Mari Kokko sanoo olevansa johtajana ennen kaikkea sparraaja, jonka tehtävänä on saada työyhteisön erilaiset voimavarat esiin.
”Uskon menestyksen rakentuvan enemmän joukkuepelille kuin yksilösuorituksille”, Kokko linjaa.
Vapaa-ajallaankin hän on joukkuepelaaja. Kokko on toiminut lähes kaksikymmentä vuotta jalkapalloerotuomarina ja pelannut itsekin jalkapalloa.
Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustajana vastuullaan erityisesti yrittäjyyteen, innovaatioihin ja aluekehitykseen liittyvät sisällöt.
Kokolla on lisäksi työkokemusta esimerkiksi Suomen Yrittäjistä, STTK:sta, konsulttitoimisto Ellun Kanoista sekä useista yhteiskunnallisista tehtävistä.
”Myös aikaisempiin työtehtäviini on liittynyt sopivassa suhteessa vaikuttamista, verkostoitumista ja viestintää. Kun tuntee päätöksenteon eri tasot, toimijat ja toimintalogiikan, siitä on paljon hyötyä missä tahansa vaikuttamistyössä.”
Reilu kuukausi Pellervon johdossa on Kokon mielestä ollut antoisaa.
”Tutuiksi ovat tulleet ihmiset, osuustoiminnan historia, nykytila ja tulevaisuuden odotukset.”
Mari Kokko kertoo vierailevansa mielellään tutustumassa osuuskuntiin ja emännöivänsä vastavuoroisesti osuuskuntien edustajien vierailuja Simonkadulle.
Hänen tehtäviinsä kuuluu myös neljää aikakauslehteä julkaisevan Pellervo-Median johtaminen. Pellervo on osatoimijana tai -omistajana myös PTT:ssä eli Pellervon taloustutkimuksessa, PI-johtamiskoulussa, Kantar TNS Agrissa sekä kehitysyhteistyöjärjestö FFD:ssä.
”Peruskysymys on se, miten luodaan uutta työtä Suomeen ja rohkaistaan yrityksiä investoimaan.”
Suomi tarvitsee työtä
Osuustoimintakeskus Pellervo kokoaa yhteen erilaisia osuuskuntia kaikkialta Suomesta. Mari Kokko näkee moninaisuuden vahvuutena, joka tuo järjestölle leveämmät hartiat.
”Yritysten suurin yhteinen nimittäjä on osuustoiminta riippumatta niiden koosta tai toimialasta. Tavoitteeni on, että Pellervo on luotettu osuuskuntien yhdistäjä ja vahva vaikuttaja.”
Osuustoiminnalliset yritykset ovat Kokon mukaan osa suomalaisten arkea ja tärkeitä työllistäjiä. Ne tuottavat myös verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
”Peruskysymys on se, miten luodaan uutta työtä Suomeen ja rohkaistaan yrityksiä investoimaan”, Kokko sanoo ja jatkaa:
”Suomessa on paljon yksinyrittäjiä ja pk-yrityksiä, mutta vain vähän suuryrityksiä. Niitäkin tarvitsisimme lisää työllistämään, innovoimaan ja viemään tuotteita ja palveluita ulkomaille.”
Kokko pitää yksinyrittämiselle vaihtoehtona esimerkiksi työosuuskuntia tai verkkopohjaisia alustaosuuskuntia, joissa eri alojen osaajat voivat löytää toisensa ja työllistää itsensä.
Yleishyödylliset yhteiskunnalliset yrityksetkin voivat olla osuuskuntia.
Vesiosuuskunnat puolestaan kantavat haja-asutusalueilla vastuuta siitä, että hanasta tulee korkealaatuista käyttövettä.
”Osuuskunnat turvaavat osaltaan huoltovarmuutta energiasta infraan ja ruuantuotantoon. Sotepalveluiden järjestäjänäkin niillä voisi olla merkittävä rooli”, pohtii Kokko.
Pellervon uusi toimitusjohtaja nostaa lisäksi esiin nykyisin paljon korostetun vastuullisuuden, joka on kirjoitettu osuuskuntien DNA:han osuustoiminnan periaatteiden kautta.
”Ei pidä unohtaa suurten suomalaisten osuustoimintayritysten merkittäviä vastuullisuustekoja esimerkiksi ympäristökysymyksissä, osatyökykyisten työllistämisessä tai nuorisotyöttömyyden torjunnassa.”
”Osuuskunnat turvaavat osaltaan huoltovarmuutta energiasta infraan ja ruuantuotantoon.”
Osuustoiminta mukaan opetukseen
Aiemmin syksyllä iso joukko yritysjohtajia ja tutkijoita vetosi opetus- ja kulttuuriministereihin, että osuustoiminta saataisiin vahvemmin mukaan suomalaiseen kouluopetukseen.
”Yrityksiin ja talouteen liittyvät koulusisällöt käsittelevät nykyisin asioita lähtökohtaisesti sijoittajaomisteisten yritysten näkökulmasta. Osuustoiminnan olisi tultava opetuksessa esille tasaveroisesti muiden yritysmallien kanssa”, sanoo Kokko.
Korkea-asteen tutkimusta tukevat myös osuustoiminnan ja keskinäisyyden työelämäprofessuurit, joita on nyt Itä-Suomen, Turun, Vaasan sekä Aalto-yliopistossa.
