”Ajattelimme, että itse jalostamalla lihan hintaa saadaan hinattua ylöspäin. Poron ympärille rakennettu ravintola-annos maksaa nykyään suunnilleen saman verran kuin kilo jalostettua poronlihaa”, Osuuskunta Kota-Poron hallituksen puheenjohtaja Jouni Mustonen vertaa.
Asiakaskunnan painottuminen matkailuyrityksiin oli viedä Kota-Poron nurin, kun koronaepidemia sulki Lapin matkailun korona- ja maahantulorajoitusten astuttua voimaan vuonna 2020.
”Suurin osa porotuotteista toimitetaan kahdelle suurelle matkailuyritykselle, Lapland Hotelsille ja Hullu-Porolle, jotka panostavat lähiruokaan”, jäsen Janne Mustonen sanoo.
Matkailun seisahduttua myös porotuotteiden myynti ravintoloille tyrehtyi ja osuuskunnan liikevaihto romahti.
”Jouduimme rajoittamaan porojen ostoja voimakkaasti. Pärjäsimme seuraavan kauden lihoilla, joita oli pakkasvarastoissa.”
Korona pakotti osuuskunnan miettimään toimintaa uudelleen. Kota-Poro ryhtyi kehittämään uusia tuotteita, joilla tavoiteltiin lisää liikevaihtoa. Apuna tässä oli Ely-keskuksen hanke.
”Nykyisin tuotteet ovat ravintolapäälliköiden räätälöimiä.”
Poroa purilaisten väliin
Porohampurilaispihvi, porokebab ja porochorizo ovat esimerkkejä Kota-Poron uusista tuotteista, jotka ovat valikoimissa tälläkin hetkellä. Lisääkin uutuuksia on kehitteillä.
Jouni Mustonen toteaa, että Kota-Poron tuotteet ovat muuttuneet todella paljon osuuskunnan toiminnan alkuvuosista. Samalla jalostusaste on noussut voimakkaasti, eikä porosta mene hukkaan kuin henki.
”1990-luvulla tuotteet painottuivat lähinnä perinteisiin porovalmisteisiin, kuten poronkäristykseen ja raakalihaan. Nykyisin tuotteet ovat ravintolapäälliköiden räätälöimiä ja niiden lukumäärä voidaan laskea kymmenissä.”
Ravintoloiden tilaama liha on leikattu valmiiksi annoksiin käytettäväksi, ja reseptit ovat asiakaskohtaisia.
Poronvasan ruhon keskipaino on 23 kilogrammaa, ja luiden osuus ruhon painosta on noin kolmannes.
Luutkaan eivät mene hukkaan, sillä Kota-Poro toimittaa ne Snellmanille koiranruokien raaka-aineeksi.
Toiminta sitoo pääomaa
Kota-Porolla on Unarin-Luusuan kylällä noin 500 neliömetrin kokoinen tuotantokiinteistö, joka pitää sisällään poroteurastamon, lihankäsittelylaitoksen ja kylmävarastot.
Kiinteistöjen uushankinta-arvo on noin miljoona euroa, ja lihanjalostamisessa tarvittavien tuotantolaitteiden arvo on 200 000 euroa. Kiinteistöä on laajennettu toiminnan kasvaessa.
Lihanjalostuslaitoksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 1999 ja sitä laajennettiin vuonna 2007. Teurastamo otettiin käyttöön vuonna 2000.
”Lihanjalostuskoneiden hinnat lähtevät kymmenestä tuhannesta eurosta, vaikka kyseessä olisi miten yksinkertaisen laite tahansa. Toiminta aloitettiin käytetyillä laitteilla, joita on uusittu vähitellen”, Janne Mustonen sanoo.
Vuotuiset poro-ostot sitovat pääomaa useilla sadoilla tuhansilla euroilla. Osuuskunnan jäsenten omat porot kattavat Kota-Poron tarpeesta noin kolmanneksen.
Puuttuvat kaksi kolmasosaa poroista ostetaan markkinahintaan paikalliselta Syväjärven paliskunnalta.
”Meillä on Syväjärven paliskunnan kanssa sopimus heidän toimittamiensa porojen kahden viikon maksuajasta, mutta Kota-Poron jäsenet saavat odotella omien porojensa kauppahinnan suorittamista siihen asti, kun lihat on toimitettu loppukäyttäjille.”
Kota-Poro ei ole palauttanut ylijäämää jäsenilleen, vaan se on käytetty toiminnan kehittämiseen. Sitä vastoin osuuskunta maksaa lihankäsittelyssä työskenteleville jäsenilleen palkkaa.
”Jäsenet voivat leikata omia porojaan elinkeinonharjoittajina, mutta lihanjalostajat ovat verotuksellisesti osuuskunnan työntekijöitä.”