Kesällä 2026 kerätty aineisto osoittaa, että naisten osuus on kasvanut kaikissa hallintoelimissä ensimmäisestä tarkasteluvuodesta. Naisia on osuustoimintayritysten edustajistojen jäsenistä nyt 53 prosenttia (44 %, 2019). Hallintoneuvostojen jäsenistä naisia on 43 prosenttia (36 %, 2019), hallitusten jäsenistä 38 prosenttia (29 %, 2019) ja hallitusten puheenjohtajista naisia on 18 prosenttia (13 %, 2019).
Toimitusjohtajissa on tapahtunut suurin loikka, naistoimitusjohtaja on jo viidesosassa osuustoimintayrityksiä (8 %, 2019). Korkeasta kokonaisprosentista vastaa tosin osuuspankkisektori, sillä nainen johtaa neljännestä kaikista osuuspankeista (vrt. pörssiyhtiöiden 8 %). Yllättävin havainto on, että osuuspankkien jälkeen eniten naistoimitusjohtajia on tuottajaosuuskunnissa.
Naisjohtajia tarvitaan vielä lisää
Positiivinen kehitys ei ole kaikilta osin tasaista, kuten alla olevasta taulukosta ja vertailusta vuoden 2024 lukuihin voi nähdä. Tuottajaosuuskunnissa ja osuuspankeissa naisten osuus hallintoneuvostojen puheenjohtajista laski ja osuuspankkien toimitusjohtajista naisia on hieman vähemmän kuin 2024.
Ja vaikka hallinnon ”rivijäsenyys” naisistuu, edelleenkin puheenjohtajan nuija ja toimitusjohtajan paikka ovat harvemmin naisten hallussa. Töitä on siis vielä tehtävänä.
Tavoitteeseen ilman kiintiöitä
Keskuskauppakamarin heinäkuussa 2026 julkaiseman naisjohtajakatsauksen mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituspaikoista nousi uuteen ennätykseen, 37 prosenttiin. Luku on sama kuin osuustoimintayrityksillä yhteenlaskettuna.
Suurissa pörssiyhtiöissä osuus on jo 42 prosenttia. Mutta keskinäiset vakuutusyhtiöt (46 %) ja osuuspankit (43 %) ovat naisten hallituspaikkaosuudessa jo suuriakin pörssiyhtiöitä edellä. S-ryhmä (33 %) on hieman ja tuottajaosuustoiminta (19 %) selvästi jäljessä.
Pörssiyhtiöiden nousun taustalla on erityisesti uusi hallinnointikoodin suositus, jonka mukaan pörssiyhtiön hallituksessa on oltava molemmat sukupuolet tasapuolisesti edustettuina 30.6.2026 mennessä. Tämä on osuustoimintasektorille kiinnostava peili: osuustoiminnallinen finanssisektori on päässyt tavoitteeseen ilman kiintiöitäkin.
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2025 julkaiseman Tasa-arvobarometrin mukaan 89 prosenttia naisista ja 69 prosenttia miehistä katsoo yritysten ja talouselämän hyötyvän siitä, että johtopaikoilla olisi nykyistä enemmän naisia.
Jäsendemokratiaan ja yhdenvertaisuuteen nojaavana yritysmuotona osuustoimintayritykset voivat olla suunnannäyttäjiä. Tuoreimmat luvut osoittavat, että osa on ottamassakin tätä roolia.
