Vuonna 1963 perustetun osuuskunnan eteläisimmät maitotilat sijaitsevat Keski-Suomen Kyyjärvellä ja pohjoisimmat Utsjoella. Osuuskuntaan kuuluvien maitotilojen määrä väheni viime vuonna 6,5 prosentilla. Tuotantomäärän puolen prosentin kasvu kertoo kuitenkin siitä, että maitotilojen koko kasvaa.
Osuuskunnan vastaan ottamasta maitomäärästä jo 72 prosenttia lypsettiin roboteilla. Maatilojen ja meijeriosuuskuntien rakennekehitys ei jää tähänkään.
”Suomeen riittäisi yksi valiolaisten maidontuottajien osuuskunta. Nykyisestä viiden osuuskunnan ja konserniosakeyhtiön rakenteesta syntyy edelleen turhia kuluja omistajille”, Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtaja Jukka Rahja linjaa.
Tämä on rohkeaa puhetta luottamusjohtajalta, mutta sitä tarvitaan, kun jäsenten edut ja toimeentulo halutaan varmistaa. Linjaus kertoo myös siitä, että pohjoisessa Suomessa katsotaan tulevaisuuteen.
Puheenjohtaja Rahja ymmärtää hyvin omistajaohjauksen merkityksen. Juttutuokiossa on mukana Pohjolan Maidon toimitusjohtaja Marko Puhto. Herrojen työnjako kuulostaa selvältä: Puhto hallitsee ja hoitaa operatiivisen toiminnan, Rahja vetää hallituksen kanssa osuuskunnan isoja linjoja.
”Toimitusjohtajan on helpompi toimia, kun omistajilla on selvä yhteinen tahtotila. Kun tähän lisätään hyvä keskustelukulttuuri, on yritystä koskevia päätöksiä helppo tehdä”, Puhto kiittelee.
Nuoria mukaan
Puhto ja Rahja pitävät osuuskuntaa erinomaisena toimintamuotona tuottajien yhteisesti omistamalle yritykselle. He muistuttavat, että lähes kaikki maailman suurimmat maitoyritykset ovat osuuskuntia.
”Osuuskunta on läpinäkyvä ja vastuullinen yritysmuoto. Osuuskunnassa kaikki jäsenet pystyvät vaikuttamaan tasapuolisesti omistamansa yrityksen toimintaan. Osuuskunta toimii ja hoitaa talouttaan aina pitkäjänteisesti ja se muistuttaakin siltä osin maatilan toimintaa”, Rahja vertaa.
Osuustoiminnan vastuullisuus puhuttelee myös nuoria. Vastikään ison investoinnin tehnyt Maatalousyhtymä Nurmela Haapajärveltä on Osuuskunta Pohjolan Maidon jäsen.
”Parasta Pohjolan Maidossa on luotettavuus. Osuuskunta ja Valio ovat pystyneet maksamaan maidosta hyvää ja tasaista hintaa, mikä helpottaa toimintaa maatilalla”, Lauri Niemi, yksi yhtymän kolmesta osakkaasta tiivistää.
Noin kolmekymppiset yrittäjät, Lauri ja Jaakko Niemi ja Saana Tanskanen-Niemi, laajensivat tilaa viime vuonna valmistuneella 3,7 miljoonaa euroa maksaneella navettainvestoinnilla. Maidon tuotantomäärä kasvoi kahdesta miljoonasta litrasta 3,5–4 miljoonaan litraan vuodessa. Viiden lypsyrobotin navettaan mahtuu 350 lehmää.
”Osuuskunta kannusti laajentamaan ja sieltä saimme myös hyviä asiantuntijaneuvoja investoinnin toteutukseen”, Lauri Niemi kertoo.
Nurmelan maatalousyhtymässä on eräänlainen hallitus, johon kuuluu myös ulkopuolisia asiantuntijoita, muun muassa Pohjolan Maidon ja rahoittajapankin edustajat.
