Sitran tuore Megatrendit 2026 -selvitys maalaa kuvaa Suomesta, joka seisoo suurten muutosten kynnyksellä. Väestön ikääntyminen, polarisaatio, ympäristökriisin eteneminen ja tekoälyn vyöry pakottavat pohtimaan, mitkä rakenteet kantavat seuraavan vuosikymmenen yli. Sitra peräänkuuluttaa ”uutta yhteiskuntasopimusta” – lupausta, joka yhdistää uudistumisen ja vakauden.
Tässä murroksessa katseet kääntyvät väistämättä talouden malleihin, jotka kykenevät yhdistämään markkinaehtoisuuden ja yhteiskunnallisen vastuun. Voisiko juureva, mutta ajassa uudistuva osuustoiminta tarjota valmiin kehikon Sitran peräänkuuluttamalle uudistumiselle?
Osuustoiminnan perusarvot – demokratia, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo – vastaavat suoraan Sitran huoleen demokratian tilasta.
Kun maailmanjärjestyksen murros horjuttaa perinteisiä rakenteita, jäsenlähtöinen päätöksenteko ja avoimuus voivat tarjota kaivattua vakautta ja luottamusta. Samalla osuustoiminnan eettiset periaatteet, kuten yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen, tarjoavat inhimillisen vastapainon tekoälyn tuomalle teknologiselle murrokselle ja väestörakenteen muutoksille.
Erityisesti kysymys ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta ja luonnon elinvoiman turvaamisesta haastaa kvartaalitalouden lyhytjänteisyyden.
Asiantuntijat: Pitkäjänteisyys palkitaan
Miten osuustoiminta sitten käytännössä istuu tähän uuteen yhteiskuntasopimukseen ja megatrendien värittämään tulevaisuuteen? Osuustoiminta-lehti kutsui kolme asiantuntijaa pohtimaan mallin mahdollisuuksia: Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme tuo keskusteluun näkökulmaa liiketoiminnan ja huoltovarmuuden ytimestä, kun taas Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yliopistotutkija Taneli Vaskelainen peilaa aihetta kestävän talouden tutkimukseen. Kolmantena näkökulmia tarjoaa E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila, joka tarkastelee muutosta yhteiskunnallisen päätöksenteon ja arvojen näkökulmasta.
Annikka Hurme
Toimitusjohtaja, Valio Oy
”Osuustoimintamallin vahvuuksia ovat pitkäjänteisyys ja vakaus, jotka vastaavat nykyajan vaatimuksiin resilienssistä, luottamuksesta ja vastuullisuudesta. Malli on linjassa eurooppalaisen kehityksen kanssa, jossa painottuvat ilmastokestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia ja ohjaamia: tavoitteena on tuottaa heille hyötyä ulkopuolisten sijoittajien voittojen maksimoinnin sijaan. Historiallisestikin malli on osoittanut kykynsä selviytyä kriiseistä ja tukea paikallisyhteisöjen toimeentuloa.
Esimerkiksi Valion omistaa noin 3 000 suomalaista maitotilayrittäjää, joilla on päätöksenteossa yhtäläinen äänioikeus tilan koosta riippumatta. Tavoitteemme on maksaa omistajayrittäjillemme parasta mahdollista hintaa ja varmistaa maatalouden tulevaisuus Suomessa. Olemme keskeinen osa maamme huoltovarmuutta ja ruokaturvaa.
Osuustoiminnan suurin haaste on se, ettei sitä tunneta riittävästi. Toisin kuin pörssiyhtiöt, osuustoiminnalliset yritykset voivat korostaa paikallista vastuuta ja sukupolvet ylittävää jatkuvuutta, mikä resonoi nuorten arvomaailman kanssa. Esimerkkinä tästä on Tulevaisuuden Valiot -koulutusohjelmamme, joka vahvistaa nuorten yrittäjien osaamista ja jakaa tietoa osuustoiminnasta.
Valiolla on 120 vuoden kokemus viennistä. Hajauttamalla vientiä noin 60 maahan pienennämme maariskejä ja parannamme sietokykyä markkinoiden heilahtelulle. Maailmanpolitiikan ohella liiketoimintaan vaikuttavat raaka-aineiden virrat ja logistiikan sujuvuus.
Paras tapa varautua on reagoida ajoissa ja kehittää omaa toimintaamme. Päättäjiltä toivomme ennakoitavaa toimintaympäristöä ja malttia sääntelyyn. Huoltovarmuus ja omavaraisuus on pidettävä päätöksenteon keskiössä.
Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on merkittävä rooli kestävän ruokajärjestelmän rakentamisessa. Se perustuu kiertotalouteen ja yhdistää eläinperäisen ja kasvipohjaisen ruuan sekä uudet innovaatiot, kuten solumaatalouden. Ruokaketjun osat tukevat toisiaan: eläintuotanto tuottaa ravinteita kasvinviljelyyn, jonka sivuvirtoja hyödynnetään rehuna.
Sivuvirtojen hyödyntäminen parantaa resurssitehokkuutta, vähentää ympäristökuormitusta ja vahvistaa omavaraisuutta. Valion johtamassa Food 2.0 -tutkimusohjelmassa jo noin 200 toimijaa kehittää yhdessä tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja ja uudenlaisia tuotteita.”
Taneli Vaskelainen
Yliopistotutkija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
”Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan. Siksi yhteinen ponnistelu osuustoimintaliikkeen yhteisten prioriteettien löytämiseksi on välttämätöntä. Osuuskunnat pystyvät edistämään kestävyyttä ja reiluutta. Vetämäni Sustracoop-hanke hanke tutkii, miten osuuskunnat voivat edistää kestävyyssiirtymää ja reilumpaa taloutta. Vuosina 2026–2029 toteutettava hanke on Suomen Akatemian rahoittama.
