Metsä Group tunnetaan julkisuudessa erityisesti mittavista tehdasinvestoinneistaan: Äänekosken biotuotetehdas, Kemin sellutehdas ja modernit kartonkitehtaat ovat näkyviä vertauskuvia uudistuvasta suomalaisesta metsäteollisuudesta.
Kun taloudessa rytisee, joudutaan joskus tekemään kipeitä sopeutustoimia, jotka nekin osuvat ensisijaisesti teollisuuteen.
Näiden päätösten taustalla on Metsä Groupin emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistaa yli 90 000 suomalaista metsänomistajaa.
Tämä tekee Metsä Groupista kansainvälisestikin harvinaisen suuren teollisen osuuskunnan, jossa omistajuus, raaka-aineen hankinta ja teollinen jalostus kietoutuvat tiiviisti toisiinsa.
Vuodesta 2012 lähtien Metsäliitto Osuuskunta on käyttänyt markkinointinimenään Metsä Groupia, joka muodostuu emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnasta sekä viidestä liiketoiminta-alueesta:
• Metsä Wood – sahatavara ja puutuotteet
• Metsä Fibre – sellu, sahateollisuus ja biotuotteet
• Metsä Board – kartongit ja pakkausmateriaalit
• Metsä Tissue – pehmo- ja tiivispaperit (mm. Lambi, Serla)
• Metsä Spring – innovaatio- ja sijoitusyhtiö, joka kehittää uusia biotalouden ratkaisuja
Metsäliitto Osuuskunta omistaa tytäryhtiöt joko kokonaan tai enemmistöosuuksin. Esimerkiksi Metsä Wood ja Metsä Tissue ovat sataprosenttisesti osuuskunnan omistamia. Vuonna 2018 perustetun innovaatioyhtiö Metsä Spring Metsäliitto omistaa niin ikään kokonaan. Metsä Boardista osuuskunta omistaa 52 prosenttia. Metsä Fibren omistajuudesta 50,1 on Metsäliitolla, 24,9 prosenttia tytäryhtiö Metsä Boardilla ja saman verran japanilaisella kauppahuoneella Itochu Corporationilla.
Puukauppa ja tulot
Metsäliiton ydinliiketoimintaa on jäsentensä puun hankinta, metsänhoitopalvelujen tarjoaminen sekä metsänomistajien edunvalvonta. Osuuskunta toimii linkkinä metsänomistajien ja teollisuuden välillä ja varmistaa puulle tasaisen kysynnän sekä kilpailukykyisen hinnan kaikissa markkinatilanteissa.
Samat metsänomistajat, jotka omistavat osuuskunnan, myyvät puuta konsernille ja hyötyvät sen teollisesta jalostuksesta.
Metsäliiton yli 90 000 jäsentä omistaa yhteensä noin 5,5 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä on lähes puolet Suomen yksityismetsistä.
Metsä Group ostaa vuosittain 12–18 miljoonaa kuutiometriä puuta Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä. Tämä tekee siitä yhden Suomen suurimmista puun ostajista.
Taloudellinen hyöty ei siten synny vain puukauppahinnoista, vaan myös osuuskunnan tuloksen jakamisesta omistajajäsenille. Mitä aktiivisemmin jäsen käy puukauppaa Metsä Groupin kanssa, sitä enemmän hän hyötyy.
Sijoittaminen ja osuuskorko
Metsäliiton jäsenet voivat perusosuuspääomasijoituksen lisäksi sijoittaa puukaupoista saamiaan tuloja ja osuuskorkoja myös lisäosuuksiin, mikä kasvattaa hänelle maksettavia korkotuottoja.
Osuuskorot ovat osuuskunnan voitonjakoa omistajajäsenille. Osuuskoroista päättää ja ne vahvistaa osuuskunnan edustajisto vuosittain hallituksen ehdotuksesta.
