Sisällöt painottuvat tulevaisuuden ennakointiin, mutta menneisyyttäkään ei unohdeta. Suomalainen osuustoiminta täyttää komeat 125 vuotta.
”Pellervon Päivää ei järjestetä tavan vuoksi. Totesimme viime vuoden tapahtumassa sen todistaneen jälleen, miten merkityksellistä on ihmisten kohtaaminen yhdistävien asioiden äärellä. Vaikka etäyhteydet ovat iso osa arkeamme, ei niissä koskaan päästä samanlaisten verkostoitumismahdollisuuksien äärelle”, sanoo Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko.
Päivän erityinen vahvuus on, että se tarjoaa osallistujille tavanomaisista tapahtumista poikkeavan näkökulman.
Osallistujia ei yhdistä toimiala tai tietty asema yrityksessä vaan osuustoiminta. Se on Suomessa vahvaa monella sektorilla.
”Merkityksellistä on ihmisten kohtaaminen yhdistävien asioiden äärellä.”
Tilaa ajatustenvaihdolle
Kohtaamisia siivittää ohjelma, jossa on virtaa alusta loppuun. Esiintyjien näkökulmat vaihtelevat, mutta jokaiselta odotetaan terävää ilmaisua ja kirkkaita pääviestejä.
Myös vuorovaikutusta yleisön kanssa haetaan. Äänestämään pääsee, kysymyksille ja kommenteille on tilaa.
Energisyyttä on luvannut ylläpitää OP Ryhmän Oranssi aalto -tapahtumien juontajana kiitosta kerännyt Nina Hirvensalo.
Myös spontaaneille keskusteluille on haluttu varata aikaa. Alun lounas ja tilaisuuden päättävä cocktail-osuus ovat jo perinne.
”Äänestämään pääsee, kysymyksille ja kommenteille on tilaa.”
Muutama vuosi sitten kokeiltu ohjattu lounasverkostoituminen jakoi kuitenkin siinä määrin mielipiteitä, että sitä ei lähdetä nyt toistamaan.
Lounaspöydät tarjoavat muutenkin hyvin mahdollisuuksia keskustelunavauksille.
Kauppa ja tuottajat kohtaavat lavalla
Ohjelman odotetuimpia hetkiä lienee SOK:n pääjohtaja Hannu Krookin ja HKScanin toimitusjohtaja Juha Ruoholan lavakohtaaminen.
Ideana ei kuitenkaan ole lietsoa vastakkainasettelua vaan löytää yhteisiä menestystekijöitä. Millä keinoin epävarmasta tulevaisuudenkuvasta saadaan otetta niin, että se hyödyttää kumpaakin?
”Uusia nostoja osuustoiminnan vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan”
Kiinnostavia esiintyjiä on toki muitakin: Pellervon juhlavuoden kunniaksi Helsingin yliopiston historian professori Niklas Jensen-Eriksen on luvannut uusia nostoja osuustoiminnan vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan.
Edellisestä historiakatsauksesta on vierähtänyt jo neljännesvuosisata. Mistä osuustoimintaliikkeen kannattaisi tänä päivänä olla ylpeä?
Kestävä tulevaisuus jokaisen agendalla
Yksikään liikeyritys ei ole enää aikoihin voinut välttyä kestävyys- ja vastuullisuuspuheilta.
Näihin teemoihin liittyvät odotukset ja ymmärrys syvenevät koko ajan, joten näkökulmien säännöllinen päivittäminen on arvokasta.
Ensimmäisenä kestävä liiketoiminta -aiheesta alustaa Åbo Akademin kestävän yritystalouden ja osuuskuntien työelämäprofessori Martin Nordell. Hän tuntee perinpohjaisesti viinintuottajien osuuskuntien ratkaisut tällä saralla.
Näyttö osuuskuntien kilpailueduista muihin yrityksiin nähden on esimerkiksi keskisessä Euroopassa jo vahva.
”Näkökulmien säännöllinen päivittäminen on arvokasta.”
Aivan toisenlainen tarkastelukulma on Anu Ubaudilla, entisellä Helsingin Sanomien päätoimittajalla.
Hän työskentelee yritysmielikuvien parissa United Imaginations -brändi- ja viestintätoimistossa.
Pellervon Päivässä Ubaud avaa yleisten odotusten maailmaa – mitä tekemistä arvostetaan tässä ajassa eniten? Mikä tuo yritykselle arvoa?
Kestävästä tulevaisuudesta puhuu vahvasti myös Ilkka Halava, yli 2 000 esiintymistilaisuuden mies.
Hän on luvannut käänteentekevän puheenvuoron siitä, missä on osuustoiminnan menestymisen paikka 2030-luvulla.
Halava tuntee osuustoiminnan hyvin, hän on ollut mukana useiden osuuskuntien kehityspoluilla.
Vuoden osuustoimintateko palkitaan
Päivän yhtenä kohokohtana tullaan kokemaan Vuoden osuustoimintateko -kilpailun voittajan julkistaminen. Mikä on ollut osuustoimintaa parhaimmillaan?
Kandidaatteja kilpailuun on voinut ilmoittaa helmikuun loppuun, jonka jälkeen voittajan valitsevat eduskunnan osuustoimintaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen ja Itä-Suomen yliopiston johtamisen professori, ICA:n identiteettityöryhmän jäsen Anu Puusa.
