Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimin tekemät kevätanalyysit osuustoimintayritysten viime vuoden toiminnasta ja alkuvuodesta 2025 kertovat, että yrityksillä riitti paineensietokykyä ja kykyä kasvuun maailman myllerryksessäkin.
Yhteiskunta
Strategiset valinnat näkyvät lihatalojen viime vuoden tuloksessa. Maailmanpoliittinen epävarmuus ja poukkoileva tullipolitiikka lisäävät liiketoiminnan riskejä. Kuluvaa kevättä ovat leimanneet naudan jauhelihan toimitusvaikeudet.
Valio oli vuonna 2024 edelleen Suomen vahva elintarvikeviennin veturi noin 25 prosentin osuudella koko Suomen elintarvikeviennistä. Voin ja erikoismaitojauheiden vientikauppa sujui hyvin ja maailmanmarkkinahinta oli korkealla.
Vuosi 2024 oli Suomen metsäteollisuudelle kaksijakoinen. Vuotta värittivät ensimmäisen vuosipuoliskon lakot ja lomautukset. Tästä huolimatta kartongin ja paperin vienti kasvoi. Sen sijaan sellun vienti laski vajaan kymmeneksen. Kuitenkin tarjonnan supistuminen auttoi pitämään pitkäkuituisen sellun hinnat vahvoina. Sahatavaran kysyntä oli heikkoa rakentamisen alakulon takia.
Sijoitustoimintaan keskittyneiden suomalaisten osuuskuntien tasevarallisuus on yhteensä noin miljardi euroa. Jos mukaan lasketaan myös jäsenomisteisten pankkien ja asiakasomisteisten vakuuttajien taseet, koossa on jo yli sata miljardia.
Vakuutustoiminnan sääriski konkretisoitui viime vuonna. Alkutalven kovat pakkaset ja liukkaat jalkakäytävät toivat vakuutusyhtiöille kosolti korvattavaa.
Pankit pelkäsivät korkokatteiden alenevan viime vuonna. Toisin kävi. Tulokset paranivat edelleen.
Marketkaupan isona kysymyksenä säilyy, kauanko S-ryhmä jatkaa osuutensa kasvattamista. Kisaan ilmoittautuu myös Spar.
Vuosi 2025 on YK:n osuustoiminnan vuosi. Teemavuoden tavoitteena on lisätä tietoisuutta osuuskunnista ja niiden roolista yhteistä hyvinvointia lisäävinä talouden toimijoina.
Suomen huoltovarmuus ja turvallisuus nojaavat osaltaan vahvasti kotimaiseen maatalouteen ja ruuantuotantoon, painottaa Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola OT-lehden haastattelussa.
Nuorempi polvi arvostaa työelämässä entistä enemmän vastuullisuutta ja työn merkityksellisyyttä. Tämä kävi selväksi myös Pellervon Päivän nuorten paneelissa, jossa oli synkistelyn sijaan positiivinen pohjaväre.
Synkkinä aikoina ihminen kaipaa ympärilleen myös valoa ja positiivisuutta. Vielä tärkeämpää on kuitenkin tunne, että omalla työllä on merkitystä itselle ja koko työyhteisölle, evästi Pellervon Päivässä puhunut yrittäjä ja viestintäkonsultti Kirsi Piha.
Osuuskuntien vahvuuksia sote-alalla ovat paikallisuus, yhteistyö ja joustavuus.
Pellervon Päivän kestävän kasvun teemaa pyöriteltiin myös talousdebatissa. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow korostivat kasvuporkkanoiden ja kannusteiden merkitystä. Toteuttamiskeinojen ja varsinkin istuvan hallituksen työelämäuudistusten suhteen oltiin jo eri laduilla.
Pellervon Päivän avannut Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo näkee YK:n osuustoimintavuoden mahdollisuutena kirkastaa osuustoiminnan ideaa ja tehdä se tutummaksi suurelle yleisölle.
Jo perinteeksi muodostunut Pellervon Päivä pureutui tällä kertaa kestävään kasvuun ja uudistumiskykyyn. Osuuskunnilla, osaamisella ja asenteella on tulevaisuudessa entistä isompi rooli. Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen peräsi puheenvuorossaan kovempaa kasvua ja nykyistä parempaa tuottavuutta.
Kiuruvedellä tuotetaan maitoa, lauletaan tangoa ja uskotaan vahvasti yrittäjyyteen.
Pirkkalassa paikallisuus ei tarkoita nurkkakuntaisuutta, vaan se on yhteisöllisyyttä ylläpitävä voima. Samalla tehdään monipuolista yhteistyötä ja edistetään vuorovaikutusta yli kuntarajojen.
Osuuskunta sopii hyvin maatalouden keräämän datan hallintaan ja sen tuomiin bisnesmahdollisuuksiin.
Eduskunnan osuustoimintaryhmä ja Pellervo järjestivät keskustelutilaisuuden vesihuoltolaista ja kriittisen infran omistajuuskysymyksistä.
Yhteiskunnallisia yrityksiä koskevan strategian päivitys on täydessä vauhdissa. Myös osuuskunnilla on tärkeä asema strategiassa.
Osuuskunta tarjoaa välineitä vastaamaan erilaisiin hybridiuhkiin muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
Tuottavuuden kasvu syntyy osaamistason noususta, investoinneista ja innovaatioista. ”Näihin kaikkiin on panostettu 2000-luvulla liian vähän. Erityisen huolissani olen suomalaisnuorten koulutustason laskusta”, sanoo Finnveran uusi toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
