Moninaisia työllistymisen reittejä tarvitaan tuomaan työtä Suomeen. Työosuuskunnat ovat ketterä väline työllisyyteen, yritystoimintaan ja elinvoiman lisäämiseen.
”Malli tarjoaa jäsenille työsuhteen ja työnantajan tuen sekä yhteiset palvelut ja yhteisön, jossa ei tarvitse kantaa kaikkea yksin. Työosuuskunta mahdollistaa sen, että voi keskittyä omaan osaamiseen ja asiakkaisiin paremmin kuin yksinyrittäjänä”, Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko kiteyttää.
Kiinnostusta työosuuskuntien toimintaan lisäävät työelämän pirstaloituminen, työllisyyden vaihtelut ja esimerkiksi YEL-muutokset, joilla on merkittäviä vaikutuksia yrittäjien eläkemaksuihin.
Samalla rajanveto työntekijän ja yrittäjän välillä kaipaa selkeyttä, jotta turvaverkot toimivat.
Tärkeä syy monelle perustaa juuri osuuskunta on sen arvopohja, johon kuuluvat tasa-arvo, demokratia ja osallisuus. Osuustoiminta on yhteistoimintaa, mikä vaatii jäseniltä myös yhteishenkeä ja sitoutumista. Menestyvässä työosuuskunnassa on vedettävä yhtä köyttä.
Monella uudella osuustoimijalla on saattanutkin olla edellisessä työpaikassaan esimerkiksi huonoa johtamista ja toiveena nyt rakentaa itse parempi työyhteisö.
”Kiinnostusta työosuuskuntia kohtaan juuri nyt lisää se, että yrittäjän eläkevakuutusmaksut (YEL) koetaan liian suureksi suhteessa yritystoiminnasta saatavaan tuloon, ja tuloissa on usein epätasaisuutta, ennakoimattomuutta ja kausiluonteisuutta”, Kokko toteaa.
Lisäksi suomalaisen yrittäjyyden ja sosiaaliturvan joustamattomuus lisää kiinnostusta, hän jatkaa.
”Työtilaisuuksien vähäisyys ja projektiluonteisuus johtavat työttömyysjaksoihin, joita on vaikea sovittaa yhteen yrittäjyyden ja Suomen sosiaaliturvan kanssa. Esimerkiksi sivutoimisten yrittäjien on saatettu tulkita työllistyvän päätoimisesti, ja oikeus työttömyysturvaan on evätty.”
”Malli tarjoaa jäsenille työsuhteen ja työnantajan tuen sekä yhteiset palvelut ja yhteisön.”
Miksi malli on ajankohtainen?
Työtä tehdään yhä useammalle asiakkaalle ja tarve matalan kynnyksen työllistymiselle kasvaa. Työosuuskunta tarjoaa rakenteen, jossa palkanmaksu, vakuutukset ja hallinto on keskitetty ja jossa yhteisö tukee osaamisen kehittämistä ja työn hankintaa. Yhteisöllisyys ja yhteiset tukipalvelut vahvistavat arjen hyvinvointia.
Rajapinnat ja väärinkäsitykset
Sekaannusta syntyy työntekijä vai yrittäjä -tulkinnoissa. Osuuskunnassa työssä oleminen ei tee automaattisesti yrittäjäksi. Lähtökohtaisesti osuuskunnan ja sen jäsenen välillä on työsuhde.
”Viime aikoina on tullut esille tapauksia, joissa osuuskunnan jäsenen työsuhdeasemaa on lähdetty arvioimaan esimerkiksi somenäkyvyyden perusteella”, toteaa osuuskuntaneuvontaa tekevä vastuukoordinaattori Jarmo Hänninen Pellervosta.
Työttömyysturvaviranomaiset ovat tällöin katsoneet, että kun kertoo Facebook-sivulla tekevänsä oman alansa töitä osuuskunnassa, olisi kyseessä oma yritystoiminta.
”Osassa tapauksissa on lähdetty jopa muuttamaan vuosia aiemmin tehtyjä päätöksiä, ja tämä on johtanut ikäviin työttömyyspäivärahojen takaisinperintöihin”, Hänninen sanoo.
”Kentällä kaivataankin selkeitä ja ennakoitavia soveltamisohjeita kassojen ja työllisyyspalvelujen arkeen sekä koulutusta osuuskuntien työnantajuudesta”, hän painottaa.
”Osuuskunnassa työssä oleminen ei tee automaattisesti yrittäjäksi.”
Ero kevytyrittäjyyteen
Laskutuspalvelujen kautta työskenneltäessä ei synny työsuhdetta eikä jäsenomistusta. Työosuuskunnassa taas omistajuus on jäsenillä ja osuuskunta toimii työnantajana, jonka tehtävä on järjestää työtä ja tukea tekijöitä. Osuuskunta vastaa kattavasti työnantajavelvoitteista.
Ero kevytyrittäjyyteen näkyy vastuissa, oikeuksissa ja turvaverkoissa.
”Laskutuspalvelujen kautta tehtävä työ on nyt selkeytynyt henkilöiden omaksi yritystoiminnaksi, ja niin sanottuna alustatyönä tehtävässä ruokalähettitoiminnassa oletus on työsuhde”, kuvailee Hänninen viimeaikaista kehitystä.
Tähän liittyen hän ihmettelee, että on törmännyt työsopimussuhteen ”ohittamiseen” työttömyysturvassa, ja vain osuuskuntien osalta.
”Työttömyysturvalaki on kaikille sama, ja omistusosuuteen sekä määräysvaltaan perustuva yrittäjätulkinta selkeä.”
Neljä erilaista työosuuskuntaa
Suomessa työosuuskunnat ovat nousseet vaihtoehdoksi kevytyrittäjyydelle ja yksinyrittämiselle. Ne tarjoavat jäsenilleen työnantajan turvaa, yhteisön tukea ja mahdollisuuden keskittyä itse työhön ilman yrittäjäbyrokratiaa.
Neljä hyvin erityyppistä työosuuskuntaa kertoo, millaista arki osuuskunnissa on ja mistä syntyy niiden suurin lisäarvo.
Viittomakielialan Osuuskunta Via – Vahva ja valtakunnallinen toimija
