OP Yrityspankin hallinnoinnissa on yli 70 miljardia euroa, ja pankki työllistää noin tuhat ihmistä. Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi ei kuitenkaan allekirjoita stereotypiaa pankkimaailmasta armottomana ja kylmänä työympäristönä.
Vaikka digitalisaatiota ja tekoälyä hyödynnetään nykyisin paljon, perustuu toiminta ennen kaikkea luottamukseen ja ihmisten väliseen kontaktiin.
”Meillä töissä olevat tuhat asiantuntijaa eivät ole koneita vaan ihmisiä. Tyytyväisyys tai tyytymättömyys heijastuu asiakasrajapintaan, josta tulos tulee.”
”Toki tämä on helppo sanoa, mutta vaikeampi toteuttaa,” Keitaanniemi lisää.
Nyt hänellä on kuitenkin aihetta hymyyn, sillä tuoreimman henkilöstökyselyn mukaan tyytyväisyys OP:ssa työskentelyyn on noussut entisestään.
Keitaanniemen mukaan henkilöstökyselyt sisältävät yrityksestä riippumatta korvaamattoman arvokasta tietoa, joka pitäisi käydä tiimeissä huolellisesti läpi.
Ihmisten ideoita ja ajatuksia kuulemalla voidaan parantaa sekä työyhteisön toimintaa että sen kautta yrityksen tulosta.
”Välillä tulee myös kritiikkiä. On helppo olla toimitusjohtaja, joka rakentaa muurin ympärilleen ja kuvittelee tietävänsä kaiken”, Keitaanniemi toteaa.
Tilaa muille
Nykyisessä roolissaan Keitaanniemi on ollut vuodesta 2018. Johtajana toimiessaan nopeatempoinen ja sanavalmis Keitaanniemi on joutunut opettelemaan rauhallisuutta.
”On tärkeää ottaa askeleita taaksepäin ennen kuin alkaa kertoa omia mielipiteitään. Hyvä johtaja kuuntelee ensin muita ja vasta sitten sanoo oman mielipiteensä”, hän pohtii.
Johtajan täytyy myös varautua erilaisiin poikkeusskenaarioihin sekä katsoa vahvasti tulevaisuuteen.
Keitaanniemi toivoo, että uudella toimitusjohtajasukupolvella olisi riittävästi rohkeutta ajatella pitkän aikavälin kasvua esimerkiksi laadun nostamisen, yritysostojen ja investointien sekä tekoälyn hyödyntämisen kautta.
Pelkällä kustannusten karsimisella ei loppupeleissä saada kovin pitkäaikaisia ratkaisuita aikaan.
Vastuullisuus syynissä
Vastuullisuus on yksi kriteeri muiden riskien joukossa, joilla esimerkiksi rahoitusta hakevia yrityksiä tarkastellaan. Jos asiakkaasta paljastuu merkittäviä vastuullisuusriskejä, se voi Keitaanniemen mukaan olla este rahoituksen saamiselle.
”Varmasti, kun regulaatio menee koko ajan eteenpäin, se myös tiukkenee”, Keitaanniemi sanoo.
Siksi OP Yrityspankissa on haluttu viedä vahvasti vastuullista liiketoimintaa ja keksiä keinoja kehityksen edistämiseen jo ennen kuin se on pakollista. Jo se, että rahoitusta esimerkiksi kestävyysinvestointeihin on saatavilla, on Keitaanniemen mukaan yrityksistä kiinnostavaa ja lisää halua toteuttaa niitä.
Painetta kohdistuu hänen mukaansa erityisesti isojen yritysten hankintaketjuihin sekä pk-yrityksiin.
Vaikka vastuullisuus on jo useiden suurten yritysten strategioissa mukana, se täytyy saada polveilevien hankintaketjujen kautta myös käytännön tuotantoon asti.
Apua kasvuun
Yrityspankin asiakkaina ja Keitaanniemen vastuualueella on pääasiassa suurempia yrityksiä.
Hän kuitenkin huomauttaa, että joskus esimerkiksi ulkomaille suuntaavan pk-yrityksen tarpeet saattavat nopeastikin kasvaa niin, että yrityspankin palveluille on tarvetta.
Heikentynyt talous näkyy Keitaanniemen mielestä yrityksen tarpeessa investointirahoitukselle: kun talous sakkaa, investoinnit laitetaan usein jäihin.
”Poikkeusoloissa löydetään pakon edessä uusia teitä, joita lähdetään kulkemaan.”
”Monella sektorilla on myös paremman taseen omaavia yrityksiä, joilla on nyt kaikki pelimerkit toimia esimerkiksi ostamalla pois kilpailijoita. Se näkyy itse asiassa siinä, että nyt keskitytään paljon yritysostoihin ja -järjestelyihin”, Keitaanniemi kertoo.
Syytä hymyyn kuitenkin on. OP Yrityspankki valittiin jälleen Suomen parhaaksi yrityspankiksi Kantarin Prospera-tutkimuksessa.
Uusia reittejä
Suomalaisilla yrityksillä on Keitaanniemen näkemyksen mukaan onneksi kohtalaisen hyvä valmius sopeutua kriiseihin ja poikkeusoloihin, joita viime vuosina on riittänyt.
”Usein käy niinkin, että poikkeusoloissa löydetään pakon edessä uusia teitä, joita lähdetään kulkemaan.”
Utuinen talouskuva kuitenkin hidastaa investointihalukkuutta. Usein kun valoa alkaa tunnelin päästä näkyä, myös investointihalukkuus ponnahtaa.
Epävarmuuksien lisäksi kasvua hidastaa työvoiman saatavuus. Tätä ei Keitaanniemen mukaan voida ratkaista ilman työperäistä maahanmuuttoa.
