Osuuskauppojen palautukset jäsenilleen olivat vuonna 2024 yhteensä jo 535 miljoonaa, mikä on selvästi enemmän kuin edellisvuonna.
Talous
OT-lehden tarkastelussa oli tällä kertaa henkilöstöomisteisista osuuskunnista tehty otos, johon oli koottu kymmenen suurinta työosuuskuntaa Suomessa eri toimialoilta. Yleisen määritelmän mukaan työosuuskunta on työntekijöidensä omistama yritys, jossa jäsenet tarjoavat työpanostaan ja osaamistaan asiakkaille suoraan osuuskunnan kautta.
Osuuskunnissa ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenet osuuskunnan kokouksessa tai edustajiston kautta, mutta heidän vaikutusvaltansa rajoittuu osuuskuntalain ja sääntöjen määrittelemiin asioihin.
Yhteiskunnallisten yritysten strategian päivittäminen vastaamaan EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelmaa ja suosituksia etenee. Keväällä kuultiin erityisesti kentän tarpeita, ja osuuskuntien näkökulma tuli myös esille.
Osuuskuntaväki on perinteisesti korostanut, että heidän työnsä kantaa isossa kuvassa hedelmää koko Suomelle. Näkemyksen tueksi on tarjolla myös faktaa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan osuuskunnat kerryttivät vuonna 2023 lähes 10 prosenttia Suomen verotuloista, työllistivät yli 71 000 henkilöä (kokoaikaisiksi muunnettuna) ja maksoivat palkkoja liki 3,7 miljardia euroa. Bonuksena on vielä paikallinen voitonjako, joka sataa maakuntien kasvulaariin.
Tässä ajassa tarvitaan ennen muuta osuuskuntia – niiden toiminnalle on vahva tilaus. ”Toivon hartaasti, että tutkimuksessani tekemäni huomiot herättävät keskusteltua siitä, mikä on osuuskuntien tarkoitus 2020-luvulla ja mitä se voisi parhaimmillaan olla”, juuri tohtoriksi väitellyt yliopisto-opettaja Sanna Saastamoinen painottaa.
Kesäkuun kansainvälinen huipputapahtuma kokoaa yhteen alan tutkijat, opiskelijat ja muut osuustoiminnasta kiinnostuneet.
Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimin tekemät kevätanalyysit osuustoimintayritysten viime vuoden toiminnasta ja alkuvuodesta 2025 kertovat, että yrityksillä riitti paineensietokykyä ja kykyä kasvuun maailman myllerryksessäkin.
Strategiset valinnat näkyvät lihatalojen viime vuoden tuloksessa. Maailmanpoliittinen epävarmuus ja poukkoileva tullipolitiikka lisäävät liiketoiminnan riskejä. Kuluvaa kevättä ovat leimanneet naudan jauhelihan toimitusvaikeudet.
Valio oli vuonna 2024 edelleen Suomen vahva elintarvikeviennin veturi noin 25 prosentin osuudella koko Suomen elintarvikeviennistä. Voin ja erikoismaitojauheiden vientikauppa sujui hyvin ja maailmanmarkkinahinta oli korkealla.
Vuosi 2024 oli Suomen metsäteollisuudelle kaksijakoinen. Vuotta värittivät ensimmäisen vuosipuoliskon lakot ja lomautukset. Tästä huolimatta kartongin ja paperin vienti kasvoi. Sen sijaan sellun vienti laski vajaan kymmeneksen. Kuitenkin tarjonnan supistuminen auttoi pitämään pitkäkuituisen sellun hinnat vahvoina. Sahatavaran kysyntä oli heikkoa rakentamisen alakulon takia.
Sijoitustoimintaan keskittyneiden suomalaisten osuuskuntien tasevarallisuus on yhteensä noin miljardi euroa. Jos mukaan lasketaan myös jäsenomisteisten pankkien ja asiakasomisteisten vakuuttajien taseet, koossa on jo yli sata miljardia.
Vakuutustoiminnan sääriski konkretisoitui viime vuonna. Alkutalven kovat pakkaset ja liukkaat jalkakäytävät toivat vakuutusyhtiöille kosolti korvattavaa.
Pankit pelkäsivät korkokatteiden alenevan viime vuonna. Toisin kävi. Tulokset paranivat edelleen.
Marketkaupan isona kysymyksenä säilyy, kauanko S-ryhmä jatkaa osuutensa kasvattamista. Kisaan ilmoittautuu myös Spar.
Vuosi 2025 on YK:n osuustoiminnan vuosi. Teemavuoden tavoitteena on lisätä tietoisuutta osuuskunnista ja niiden roolista yhteistä hyvinvointia lisäävinä talouden toimijoina.
Nuorempi polvi arvostaa työelämässä entistä enemmän vastuullisuutta ja työn merkityksellisyyttä. Tämä kävi selväksi myös Pellervon Päivän nuorten paneelissa, jossa oli synkistelyn sijaan positiivinen pohjaväre.
Synkkinä aikoina ihminen kaipaa ympärilleen myös valoa ja positiivisuutta. Vielä tärkeämpää on kuitenkin tunne, että omalla työllä on merkitystä itselle ja koko työyhteisölle, evästi Pellervon Päivässä puhunut yrittäjä ja viestintäkonsultti Kirsi Piha.
Osuuskuntien vahvuuksia sote-alalla ovat paikallisuus, yhteistyö ja joustavuus.
Pellervon Päivän kestävän kasvun teemaa pyöriteltiin myös talousdebatissa. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow korostivat kasvuporkkanoiden ja kannusteiden merkitystä. Toteuttamiskeinojen ja varsinkin istuvan hallituksen työelämäuudistusten suhteen oltiin jo eri laduilla.
Pellervon Päivän avannut Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo näkee YK:n osuustoimintavuoden mahdollisuutena kirkastaa osuustoiminnan ideaa ja tehdä se tutummaksi suurelle yleisölle.
Jo perinteeksi muodostunut Pellervon Päivä pureutui tällä kertaa kestävään kasvuun ja uudistumiskykyyn. Osuuskunnilla, osaamisella ja asenteella on tulevaisuudessa entistä isompi rooli. Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen peräsi puheenvuorossaan kovempaa kasvua ja nykyistä parempaa tuottavuutta.
Osuuskunta sopii hyvin maatalouden keräämän datan hallintaan ja sen tuomiin bisnesmahdollisuuksiin.
Eduskunnan osuustoimintaryhmä ja Pellervo järjestivät keskustelutilaisuuden vesihuoltolaista ja kriittisen infran omistajuuskysymyksistä.
