin tehtävä koetaan enemmänkin ”täytyy” toimintana ja sitä kautta kulueränä.
Markkinointiin tulee suhtautua tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti investointina.
Se ei ole yksittäisiä ja irrallisia toimenpiteitä tai tempauksia, vaan nivoutuu kaikkeen toimintaan.
Pääsääntöisesti pienillä osuuskunnilla ei ole kokonaisvaltaista markkinoinnin osaamista, eikä varaa pelkästään markkinointia tekevään henkilöön.
Yhteisöllisen yrittäjyyden kantava voima on siinä, että markkinointikin tehdään yhdessä luovasti, verkostoja ja ostopalveluja hyödyntäen sekä kustannustehokkuuteen pyrkien.
Markkinointisuunnitelman
Markkinointi pitää pystyä aukaisemaan sekä brändin että palvelutarjonnan osalta aikataulutetuiksi toimenpiteiksi.
Työosuuskunnissa markkinointisuunnitelman merkitys korostuu, jos jäsenistön palvelutarjonnan asiakassegmentit ovat hyvin erityyppiset.
Se taas edellyttää usein satsauksia eri markkinointikanaviin ja -sisältöihin. Tässä tuleekin nopeasti vastaan toimintojen paljous ja hallittavuus.
On päätettävä, miten osuuskunta luo brändiä ja missä laajuudessa se markkinoi jäsentensä tuottamia palveluja asiakkaille.
Samalla jokaisen jäsenen on kannettava oma vastuunsa markkinoinnissa ja käytännön tekemisessä.
Osuuskunnan markkinointisuunnitelmaa voi ja usein kannattaakin täydentää myös jäsenkohtaisella markkinointisuunnitelmalla.
Markkinointibudjetin
Markkinointia suunniteltaessa usein mietitään, onko varaa tehdä asioita. Tämä ajatus pitää kääntää muotoon: onko meillä varaa jättää jotakin tekemättä.
Suunnitelluista toimenpiteistä muodostuu budjetti, jota joudutaan monesti karsimaan. Siksi osuuskunnan perustamisvaiheessa tulisi huomioida markkinointi tarkemmin.
Se nimittäin katetaan osalla liittymismaksuista ja työpalveluista perittävistä hallintomaksuista. Jos budjetti on alimitoitettu, tavoitellut toimet jäävät usein vähäisiksi.
Syynä tähän on, että osuuskunnan arjen rahavirrat eivät ainakaan alkuvuosina riitä uusien markkinointiponnistelujen toteuttamiseen peruskulujen lisäksi.
Budjetti tuleekin laatia mahdollistamaan uskottava ja kokonaisvaltainen markkinointi.
Käytännön markkinointityön
Moderni markkinointityö on aktiivista ja vuorovaikutteista niin asiakaspalvelukanavissa, sosiaalisessa mediassa kuin suorakontakteissa.
Tämän tulee toimia ja siksi siihen pitää varata henkilöresurssi. Se on työtä ja sillä on arvo, joka pitää näkyä markkinointibudjetissa.
Asian avaaminen jäsenistölle lisää ymmärrystä osuuskunnan markkinointiponnisteluista, joiden kautta jäsenten palvelumyynti sitten toteutuu.
Ymmärryksen ja toiminnan tehokkuuden avaamiseksi kannattaa valita mittareita, joita markkinoinnin tehokkuutta seurataan.
Työosuuskunnan on hyödyllistä raportoida säännöllisesti markkinointitoimenpiteiden tuloksista ja vaikutuksista jäsenten myymiin työsuoritteisiin.
Kirjoittaja on Pudasjärven Kehitys Oy:n yritysneuvoja.
