Toimittaja Laura Ruoholan Kampin Kulttuurikasarmilla moderoiman talousdebatin alkulämmittelynä makusteltiin vielä Sitran yliasiamies Atte Jääskeläisen avauspuheenvuoroa, jossa Suomelta kaivattiin rohkeampaa etunojaa, kovempaa kasvua ja nykyistä parempaa tuottavuutta.
Elena Gorschkow ja Aki Kangasharju olivat tavoitteista ja tuottavuushaasteista yksimielisiä, mutta pyrkisivät samaan maaliin eri reittejä.
”Yksi Suomen keskeinen ongelma on, että ihmisten osaaminen ja sitoutuminen sakkaa. Siihen pitää etsiä syitä jostain muualta kuin työntekijäpuolelta”, Gorschkow totesi.
Myös Kangasharju tunnusti osaamispuutteet. Samalla hän kuitenkin korosti, että viime vuosina Suomessa on kasvun ja ahkeruuden sijaan puhuttu muun muassa nelipäiväisistä työviikoista. Kunnollisia kannustimia tarvitsevat niin työntekijät, yritysjohto kuin omistajat. Hallitusten kokoukset kuluvat nyt liikaa kahvittelussa.
”Yli 6 500 euroa kuukaudessa tienaavien osaajien marginaaliverotusta on kevennettävä. Vihreään siirtymään ja t&k:hon investoivat yritykset tarvitsevat puolestaan verovähennyksiä”, Kangasharju listaili.
”Talous on väline hyvinvointiin ja mielekkääseen elämään, mutta loputon talouskasvu ei ole realismia”, Elena Gorschkow totesi.
Kasvukatse kokonaisvaikutuksiin
Kaksikko joutui debatissa pureskelemaan myös sitä, jättääkö nykyinen ja varsin kärjistynyt talouskeskustelu taka-alalle tai jopa huomioitta poliittisten päätösten ekologiset ja sosiaaliset kustannukset.
Gorschkowin mukaan tämä riski on olemassa, sillä poliittinen keskustelu on varsin jyrkästi polarisoitunutta ja osin jopa eristäytynyttä. Hän toivoi, että talous nähtäisiin selvästi nykyistä laajempana kokonaisuutena.
”Talous on väline hyvinvointiin ja mielekkääseen elämään, mutta loputon talouskasvu ei ole realismia. Suomessa oli taannoin teollisuuspatruunoita, jotka pärjäsivät ympärille rakentuneen yhteisön voimalla. Nyt talous on irtaantunut näistä yhteisöistä, ja pääomatkin ovat siirtyneet muualle”, Gorschkow totesi.
Kangasharjun mielestä talous voi kasvaa ikuisesti. Moottorina on tuottavuuden kasvu, jonka myötä asiat tehdään alati fiksummin ja luonnonvaroja säästäen.
”Maailma on muuttumassa varsin sotaisaksi ja brutaaliksi paikaksi, jossa moni asia menee uusiksi.”
”Jos globaalitalous sakkaa, myös Suomi on vaikeuksissa. Siksi muun maailman menoa pitäisi seurata meilläkin nykyistä tiiviimmin ja syvällisemmin”, Etlan toimitusjohtaja totesi.
Gorschkow muistutti, etteivät kasvun hedelmät jakaudu tasaisesti ja tuloerot lisäävät myös kriisejä.
”On älyllistä köyhyyttä korostaa jatkuvaa kasvua ja unohtaa sen aiheuttamat ongelmat”, Gorschkow huomautti.
Kangasharjun mielestä 1980- ja 1990-lukujen hyvinvointi oli pitkälti väärinkäsitystä. Silloisissa talouskasvulaskelmissa ei myöskään osattu huomioida teknologian ja tuottavuuden kehitystä.
”Nyt maailma on muuttumassa varsin sotaisaksi ja brutaaliksi paikaksi, jossa moni asia menee uusiksi. Samaan aikaan me täällä Suomessa mietimme nelipäiväistä työviikkoa”, Etlan toimitusjohtaja huokaili.
Kahta mieltä hallituksen linjasta
Debatin lopuksi kaksikolta kysyttiin näkemyksiä Orpon hallituksen politiikasta, jonka pitäisi työmarkkinauudistuksineen ja leikkauksineen edistää yrittäjyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä.
Kangasharju näytti hallituksen työmarkkinalinjauksille vahvasti vihreää valoa. Samalla hän korosti, että päätökset kantavat kunnolla hedelmää vasta vuosikymmenen loppupuolella.
”Uudistusten myötä syntyy aiempaa enemmän työpaikkoja. Toimet ovat vielä varsin pieniä, mutta suunta on oikea”, Kangasharju ynnäili.
”Yritysten tuottavuus- ja kilpailukyky ei ole yhden sairauspäivän tai työntekijän pärstäkertoimen varassa.”
Gorschkow vertasi hallituksen toimia vanhaan ja hävittyyn sotaan, josta vanhat kenraalit haluavat ottaa revanssin. Nyt mennään täysillä eteenpäin miettimättä, sopivatko uudistukset enää tähän aikaan.
”Yritysten tuottavuus- ja kilpailukyky ei ole yhden sairauspäivän tai työntekijän pärstäkertoimen varassa. Heikko syntyvyys, työurien pidentäminen, osaamisen kehittäminen, mielenterveysongelmat ja ihmisten sitoutuminen ovat paljon isompia haasteita. Minkä verran henkilöstöä motivoi ja sitouttaa se, että potkut voi saada aiempaa helpommin”, hän kysyi.
Kangasharju vastasi toteamalla, että kaiken pohjaksi tarvitaan ensin talouskasvua ja parempaa työllisyyskehitystä. Ja sitä istuvan hallituksen päätökset tulevat pitkässä juoksussa vahvistamaan.
Hallituksen linjauksista kysyttiin lopuksi mielipidettä myös kulttuurikasarmin yli 130-henkiseltä kuulijakunnalta. Vaaka kallistui mobiiliäänestyksessä lopulta varsin selvästi hallitusohjelman puolelle.
