Suomen suurimpien yritysten joukkoon kuuluvan Metsä Groupin taustalla on Metsäliitto Osuuskunta. Yli 92 000 jäsenen osuuskunta omistaa joko kokonaan tai enemmistöpäätösvallalla kaikki Metsä Groupiin kuuluvat liiketoiminnot.
Osuuskunnan jäsenet omistavat yli puolet kaikista Suomen yksityismetsistä.
Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Jussi Linnarannan mukaan osuuskunnan hallitus tekee linjaukset käytännössä kaikkiin merkittävimpiin konsernia koskeviin päätöksiin.
Hallintoneuvosto taas valitsee osuuskunnalle hallituksen ja valvoo sen toimintaa. Neljän vuoden välein jäsenistö äänestää muiden osuuskuntien tapaan edustajiston.
Erikoisuutena piiritoimikunta
Oma erikoisuutensa Metsäliitto Osuuskunnan rakenteessa ovat piiritoimikunnat. Suomi on jaettu 15 hankintapiiriin, jossa jokaisessa on piiritoimikunta.
Siihen kuuluvat alueelta olevat edustajiston jäsenet, edustajistovaaleissa valitsematta jääneet eniten ääniä saaneet sekä hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet.
Linnarannan mukaan piiritoimikunnat eivät sinänsä ole osa hallintoa vaan keskustelukanava kentän ja puunhankintaorganisaation välillä.
”Osuuskunnan jäsenet omistavat yli puolet kaikista Suomen yksityismetsistä.”
Hän pitää piiritoimikuntia erittäin tärkeänä palautekanavana ja niiden ansiosta myös yrityksen johdossa ollaan hyvin perillä kentän tilanteesta.
”Suomessa on monia eri tapoja omistaa metsää ja maantieteenkin takia alueellista vaihtelua siinä, millaista metsää omistetaan ja miten sitä hoidetaan. Esimerkiksi etelässä tilakoko on pienempi ja pohjoisessa taas on vielä paljon tiloja, joissa metsä on siinä kotitalon tai -tilan ympärillä. Siksi on tärkeää, että meillä on hallinnossa myös maantieteellisesti laaja edustus.”
Piiritoimikunnissa ja monessa hallintoportaassa on Linnarannan mukaan muitakin etuja. 92 000 jäsenen osuuskunnassa esimerkiksi jäsenistön edustavuus saadaan näin mahdollisimman laajaksi.
”Vastuupaikkojen vaihtuvuuden ansiosta voimme vuosien varrella kertoa toiminnastamme ja osuuskunnan merkityksestä kohdennetusti suuremmalle joukolle ihmisiä. Viesti kulkee heidän välityksellään metsänomistajalle sinne kannon juurelle asti”, Linnaranta sanoo.
Asiakkaasta jäseneksi
Petäjävedeltä kotoisin oleva Laura Mäkinen on nyt toista vuotta osuuskunnan hallintoneuvostossa. Mäkinen oli aiemmin aktiivisesti mukana oman alueensa piiritoimikunnassa, josta hänet sitten äänestettiin hallintoneuvoston jäseneksi.
”Itselläni on työ- ja koulutustaustan takia osaamista enemmän teollisuuden puolella, mikä sopii hyvin tehtävääni hallintoneuvostossa”, Mäkinen kertoo.
Hallintoneuvosto keskittyy nimenomaan yhtiön hallintoon ja esimerkiksi johdon toiminnan valvomiseen. Tämän vuoksi hallintoon on hyödyllistä tuoda käytännön metsäosaamisen lisäksi muutakin tietotaitoa.
Käytännön päätöksiä varten yrityksessä on metsäasiantuntijoita ja muita ammattilasia. Hallintoneuvoston ja edustajiston rooli on operatiivisten päätösten sijaan edustaa jäsenistöä ja tuoda heidän mielipiteitään esiin.
”Hallintoneuvoston kokouksissa heitetään todella teräviä kommentteja ja kysymyksiä. Ei ole kokousta ilman, että ei haastettaisi ja esitettäisi kysymyksiä”, Mäkinen kertoo.
Jussi Linnarannan mukaan metsänomistajan kaksoisrooli asiakkaana ja omistajana voi jossain määrin olla haaste.
