Yritys

Tervia tuottaa lääkäripalveluja puolen Suomen kokoisella alueella. Viiden sairaanhoitopiirin omistama osuuskunta haluaa tehdä erikoissairaanhoidon palveluista tasalaatuisia, mahdollistaa palvelut lähellä asiakkaita ja sitouttaa lääkäreitä töihin julkiselle sektorille.

”Verkkoyhteys ei toimi, joten käymme asiakkaan luona. Syynä on väärä asetus tietokoneessa. ’Mitä tämä maksaa?’”, hän kysyy. ”Ei mitään, tämähän on teidän verkkonne”.

Osuuskunta on yritysmuoto, jossa jäsenten vaihtuvuus on luonnollinen asia. Varsinkin pienosuuskunnissa jäsenten elämäntilanteilla voi olla merkittäviä vaikutuksia yritystoimintaan. Jatkuvuuden voi varmistaa muutamalla perusasialla.

Riihimäen kupeessa sijaitseva Hausjärvi-Hämeenlinnan maaseutualue Mommilasta pohjoiseen on jäänyt vaille kunnollisia nettiyhteyksiä. Joukko asukkaita ja asiantuntijoita perustivat marraskuussa 2022 Osuuskunta Kuitu 121:n, jonka tavoitteena on rakentaa mahdollisimman pian valokuituverkko alueelle.

Neljä vastikään valmistunutta keramiikka-alan artesaania perusti Keramiikkaosuuskunta Liekin, joka jatkaa Tampereen Kaakinmaalla toimineen keramiikkaliike Savi-Sepon toimintaa. Perustajat ovat kaikki alaa vaihtaneita ammattilaisia. Perustajajäsen Eija Miettinen, aiemmin ympäristöjuristi, kertoo:

Ravintola-ala pääsi koronan jälkeen nopeasti jaloilleen, mutta sen jälkeen inflaatio ja korkojen nousu ovat kiristäneet kuluttajien kukkaroita ja vähentäneet ravintolaruokailua. Suhdannekäänne on näkynyt myös Tradekan omistamassa Restel-ketjussa, jossa kuitenkin uskotaan kesän tuovan käänteen parempaan.

Uuden jäsenen perehdyttäminen toteutetaan pienosuuskunnissa usein sääntöjen ja toimintojen läpikäymisen kautta. Laadukkaalla ja henkilökohtaisella perehdyttämisprosessilla varmistetaan toimintaan sitoutuminen. Siksi osuuskuntien on hyödyllistä satsata: