Pankki- ja vakuutustoiminta sekä varallisuudenhoito ovat nykyisin virtuaalipalveluja. Palvelujen tuottamiseen ei tarvita tehtaita eikä liikerakennuksiakaan.
Finanssialan investoinnit ovat digitalisoitumisen takia isoja ja kansantalouden kannalta merkittäviä. Esimerkiksi kaikkialla käytössä olevat tunnistautumispalvelut ovat pankkien luomia ja ylläpitämiä.
OP Ryhmä kertoo kokonaisinvestointiensa olleen viime vuonna 356 miljoonaa euroa. Tämä on 7,5 prosenttia ryhmän kokonaistuotoista. Lähes kaikki investoinnit kohdistuivat tietojärjestelmiin.
Osuuspankkien ja Pohjola Vakuutuksen tietotekniikkapalvelut hoidetaan keskitetysti ryhmätasolla. Yksittäisillä osuuspankeilla ei ole omia it-palveluita tai niihin liittyvää kehitystoimintaa.
”Investointimme ovat pääasiassa ict-järjestelmien kehitys- ja palveluostoja. Ylläpidämme ja kehitämme olemassa olevia järjestelmiä ja lisäämme niihin uusia ominaisuuksia. Meillä on nykyisin aika vähän sellaisia it-investointeja, joissa rakennetaan kokonaan uusi järjestelmä. Hyödynnämme enemmänkin erilaisia teknologia-alustoja ja valmisohjelmistoja. Monet kehitysprojektimme koskevat OP-mobiili- ja op.fi-palveluita”, OP Ryhmän teknologiayksikön johtaja Antti Hoikkala kertoo.
”OP Ryhmä on it-ammattilaisten keskuudessa neljänneksi kiinnostavin työpaikka.”
OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio linjasi aloittaessaan OP Ryhmässä, että ulkopuolisten konsulttien käyttöä vähennetään ja tarvittavaa osaamista hankitaan omille palkkalistoille. Tätä linjaa on toteutettu myös tietotekniikkapuolella.
”Palkkaamme lähivuosina 300 uutta it-alan huippuosaajaa kehittämään tulevaisuuden finanssipalveluita. Haluamme, että meillä itsellämme on merkittävä osaaminen it-asioissa. Se on myös osa riskienhallintaa”, Hoikkala vahvistaa.
”On ilahduttavaa, että OP Ryhmää pidetään hyvänä työnantajana. It-ammattilaisten keskuudessa toteutetussa työantajatutkimuksessa olimme neljänneksi kiinnostavin työpaikka.”
It-osaajien palkkaaminen on myös kustannusten hallintaa, sillä it-palveluiden ostaminen konsulttiyrityksiltä on kallista. It-konsultin päivähinta liikkuu isommissa kehitysprojekteissa tuhannen euron tuntumassa. OP Ryhmä käyttää silti edelleen myös ulkopuolisia konsultteja.
Suuria yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi yhdysvaltalainen Accenture, intialainen TCS Tata Consulting Services ja kanadalainen CGI.
Arvot ratkaisivat
OP Ryhmän iso ict-hanke on omista palvelimista ja konesaleista luopuminen. Palvelut ja tietovarasto siirretään vähitellen pilveen eli yhteistyökumppanin konesaleihin.
”Valitsimme yhteistyökumppaniksemme Microsoftin. Valinnan ratkaisi se, että Microsoft investoi vahvasti Suomeen. Pyrimme siihen, että kaikki yhteistyökumppanimme edustavat samaa arvomaailmaa kuin me”, Hoikkala perustelee.
Kaikkien pankkien on investoitava koko ajan enemmän myös tietoturvaan. Ulkopuoliset uhat ja hyökkäykset lisääntyvät jatkuvasti.
OP Ryhmä on käyttänyt tietoturvansa kehittämiseen muun muassa niin sanottuja hyviä hakkereita, jotka etsivät sähköisistä palveluista mahdollisia haavoittuvuuksia.
”Pyrimme siihen, että yhteistyökumppanimme edustavat samaa arvomaailmaa kuin me.”
Tekoäly auttaa
Moni kehitysprojekti pyörii tekoälyn ympärillä. Osa tekoälysovelluksista on asiakkaiden ja osa henkilökunnan käytössä.
”OP-mobiilissa toimii Aina-tekoälymalli. Se on asiakkaan kanssa keskusteleva chatpalvelu, joka kehittyy koko ajan. Tämä on yksi asiakkaille näkyvä it-investointimme”, Antti Hoikkala sanoo.
”Henkilökunnalla on käytössään ryhmän sisäinen tekoäly, joka vastaa suuren yleisön käyttämää ChatGPT -palvelua. Räätälöity tekoäly etsii vastauksia ja luo haluttuja raportteja vain ryhmän sisäisestä informaatiosta ja on siten myös tietoturvallinen.”
Vastuullisuus korostuu
Investointien vastuullisuutta toteutetaan erityisesti yhteistyökumppaneiden valinnassa. Konkreettisia ja näkyviä vastuullisuustekoja ovat muun muassa aurinkopaneeleiden asentaminen pääkonttorin katolle ja uusiutuvan sähkön käyttäminen.
OP Ryhmä rakennutti 200 miljoonalla eurolla uuden pääkonttorin Helsingin Vallilaan vuonna 2015. Kiinteistö myytiin viisi vuotta myöhemmin eteläkorealais-suomalaiselle sijoittajaryhmälle 480 miljoonalla eurolla. Tämäkin osoittaa, että finanssiryhmä haluaa investoida palveluihin eikä rakennuksiin.
Vastuullisuus näkyy myös henkilöstön koulutuksessa, joka lasketaan myös investoinniksi. OP Ryhmä on luonut henkilöstön osaamisen kehittämiseen oman mallinsa.
”70 prosenttia työajasta käytetään päivittäisen työn tekemiseen. 20 prosenttia työajasta on varattu päivittäisen työn kehittämiseen. Loppu kymmenen prosenttia on käytettävissä oman osaamisen kehittämiseen ja uuden kokeilemiseen”, Hoikkala valottaa.
OP Ryhmän pääkonttorin sähkö tuotetaan katolla olevilla aurinkopaneeleilla ja ulkopuolelta ostettavalla uusiutuvalla sähköllä. Kiinteistöjen omistaminen ei ole finanssiryhmän ydintoimintaa, joten kiinteistö myytiin sijoittajille vuonna 2020.
”Konkreettisia vastuullisuustekoja ovat muun muassa aurinkopaneeleiden asentaminen ja uusiutuvan sähkön käyttäminen.”
Sujuvat kaupat helpottavat autokauppaa
Yksi OP Ryhmän tuore it-investointi on viime vuonna julkistettu ja kuluttajien välistä autokauppaa helpottava Sujuvat kaupat -palvelu.
Palvelussa voi tunnistaa kauppakumppanin luotettavasti ja laatia auton kauppakirjan ja luovutustodistuksen. Kaupanteon jälkeen ajoneuvon voi myös rekisteröidä ja vakuuttaa palvelussa.
Kuluttajan kannalta ehkäpä tärkein ominaisuus on se, että kauppasumma siirtyy ostajalta myyjälle vasta sitten, kun luovutusilmoitus on tehty.
OP Ryhmän tavoitteena on päästä rahoittamaan kuluttajien välisiä autokauppoja. Palvelun kautta voikin tehdä lainahakemuksen auton hankintaan. Liikenne- ja autovakuutuksen ottaminen Pohjola Vakuutuksesta onnistuu palvelussa myös helposti.
Sujuvat kaupat -palvelua voivat käyttää kaikkien pankkien asiakkaat, kunhan käyttäjällä on jonkun suomalaisen pankin verkkotunnukset. Palvelussa voi myydä myös muita moottoriajoneuvoja.