”On hyödyllistä kuulla ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksiä, jotka saattavat erota omista ajatuksistamme. Toimintamalli passaa ainakin meille hyvin.”
Yhtenä uuden navetan rakentamisen pontimena oli yrittäjien ja työntekijöiden työhyvinvoinnin parantaminen. Työntekijöiden kaksiosainen työpäivä muuttui yksiosaiseksi, mikä helpottaa arkielämää. Eläinten hyvinvointikin koheni.
Nuoret yrittäjät luottavat maitoalan tulevaisuuteen.
”Maidolla on kysyntää etenkin maailmalla. Näenkin maidontuotannon tulevaisuuden valoisana. Jatkakaa vain osuuskunnassa ja Valiossa edelleen hyvää työtä”, Niemi heittää terveiset osuuskunnan hallinnolle.
Reilu korko osuuspääomalle
Pohjolan Maitoon kuuluu 740 jäsenmaitotilaa. Neljä vuotta sitten tiloja oli vielä yli tuhat. Jäsentilojen maidontuotanto on vähentynyt neljässä vuodessa kuitenkin vain viidellä prosentilla 454 miljoonaan litraan vuodessa.
Jäsenten vähenemisestä huolimatta osuuskunnan hallintoon on löytynyt innokkaita luottamushenkilöitä. Neljän vuoden välein valittavassa edustajistossa on 33 jäsentä ja hallituksessa kahdeksan jäsentä.
Osuustoiminnan ja hyvän hallinnon periaatteet ovat Pohjolan Maidossa korkeassa kurssissa. Esimerkiksi toimitusjohtaja ei ole kuulunut hallitukseen vuoden 2006 jälkeen.
Osuuskunnan toiminnasta syntyvä ylijäämä jaetaan jäsenille maidon jälkitilinä ja hyvänä osuuspääoman korkona. Osuuskunnan taseeseen jätetään joka vuosi sen verran ylijäämää, että toimintaa pystytään kehittämään ja investointejakin tekemään.
Iso osa investoinneista kohdistuu maidon kuljetuskalustoon, kuten säiliöihin ja perävaunuihin. Kuorma-autot ovat kuljetusyrittäjien omistuksessa.
Pohjolan Maito harjoittaa merkittävää liiketoimintaa, vaikka se ei jalostakaan maitotiloilta keräämäänsä maitoa lopputuotteiksi asti. Osuuskunta laskutti Valio Oy:lle myymästään raaka-aineesta viime vuonna 225 miljoonaa euroa. Osuuskunnan Valma-tuotantotarvikekaupasta kertyi noin 30 miljoonan euron liikevaihto. 24 henkilöä työllistävän osuuskunnan toimintamenot olivat 2,1 miljoonaa euroa.
Pohjolan Maidon taseessa on lähes 30 miljoonaa euroa omistajien osuuspääomia. Jokaisen jäsenen on kerrytettävä osuuspääomaa toimittamansa maitomäärän suhteessa. Ylimääräistä osuuspääomaa osuuskuntaan ei voi sijoittaa. Pakollinen osuuspääoma peritään suoraan osuuskunnan maksamista maitotilityksistä.
Osuuskunnan hallinto on päättänyt jo useana vuonna maksaa jäsenille 4,0 prosentin koron sijoitetulle pääomalle. Osuuspääoman tuotto on hyvä, sillä osuuskunnan jäsenen ei tarvitse maksaa korosta pääomaveroa, koska osuuskunta maksaa veron voitostaan.
Ei vain rahaa
Osuuskunnan ja Valion menestyksekkäällä toiminnalla on iso merkitys omistajajäsenten toimeentuloon. Mitä parempaa hintaa Valio saa myymistään tuotteista, sitä enemmän myös osuuskunta pystyy maksamaan ostamastaan maidosta.
Maidon tuottajahinta on ollut Suomessa perinteisesti Euroopan kärkitasoa. Hintavaihtelut ovat olleet pienempiä kuin muissa maissa. Kuluvan vuoden tammikuussa Suomessa maksettiin tuottajalle maidosta keskimäärin 55 senttiä litralta, kun Euroopan unionin keskihinta oli 47 senttiä.
