Turunmaan korjausrakentamisosuuskunta on reilun 17 vuoden aikana ehtinyt hoitaa monenlaisia korjausrakentamiskohteita.
”Kaikki perinnekohteet ovat kiinnostavia, on hienoa olla mukana rakennuksen satojen vuosien pituisessa elinkaaressa”, osuuskunnan puheenjohtaja Sami Vuorisalo toteaa.
Kaikki kohteet erilaisia
”Pääsääntöisesti kohteemme edustavat vanhempaa puutalorakentamista. Yleensä tämä tarkoittaa jo olemassa olevan vanhan rakennuksen peruskorjaustöitä tai esimerkiksi laajentamista. Suosimme perinteisiä hengittäviä rakenteita sekä materiaaleja”, Vuorisalo kertoo.
Hänen mukaansa ensimmäisellä kartoituskäynnillä pyritään selvittämään rakenteita ja rakennustekniikkaa, mutta jopa viereiset huoneet voivat olla eri tavoin rakennettuja.
Tämä luo suuria haasteita työn suunnitteluun ja toteuttamiseen.
”Ennen vanhaan joka kylässä oli oma kirvesmiesporukka, ja jokaisella niistä omanlainen tyylinsä rakentaa. Siksi kaikki kohteet ovat erilaisia. Meille kiinnostava työkohde on perinnerakennus, jossa arvostetaan perinteisiä rakennustapoja ja materiaaleja.”
”Hirsitalojen kunnostaminen on palkitsevaa, kun voi todeta, että siinähän tuo talo on vähintään seuraavat sata vuotta, kunhan siitä pidetään huolta”, jatkaa Vuorisalo.
Tyypillisiä hirsirakennuskohteita ovat ns. kengitykset eli alimpien hirsikertojen vaihdot.
Hirsirungon korjaukseen liittyvät useimmiten ulkovuorausten ja lattioiden korjaukset, kivijalat ja vesikatot.
Myös kokonaisremontit, jotka sisältävät erilaiset pintatyöt, kuten esimerkiksi ikkunoiden korjaukset ja muuraustyöt, ovat lisääntymässä.
Myös hirsirakennus vaati huolenpitoa
”Hirsitaloissa korostuu erityisesti käsityö ja sen arvostus. On hieno tunne, kun löytää hirteen veistetyn vuosiluvun. Esimerkiksi viimeksi löysimme kaiverruksen vuodelta 1817. Eipä ollut niillä rakennusmiehillä moottorisahoja eikä akkutyökaluja”, tuumii Vuorisalo.
”Kaiken pystyy korjaamaan, mutta ihmeiden tekeminen kestää hieman kauemmin.”
Vuonna 1817 veistetyn puun on täytynyt kasvaa metsässä yli sadan vuoden ajan, joten se on aloittanut kasvunsa todennäköisesti 1600-luvun lopussa.
Vanhimmissa tapauksissa puu on alkanut kasvaa 1500-luvulla.
Menneisyydessä puu sai kasvaa rauhassa ja siitä tuli paljon tiheäsyisempää, joten se kestää paremmin aikaa.
Osuuskunta on tehnyt korjauksia myös kymmenen vuotta vanhaan hirsitaloon, jossa ikkunan pielestä valunut vesi oli päässyt kastelemaan hirret, minkä jälkeen muurahaiset söivät puusta sisukset.
”Puu on rakennusmateriaalien kuningas. Se on ekologinen, kestävä, uudelleen käytettävissä ja elinkaarensa päätteeksi vielä hyötykäytettävissä.”
Vuorisalon mukaan kaiken pystyy korjaamaan, mutta ihmeiden tekeminen kestää hieman kauemmin.
Ehjää ei kannata korjata
”Kaikissa kohteissa ajatellaan mahdollisimman kauaskantoisesti. Korjaukselle on oltava järkevät perusteet: runkoa on turha korjata, jos katto vuotaa. Ei korjata pelkkää vauriota, vaan selvitetään ja korjataan myös vaurion aiheuttaja.”
Sami Vuorisalo korostaa työn suunnittelussa ja aikatauluttamisesta olevan tärkeintä ymmärtää vanhoja rakenteita, tunnistaa mahdolliset vauriokohdat sekä myös niiden aiheuttajat.
Tämän jälkeen voidaan miettiä suoritettavia korjaustoimenpiteitä ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
Järkevin ja toimivin ratkaisu määrittyy usein asiakkaan toiveiden ja käytettävissä olevan budjetin perusteella.
”Näistä lähtökohdista lähdetään rakentamaan parasta mahdollista lopputulosta käytössä olevin resurssein laadusta kuitenkaan tinkimättä. Huonosti tehdyllä korjauksella ei saada kuin entistä enemmän vaurioita aikaiseksi”, hän sanoo.
Vuorisalon mukaan osuuskunnan töille riittää kysyntää.
Toisaalta asiakkaat ymmärtävät, että jonoa on. Kohteen kunnostaminen saattaa sekin monesti kestää useamman vuoden, kun työt tehdään järkevissä osissa.
”Perinnerakentamisen ja ekologisesti kestävän rakentamisen arvostus on nousussa. Täytyy muistaa, että kohteemme on yleensä ehtinyt kokea kaikenlaista pieniä talouden notkahduksia, suurempia lamoja ja kriisejä ja siihen päälle pari sotaa.”
”Rakennusalan uudistuotannon ongelmat eivät juuri vaikuta meihin tai saattavat jopa vaikuttaa positiivisesti, halutaankin korjata vanhaa, eikä muuttaa uuteen”, päättää Vuorisalo.