”Käytännön päätöksiä varten yrityksessä on metsäasiantuntijoita ja muita ammattilasia.”
Taimikauppaa tehtäessä ja puuta myytäessä metsänomistaja on asiakkaan roolissa, jolloin hinnat määräytyvät markkinoiden mukaan. Esimerkiksi edustajiston kokoukseen tullessaan metsänomistaja ei kuitenkaan enää edusta vain yhtä jäsentä, vaan tehtävänä on ajatella asioita kaikkien jäsenten kannalta.
”Toisaalta sehän tästä tekee myös todella mielenkiintoista ja on sinänsä positiivinen asia”, Linnaranta sanoo.
Laura Mäkisen mielestä perehdytykselle on ollut tarvetta, sillä hallintoneuvostoon tulee ihmisiä niin erilaisista taustoista.
Harva uusi hallintohenkilö tuntee etukäteen koko Metsäliiton toiminnan kirjoa ja siksi perehdytyksellä on tärkeä rooli. Ylipäätään jäsenistön vaikutusmahdollisuudet Mäkinen on kokenut todella hyviksi, kun vain on lähtenyt toimintaan mukaan.
”Meitä metsänomistajia ja jäseniä on monenlaisia. En itse edusta sitä, mahdollisesti tulevaisuudessa lisääntyvää jäsenkuntaa, joka asuu kaupungeissa. Nuoremman polven edustajana kuitenkin ehkä ymmärtää sitäkin näkökantaa ja uusia tarpeita esimerkiksi metsäpalveluille.”, Mäkinen sanoo.
Metsänomistajan turva
Miksi metsänomistaja sitten liittyy osuuskuntaan? Puunhankinnasta ja palveluista vastaavan Metsä Forestin markkinointi- ja viestintäjohtaja Juha Laineen mukaan liittyminen tapahtuu esimerkiksi puukauppojen tullessa ajankohtaisiksi.
Puu Metsä Groupin tarpeisiin tulee pitkälti omistajajäseniltä Suomesta. Puukauppaa voi Laineen mukaan tehdä myös olematta jäsen.
”Toki jäsenet ovat etusijalla”, Laine toteaa.
Jäsenilleen Metsäliitto Osuuskunta tarjoaa puukaupan lisäksi useita jäsenetuja. Laineen mukaan lähtökohtaisesti useimmille tärkeintä on tuki metsäasiantuntijalta, jonka kanssa voi hoitaa oikeastaan kaikki metsään liittyvät asiat.
Monen muun osuustoiminnallisen yrityksen tapaan myös Metsäliitolla on bonusmalli eli mitä enemmän puuta myy, sitä enemmän bonusta kertyy.
Metsäliitoon kuulumisen edellytyksen eli perusosuuspääomasijoituksen lisäksi jäsen voi sijoittaa puukauppatuloista myös lisäosuuksiin, mikä kasvattaa hänelle maksettavia korkotuottoja.
On jo liiketoiminnallisesti ajatellen konsernin etu, että suomalaisilla metsillä menee hyvin ja metsänomistajat ovat tyytyväisiä. Lähes kaikilla metsillä onkin Laineen mukaan jo PEFC-sertifikaatti ja FSC-sertifioinnin määrä kasvaa.
Käyttöön on otettu myös Metsä Group Plus -metsänhoitomalli, jossa luonnonhoito huomioidaan nykyisiä sertifiointimenetelmiä painokkaammin. Tämä näkyy esimerkiksi aiempaa suurempana säästö- ja lahopuiden määränä.
”Tavoitteena on, että voidaan tuottaa ensiluokkaisia jäsenetuja menestyvälle metsäelinkeinolle jatkossakin. Siksi kestävyys on avainasemassa, kun mietitään metsänhoitoa”, Laine sanoo.
Uudelleen nimetyt toiminnot
Vuodesta 2012 alkaen Metsäliitto Osuuskunta on markkinointinimenään käyttänyt Metsä Groupia. Samassa yhteydessä myös siihen kuuluvien yhtiöiden nimiä yhdenmukaistettiin.