Metsäpalvelut ja tuki
Metsä Group tarjoaa jäsenilleen laajan valikoiman metsäpalveluita, joihin kuuluvat esimerkiksi metsänhoidon suunnittelu, taimikonhoito, luonnon monimuotoisuutta tukevat ratkaisut sekä ilmastokestävän metsänhoidon mallit.
Tavoitteena on turvata metsien kasvu, arvo ja ekologinen kestävyys pitkällä aikavälillä. Metsä Group korostaa, että kannattava liiketoiminta ja vastuullinen metsänhoito tukevat toisiaan.
Jäsenet ovat palveluihin ilmeisen tyytyväisiä. Metsä Groupin maine ja sidosryhmätuki metsänomistajien keskuudessa osoittautui Reputation and Trust Analytics Oy:n vuonna 2025 tekemässä tutkimuksessa selvästi paremmaksi kuin pääkilpailijoiden. Kantarin markkinapositiotutkimus taas osoitti Metsä Groupin olevan metsänomistajien halutuin puukauppakumppani.
Jäsenillä todellista vaikutusvaltaa
Osuustoiminnallinen rakenne antaa metsänomistajille todellista vaikutusvaltaa. Päätöksenteko etenee portaittain:
1. Jäsenet valitsevat edustajiston vaalipiireittäin.
2. Edustajisto valitsee hallintoneuvoston.
3. Hallintoneuvosto nimittää hallituksen.
4. Hallitus ohjaa konsernin strategiaa yhdessä pääjohtajan ja johtoryhmän kanssa.
Kyseinen malli poikkeaa selvästi pörssiyhtiöstä, jossa päätösvalta perustuu osakeomistukseen. Metsä Groupissa vaikutusvalta perustuu metsänomistajuuteen ja osuustoiminnalliseen demokratiaan.
Metsäliitto Osuuskunnan keskeiset hallintoelimet ovat:
• Edustajisto – osuuskunnan ylin päättävä elin, korvaa Metsäliitossa osuuskunnan kokouksen
• Hallintoneuvosto – strateginen ohjaus ja hallituksen valinta
• Hallitus – vastaa koko konsernin hallinnosta ja strategiasta
• Pääjohtaja ja johtoryhmä – operatiivinen johtaminen
HUOM! Hallitus koostuu 5–8 jäsenestä, jotka hallintoneuvosto valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Järjestelmän tavoitteena on yhdistää liiketoimintaosaaminen ja metsänomistajien näkökulma. Hallituksessa ei ole Metsä Groupin liiketoiminnan johtoon osallistuvia henkilöitä eikä kukaan hallituksen jäsenistä ole toimi- tai työsuhteessa Metsäliitto Osuuskuntaan tai sen konserniyhtiöihin.
Lisäksi:
• 15 piiritoimikuntaa – keskustelukanava kentän ja puunhankintaorganisaation välillä
Osuustoiminta – enemmän kuin omistusrakenne
Metsä Groupin malli on esimerkki siitä, miten osuustoiminta voi toimia kansainvälisessä teollisuusyrityksessä. Metsänomistajat eivät ole vain raaka-aineen tuottajia, vaan osuuskunnan jäseninä myös teollisuuden omistajia. He voivat vaikuttaa osuuskunnan hallintoelinten kautta:
• Investointipäätöksiin: Suuret tehtaat rakennetaan turvaamaan puun pitkäaikainen kysyntä.
• Strategiaan: Painopiste on kestävissä biotuotteissa ja pitkäjänteisessä kasvussa.
• Riskinjakoon: Talouden suhdannevaihtelut jakautuvat laajalle omistajakunnalle.
Johtopäätös: Osuustoiminta tekee Metsä Groupista vakaamman ja pitkäjänteisemmän kuin monet pörssivetoiset kilpailijat.
Metsäliitto Osuuskunta luetaan tuottajaosuustoimintaan, jossa jäsenten pääintressi on saada tuottamansa tuotteet markkinoille mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman kannattavaan hintaan. Tavoitetta tukevat myös osuuskuntien järjestämät neuvonta- ja tuottajapalvelut.
Lähde: www.metsagroup.com