Ympäristökriiseihin reagoiminen on ihmiskunnan tulevien vuosikymmenien tärkein haaste. Uusiutuvan energian kaltaiset teknologiat tarjoavat tärkeitä ratkaisuja, mutta mitään yksittäistä hopealuotia kriiseihin ei ole. Jokaisen yrityksen on vähennettävä ympäristökuormitustaan ja pyrittävä toimimaan niin, että luonto säilyy tai jopa elpyy. Toivon kuitenkin, että tekisimme myös enemmän yhteistyötä kriisien ratkaisemiseksi.
Tutkimusten mukaan yritysvastuuta on vaikea edistää ilman vahvaa lainsäädäntöä, sillä ilman sitä edelläkävijöiltä puuttuvat menestyksen edellytykset. Yritysten tulisikin oman vastuutyönsä ohella varmistaa, ettei yhteisiä pelisääntöjä, kuten EU:n vastuulainsäädäntöä tai päästökauppaa, heikennetä.
Yhteiskunnallisia innovaatioita mietittäessä on hyvä muistaa, että osuustoiminta on itsessään sellainen. Suomelle merkittävä vahvuus on, että talous on niin pitkälti osuuskuntien käsissä. Niiden kautta voidaan vaikuttaa esimerkiksi pankki- ja vakuutusalan sekä vähittäiskaupan kehitykseen demokraattisesti, ja ne myös opettavat kansalaisille demokraattista vaikuttamista.
Yritysmallia voidaan kehittää entistä paremmaksi esimerkiksi vahvistamalla demokratiaa päätöksenteossa ja herättämällä jäsenten aitoa kiinnostusta yhteistä yritystä kohtaan. Lisäksi tulevaisuudessa voisi olla kuluttajien alustaosuuskuntia, joissa digitaalisia palveluita hallinnoivat jäsenet itse päättävät alustan tavoitteista ja kehityssuunnasta. Hoivapuolelta löytyy myös kiinnostavia osuustoiminnallisia malleja ikääntyvässä Suomessa, kuten Tarjoomo-osuuskunta ja Monitoimiseniorit.
Osuuskuntien välistä yhteistyötä voisi myös tehdä enemmän. Tutkimuksessani on esimerkiksi selvinnyt, että suomalaisten energiaosuuskuntien on usein vaikea saada rahoitusta investointeihinsa, koska osuuskuntien on osakeyhtiöitä hankalampaa kerätä pääomaa. Rahoitusalan osuuskunnat voisivat etsiä keinoja pienten osuuskuntien rahoituksen helpottamiseksi.”
Karina Jutila
E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja
”Nuorten tilanne huolestuttaa siinä määrin, että tarvitsemme kaikki järkevät keinot ja uutta ajattelua, jota osuuskunnilla voi olla tarjota. Moni nuori kaipaa työelämään pääsyssään kannustusta ja arkista tukea. Osuuskuntiin historiallisesti liitettyä yhteiskuntavastuuta tarvitaan juuri nyt, jotta nuorisotyöttömyys ja näköalattomuus saadaan laskuun.
Toivottavasti osuuskunnilla on vahva rooli maahanmuuttajien työllistämisessä eri alueilla. Väestön ikärakenne osoittaa, että tarvitsemme uusia osaajia, eikä nykyinen työttömyystilanne muuta tätä isoa kuvaa. Isot kansainväliset yritykset ja esimerkiksi kaupan ala osaavat rekrytoida ulkomaalaisia, mutta pienemmissä yrityksissä kynnys voi olla korkeampi. Suuret toimijat voisivatkin jakaa kokemuksiaan kansainvälistyvän työyhteisön hyödyistä.
Olisi myös kiinnostavaa tietää, kuinka monen uuden osuuskunnan perustajissa on mukana maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, ja saada heidän äänensä kuuluviin julkisessa keskustelussa.
Jos Sitra tarkoittaa yhteiskuntasopimuksella yhteistä ymmärrystä Suomen isoista tavoitteista, sellaista keskustelua kaivattaisiin nopeasti. Poliitikot tai puolueet eivät vaikuta kuitenkaan olevan tähän valmiita. Julkinen keskustelu on ylivirittynyttä kansalaisten huolien ja polarisaation vuoksi. Tilannetta vaikeuttavat myös Yhdysvaltojen aiheuttama epävarmuus läntisessä yhteistyössä sekä se, että moni poliitikko on operatiivisessa kiireessään hylännyt pitkän tähtäimen ajattelun. On silti vaikea nähdä, että keskustelua huomisen yhteiskunnasta käytäisiin ilman poliitikkoja.
Kaikkia tarvitaan puolustamaan ja uudistamaan demokratiaa. Työtä on tehtävä kaikilla tasoilla: kodeissa, kunnissa, työelämässä, kansalaisyhteiskunnassa, politiikassa ja talouselämässä. Itsenäistä Suomea ei ole ilman demokratiaa. Olen juuri kirjoittanut aiheesta laajemman tekstin, joka julkaistiin maaliskuussa, mutta iloitsen suuresti siitä, että myös osuustoiminnan kentällä pohditaan demokratiaa. Aktiivinen ja osallistuva kansalainen on talouden suuri voimavara, tarkasteltiinpa työpanosta, osaamista tai investointeja. Olen mielelläni mukana jatkopohdinnoissa.”