Osuuskunta Pohjolan Maito, kuten muutkin meijeriosuuskunnat, tarjoavat jäsenilleen rahan lisäksi muitakin etuja.
”Meiltä saa maksuttomia asiantuntijapalveluita tuotannon kehittämiseen. Pyöritämme myös Valmakauppaa, jonka kautta voi hankkia tuotantotarvikkeita, kuten lannoitteita, siemeniä, lypsylaitteiden varaosia ja pesuaineita. Kilpailuttamalla tavarantoimittajat saamme mittakaavaetuja tuottajille”, Puhto sanoo.
Viimeisimpänä jäsenetuna Valio on tuonut maitotilayrittäjille mahdollisuuden ottaa työntekijöiden lakisääteinen eläkevakuutus Valion Eläkekassasta. Tästäkin kertyy ulkopuolisia työntekijöitä työllistävälle tilalle iso säästö, sillä oman eläkekassan vakuutusmaksu on pienempi kuin työeläkevakuutusyhtiöiden maksut.
Pohjolan Maidon johtajat painottavat, että maidontuottajien yhteiset tapahtumat ja koulutukset ovat arvostettuja ja tärkeitä.
”Ajatusten vaihto ja yhdessäolo kollegojen kanssa auttavat jaksamaan arjessa. Tuottajamme voivat esimerkiksi osallistua joka kolmas vuosi osuuskunnan järjestämiin Levin virkistyspäiviin. Lisäksi järjestämme monenlaisia koulutuspäiviä ja pienryhmätoimintaa tilan tuotannon kehittämiseksi. Nuoret tapaavat toisiaan muun muassa Tulevaisuuden Valiot -tapahtumissa”, Rahja kertoo.
Maitoa tarvitaan
Pohjolan Maidossa luotetaan siihen, että suomalaista maitoa tarvitaan jatkossakin. Nestemäisten maitotuotteiden kulutus on laskenut, mutta juustojen ja erilaisten proteiinituotteiden kulutus kasvanut.
Myös pitkälle jalostettujen maitojauheiden kysyntä maailmalla on lisääntynyt. Valio on paikannut nestemäisen maidon käytön vähenemistä kehittämällä omia kaurapohjaisia tuotteitaan.
”Tärkeimpiä tehtäviämme on saada nuoria mukaan elinkeinoon, jotta maidontuotannon jatkuvuus turvataan. Olemmekin vahvasti mukana edistämässä sukupolvenvaihdoksia ja tuotannon laajennuksia”, Puhto valottaa.
Osuuskunta Pohjolan Maidon johtohenkilöitä kuunnellessa valkenee, että maatalous ei vaella suinkaan niin synkässä laaksossa kuin yleisestä uutisoinnista voisi päätellä.
Maitosektorilta löytyy Valion ja muidenkin maidonjalostajien lisäksi hyvin menestyviä maitotilayrittäjiä. Yrittäjät ovat osanneet käyttää maito-osuuskunnissa heille kuuluvaa omistajan valtaa vastuullisesti. Osuuskuntia on hoidettu yhtä suurella sydämellä kuin sukutiloja.
Olisikohan Osuuskunta Pohjolan Maidon myönteiseen tulevaisuudenkuvaan osuutta myös hallituksen puheenjohtajan omalla taustalla ja esimerkillä? Jukka Rahja kertoo haastattelun lopuksi omista, muutaman vuoden takaisista kokemuksistaan.
”Taidan olla ainoa maidontuottaja, jolle on vaihdettu sydän ja munuaiset. Kaikesta voi selvitä, kun uskoo tulevaan. Haluan antaa aikaani yhteisten asioiden hoitamiseen, sillä saan muista ihmisistä paljon iloa ja energiaa elämääni”, Rahja sanoo hymyssä suin.