Metsä Groupiin kuuluvat puutuotteita varmistava Metsä Wood, selluun ja sahatavaraan keskittynyt Metsä Fibre, kartonkia tuottava Metsä Board, pehmopapereita valmistava Metsä Tissue sekä puunhankinnan ja metsäpalveluiden yhtiö Metsä Forest.
Vuodesta 2018 metsäalan tuotekehitystä on edesauttanut myös innovaatioyhtiö Metsä Spring.
Osan yhtiöistä osuuskunta omistaa kokonaan ja osasta taas vain osan, mutta enemmistömääräysvallalla. Metsä Boardista osuuskunta omistaa 51,8 prosenttia. Metsä Fibren omistajuudesta 50,1 on Metsäliitto Osuuskunnalla ja 24,9 prosenttia tytäryhtiö Metsä Boardilla. Viimeisen neljänneksen omistaa japanilainen Itochu.
Tuloja monesta lähteestä
Osuuskunnan tulos eli jäsenille jaettavan voitonjaon pohja koostuu osuuskunnan oman liiketoiminnan tuotoista ja tytäryhtiöiden osinkotuotoista. Nyrkkisääntönä on jakaa noin puolet tuloksesta voitonjakona omistajille.
Koska tavoitteena on mahdollisimman tasainen ja pitkäjänteinen voitonjako, on sen määrää säädetty liukuvasti suhdanteiden mukaan.
”Pikavoittojen tavoittelu ei istu hitaasti kasvavaan pohjoiseen metsään.”
Yleensä niin, että hyvinä aikoina on jaettu hiukan vähemmän kuin olisi ollut mahdollista ja huonoina suhdanteina taas pyritty jakamaan yläkanttiin.
Linnarannan mukaan suomalaisista metsänomistajista koostuva omistajapohja näkyy konsernin sisällä yrityskulttuurissa asti. Pikavoittojen tavoittelu ei istu hitaasti kasvavaan pohjoiseen metsään eikä osuuskunnan toiminta-ajatukseen, joten toimintaa on vuosikymmeniä kehitetty ja kehitetään edelleen pitkäjänteisesti.
Metsäteollisuus on hyvin raaka-ainevaltainen ala, jossa tuotetaan materiaalia muiden teollisuudenalojen käyttöön.
Suhdannevaihteluita kuten sellun hinnan laskua, tasaa laaja liiketoimintaportfolio. Kun liiketoimintaa on sellun ja sahatavaran lisäksi kartonkien, pehmopaperien tai metsäpalveluiden saroilla ja tuotannon sivuvirtoja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, ei yksittäinen suhdanteiden muutos vaikuta kokonaistulokseen niin paljoa.
”Lisäksi haemme jatkuvasti myös uusia suuntia ja toimintamahdollisuuksia”, Linnaranta sanoo.
Jalostusarvon lisääminen, etenkin puukuitupohjaiset tekstiilit, on suunta, johon panoksia on viime vuosina erityisesti kohdistettu.
Epävarmuuksien aallokossa
Metsäteollisuus ei toimi tyhjiössä, vaan markkinatilanteeseen vaikuttaa kaikki maailmanpolitiikasta alkaen. Esimerkiksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan puukauppa idästä katkaistiin.
”Meille tuli jonkin verran puuta Venäjältä. Kun tuonti loppui, kilpailu puusta kiristyi kotimaassa ja siinäkin tilanteessa oma jäsenistö, jolta puuta ostetaan, on mainio pohja toiminnalle”, Juha Laine kertoo.
Keskustelu suojelutavoitteista ja esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksesta ei Jussi Linnarannan mukaan ole suuresti vaikuttanut yhtiön toimintaan.
Ilmastonmuutokseen varautuminen ja monimuotoisuuden turvaaminen ovat jo metsänomistajien edun ja metsätalouden tulevaisuuden turvaamisen kannalta tärkeitä, joten niiden edistäminen istuu yksiin pitkäjänteisen toiminta-ajatuksen kanssa.
”Toki pyrimme vaikuttamaan valmisteltaviin säädöksiin, mutta emme ensisijaisesti päivittäin mieti mitä pitää tehdä regulaation kannalta, vaan mitä kannattaa tehdä metsien ja metsäluonnon elinvoimaisuuden kannalta.”, toteaa Linnaranta.
