Vesihuoltolaitokset tekevät yhteistyötä, ja siihen ollaan pääasiassa tyytyväisiä. Erilaisia haasteitakin on havaittavissa, ja niihin vastaus voisi ainakin osittain löytyä yhteistyön syventämisestä. Näin ympäristötekniikan opiskelija Risto Ahde Oulun yliopistosta tiivistää opinnäytetyönsä keskeisimmät tulokset.
Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa vesihuoltolaitosten yhteistyön tilannetta. Kiinnostus kohdistuu siihen, millaista yhteistyö tällä hetkellä on sekä millaisia haasteita ja vahvuuksia yhteistyöhön sisältyy. Työ on vielä kesken, mutta valmistuu näillä näkymin kuluvan kevättalven aikana.
Ahde on haastatellut vesihuollon toimijoita eri puolilta Suomea. Mukaan on valittu kunnallisten vesiyhtiöiden edustajia, vesiosuuskuntia, viranomaisia ja vesihuollon ammattilaisia. Haastatteluja on tehty tähän mennessä neljätoista.
”Pyrin tekemään vielä lisää haastatteluja Kuusamon alueen vesiosuuskunnista. Tavoitteena on saada myös pienempiä vesiosuuskuntia mukaan aineistoon. On kiinnostavaa lisäksi nähdä, miten yhteistyö koetaan saman alueen sisällä”, Ahde sanoo.
Yhteistyötä tehdään monipuolisesti
Yleisimpänä yhteistyömuotona haastatteluissa nousivat esiin talousveden myynti- ja ostopalvelut sekä jätevesien johtaminen ja puhdistaminen.
Vesihuoltolaitoksilla voi myös olla yhteistä kalustoa, kuten desinfiointisäiliöitä tai varavedenjakelusäiliöitä, tai yhteisiä varaosavarastoja. Näistä on hyötyä erityisesti silloin, kun samalla alueella on useita vesihuollon toimijoita.
Osa vesihuollon toimijoista tekee yhteistyötä esimerkiksi taloushallinnon, laskutuksen ja palkanlaskennan hoitamisessa. Myös erilaisia yhteisiä kehittämishankkeita on tehty esimerkiksi kyberturvallisuuden vahvistamiseen liittyen.
Yhteistyö voi näkyä niin ikään toisten konsultoimisena hätätilanteissa. Tiivistyvän yhteistyön lopputulos voikin olla vesihuoltolaitosten yhdistyminen tai sulautuminen.
”Kiinnostava yhteistyön muoto on vesi-isännöinti, jossa ulkopuolinen ammattilainen hoitaa useamman vesiosuuskunnan verkostoa ja käytännön vesihuoltoa. Tämä voisi olla monessa paikassa hyvä ratkaisu”, Ahde sanoo.
”Osa vesihuollon toimijoista tekee yhteistyötä taloushallinnon hoitamisessa.”
Yhteistyö pohjautuu aitoon tarpeeseen
Yhteistyön taustalla on yleensä selkeä tarve. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että vesiosuuskunnissa ei riitä vesihuollontekijöitä ja ikääntyneet tekijät eivät enää saa hoidettua vesihuoltoa omatoimisesti, varsinkaan talkootyönä.
Osalla osuuskunnista ei myöskään ole kassaa tulevaisuuden saneerauskulujen tai yllättävien korjaustoimenpiteiden kattamiseen.
”Yhteistyö koettiin yleisesti positiivisena, mutta vaihteluakin on. Joillakin alueilla yhteistyö saattoi toimia osuuskuntien välillä, mutta pienten laitosten ja kunnan laitoksen välinen yhteistyö ei toiminut käytännössä ollenkaan”, toteaa Ahde.
Yhteistyön vahvuuksina on Ahteen haastatteluissa noussut esille taloudellinen hyöty. Esimerkiksi yhteinen kalusto voi tuoda säästöjä, kun jokaisen vesiosuuskunnan ei tarvitse hankkia kaikkea itse.
Yhtenä merkittävimmistä asioista onnistuneen yhteistyön taustalla oli yhteinen tahtotila. Aloite pitäisikin tulla kunnista ja paikallisilta toimijoilta itseltään.
”Tärkeänä pidettiin, että jollain henkilöllä on vetovastuu yhteistyökuvioista. Tämä henkilön olisi hyvä olla osaava, verkostoitunut ja mieluiten alueen laitoksille tuttu entuudestaan.”
”Ratkaisuna voisi olla esimerkiksi useamman pienen vesiosuuskunnan yhteinen vesi-isännöinti.”
Haasteena tulevaisuuteen varautuminen
Haasteena vesihuollon kentällä koetaan tämän päivän realiteettien tunnustaminen ja tulevaisuuteen varautuminen. Usein nousi esiin, että aktiiviset ihmiset ikääntyvät ja uusia vastuunkantajia on vaikeaa löytää.
”Tähän ratkaisuna voisi olla esimerkiksi useamman pienen vesiosuuskunnan yhteinen vesi-isännöinti, jossa ammattilainen hoitaa vesihuoltoon ja verkostoon liittyvät käytännön asiat. Se taas edellyttää, että talous on kunnossa, jotta isännöinnistä pystytään maksamaan.”
Välillä voi olla haastavaa saada vesiosuuskunnan hallituksen jäseniä ymmärtämään, miksi yhteistyötä tarvitaan ja toisaalta sitoutumaan siihen.
Tärkeää on myös se, että yhteistyö tuo selkeästi hyötyä kaikille osapuolille. Yhdistymistilanteissa pelkona voi olla, saneleeko isompi toimija ehdot, jääkö itselle mitään sananvaltaa ja nousevatko vesimaksut.
”Kannustan kaikkia vesiosuuskuntia miettimään realistisesti oman osuuskunnan nykytilaa ja tulevaisuutta. Mihin pulmiin voisi löytyä ratkaisu yhteistyöstä? Ajattelutyö kannattaa tehdä ennakoivasti. Silloin löytyy yleensä parempia ratkaisuja helpommin, kun tilanne ei ole vielä täysin kriisiytynyt”, Risto Ahde tiivistää.
