Verkkohyökkäykset ovat yleistyneet, ja niiden toteuttaminen on helppoa jopa suuria toimijoita, kuten perinteisesti hyvin tietoturvauhkiin varautuneita pankkeja vastaan. Moni pohtii, uskaltaako liikeasioita hoitaa enää netissä.
”Liikesalaisuuksia pystyy kyllä vaihtamaan verkossa turvallisesti, mutta palvelut ja päätelaitteet, joissa näitä vaihdetaan, tulee rakentaa ja asentaa turvallisesti. Myös niiden turvallisuus tulee varmistaa”, sanoo tietoturvayhtiö Nixun teknologiajohtaja Pekka Sillanpää.
Hänen mukaansa on syytä miettiä aina myös vaihtoehtoisia tiedonvaihtotapoja, jos tieto on niin kriittistä, että sen vuotaminen on erityisen riskialtista.
”Tiedonvaihtomenetelmän turvallisuus korostuu. Salattujen yhteyksien käyttö on suositeltavaa aina kun mahdollista.”
Esimerkiksi valtion organisaatioissa korkean turvatason materiaaleja ei verkoissa saa käsitellä lainkaan. Vuodenvaihteessa OP-ryhmän verkkopankkiin kohdistui poikkeuksellisen kovia palvelunestohyökkäyksiä.
”Olemme jo pitkään olleet osa sellaista kybertoimintaympäristöä, jossa toimimiseen liittyy monien mahdollisuuksien lisäksi myös uhkia”, OP-ryhmän viestintäjohtaja Carina Geber-Teir sanoo.
Hänen mukaansa OP-ryhmä aikoo jatkossa suojautua entistä tehokkaammin tietoverkkojen riskeiltä. Viranomaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kyberuhkien ehkäisemiseksi.
Lue lisää verkkoturvallisuudesta 18.2. ilmestyvästä Osuustoiminta-lehdestä.
