Parhaiden osuustoiminnallisten pankkien vertailussa kaikki Suomen osuuspankit OP Ryhmästä ja POP Pankki -ryhmästä sekä S-Pankki pisteytetään viidellä mittarilla. Viime vuonna vertailussa siirryttiin piirun verran kannattavan kasvun painottamiseen, vaihtamalla liikevaihdon kasvu kulu-tuottosuhteeksi.
Tässä tunnusluvussa hallintokulut ja poistot jaetaan nettotuotoilla, eli mitä pienempi suhde on, sitä tehokkaammin pankki toimii. Muita liiketoiminnan mittareita vertailussa ovat totutusti: taseen ja jäsenmäärän vuosimuutos, pääoman tuotto (ROA) sekä pankin vakavaraisuus.
Pankkivertailu tehdään kokoluokittain, jotta vertailu olisi mahdollisimman tasapuolinen, sillä suuremmalla taseella tuloksen tekemiseen on enemmän vaihtoehtoja. Pankit jaetaan kolmeen ryhmään taseen suuruuden mukaan.
Yhteensä osuustoiminnallisia pankkeja vertailussa oli mukana 99, jokaisessa ryhmässä 33 pankkia. Vertailussa on otettu huomioon fuusiot, jotka toteutuivat kevään 2025 aikana.
”Pankkivertailu tehdään kokoluokittain, jotta vertailu olisi mahdollisimman tasapuolinen.”
Nakkila-Luviasta Sataharjuksi
Suurten pankkien sarjassa kilpailivat pankit, joiden tase on vähintään 870 miljoonaa euroa. Suurten pankkien sarjassa paras liiketoiminnan kasvattaja oli Sataharjun OP. Kärkeen pääsi kuuden pankin fuusiolla, kun Ala-Satakunnan, Euran, Lapin, Harjuseudun ja Yläneen pankit sulautuivat Nakkila-Luvian OP:iin 31.3.2025.
Myös pahimmat kilpakumppanit hakivat kasvua fuusioiden avulla. Toiseksi sijoittunut Pohjois-Karjalan OP sai kaverikseen Liperin, Outokummun ja Vaara-Karjalan osuuspankit niin ikään maaliskuussa 2025. Kolmanneksi suurten sarjassa sijoittui Ylä-Savon OP, jonka fuusio Nilakan ja Vesannon kanssa astui voimaan jo lokakuussa 2024.
Jokiläänin OP keskikokoisten mestari
Jokioisten OP sai uuden nimen vuodenvaihteessa Humppila-Metsämaan ja Ypäjän fuusion myötä. Jokiläänin OP siis ponkaisi keskikokoisten pankkien, joiden tase on 160-870 miljoonan euron välillä, kovimmaksi kasvajaksi yhdistymisen ansiosta.
Pudasjärvi ja Taivalkoski laittoivat kuusamolaisten kanssa hynttyyt yhteen vuoden 2024 elokuussa, jolloin syntyi Koillismaan OP, joka varmisti yhdistymisellä kakkospaikan. Utajärven OP saavutti pronssia kokonaan omin voimin ilman fuusioita erinomaisen kulu-tuottosuhteen ja pääoman tuoton avulla.
Poppilaiset pienten pankkien mitalisteja
Pienten pankkien sarjassa (tase alle 160 milj. €) voiton vei tällä kertaa Lavian Osuuspankki, joka suoriutui vakavaraisuutta lukuun ottamatta kiitettävästi kaikilla mittareilla. Myös pronssipaikka meni sarjassa POP-ryhmän pankille, sillä Honkajoen Osuuspankki nappasi paikan erinomaisella taseen ja jäsenmäärän kasvulla.
Poppilaisten väliin kiilasi OP Ryhmän Sallan OP, jonka vahvuuksia olivat vahva vakavaraisuus, hyvä kulu-tuottosuhde ja loistava kyky tuottaa pääomalla. Jäsenmäärä pankilla laski, jonka takia ykköspaikka karkasi ulottumattomiin.
Fuusiotahti kiihtyy
Vuonna 2024 osuuspankkeja oli 111, parikymmentä vuotta sitten vielä noin 300. Tuolloin osuuspankeilla oli keskimäärin noin 4 000 jäsentä, kun vuonna 2024 keskimääräinen jäsenmäärä oli jo yli 23 400. Jo päätetyissä toteutuneissa tai toteutuvissa fuusioissa on mukana lähes kolmekymmentä OP Ryhmän pankkia vuosien 2024-25 aikana.
Yksi fuusio nähtiin myös POP-pankkiryhmässä. Jo toteutuneet fuusiot suurensivat pankkeja sen verran, että keskimääräinen jäsenmäärä kasvoi lähes 30 prosenttia, vaikka kokonaisjäsenmäärä yhteensä kasvoi vain 0,6 prosenttia osuuspankkiryhmissä.
Pankit ovat hakeneet isommista yksiköistä kustannustehokkuutta sekä suurempia lainoitusmahdollisuuksia. Trendi on edelleen kiihtynyt, ja tulevina vuosina osuuspankkien keskikoko kasvanee entisestään, ja pankkien määrä luultavasti laskee edelleen vauhdikkaasti.
