Tiina Huvio on nimitetty Food and Forest Development Finland:in (FFD) toiminnanjohtajaksi 1.4.2022 alkaen.
Professori Matti Muhos Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista listasi mikroyrittäjyyden trendit sekä epätrendit. Muhoksen johtama instituutti vastaa mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tehtävästä.
Punkaharjulainen maa- ja metsätalousyrittäjä Juha Paajanen on noussut Metsä Groupin emoyhtiön, Metsäliitto Osuuskunnan, keskeiseksi luottamushenkilöksi. ”Metsäliitossa yksittäinenkin metsänomistaja voi vaikuttaa”, hallintoneuvoston puheenjohtaja lupaa.
Vastuullisen ja eettisen toiminnan pitää Kreatos Filmsin mukaan olla sisäänrakennettuna yritystoiminnassa.
Harva suomalainen tietää kovin hyvin, mitä alustatalous tarkoittaa. Asiaan suhtaudutaan kuitenkin pääosin melko myönteisesti.
”Eletään epävarmuuden aikoja, eikä kukaan osaa vastata kysymyksiini,” huokaisi eräs vastaaja, kun Osuustoimintakeskus Pellervo kyseli sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavilta tai alaan muuten läheisesti liikeidealtaan liittyviltä osuuskunnilta ajatuksia aluevaalien jälkeen koittavasta tulevaisuudesta.
Jäsenpohjaisten yritysten pohjoismaiset ylpeydet, suomalainen Metsäliitto Osuuskunta ja ruotsalainen Lantmännen ef., kuuluvat kumpikin alansa johtaviin Euroopassa. Eri toimiala, erilainen tausta ja erityyppinen strategia eivät estä molempia tavoittelemasta yhtä ja samaa, sitä kaikille yrityksille tärkeintä – kasvua.
Valtiotieteen tohtori Pekka Perttula kirjoitti elämäkerran Ahti Pekkalasta, joka oli sekä poliitikko että osuustoimintavaikuttaja. Nuorena Pekkala oli Haapaveden osuuskassan hoitaja, keskinäisen Auran asiamies ja varttuneempana OP Ryhmän ylimpiä vastuunkantajia Osuuspankkien Keskusliiton puheenjohtajana.
Pellervon valtuuskunnan uusi varapuheenjohtaja ja Osuuskauppa Hämeenmaan hallituksen jäsen Jussi Suomaa tuntee viljelijän arjen, mutta ymmärtää hyvin myös kaupan roolin arvoketjussa.
Saamen kielen tulkki- ja käännöspalvelujen järjestäminen kaipaa uusia lähestymistapoja. Osuuskuntamuotoinen yhteiskunnallinen yritys on noussut yhdeksi ratkaisumalliksi.
Osuustoiminta on kansainvälinen liike. Mutta ei tämä sitä tarkoita, että suomalaiset osuuskunnat olisivat omistukseltaan kansainvälisiä. Päin vastoin, meillä ei ole yhtään sellaista kuluttaja- tai tuottajaosuuskuntaa eikä keskinäistä yhtiötä, jolla olisi omistajia ulkomailla. Monella osuuskunnalla lienee tarve arvioida potentiaalinen jäsenkunta uusiksi. Tai lopettaa kokonaan.
”Keskikokoisella tekemisellä voi menestyä globaalissa maitomarkkinassa,” tiivistää pohjalaisen Osuuskunta Maitokolmion toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto.
