Maatalousyrittäjä Jaakko Halkilahden vuosi alkoi rauhallisesti. Vuoden ensimmäisellä viikolla ei vielä ollut luottamustehtäviin liittyviä kokouksia, mutta härkäviikkojen alkaessa niitä riitti jälleen joka päivälle. Runsaiden luottamustehtäviensä lisäksi Halkilahti hoitaa kasvinviljelytilaa yhtymänä veljensä kanssa.
Harkitsevasti puhuva Halkilahti on tullut monissa luottamustehtävissään tutuksi maltillisena maaseudun ja osuustoiminnan puolustajana.
”Kiinnostus yhteisiin asioihin on puoliksi perittyä ja puoliksi oman kiinnostuksen kautta tullutta. Osuustoiminnallinen ajattelutapa sopii hyvin arvomaailmaani”, Halkilahti sanoo.
”Osuuskunnilla ratkottiin aikanaan paikallisia palvelutarpeita. Isoisäni oli perustamassa muun muassa neljän kylän alueella toimivaa puhelinosuuskuntaa vuonna 1906. Osuuskunta on oivallinen tapa ratkaista palvelutarpeita, ja voitonmaksimoimista tavoittelemattomana yritysmuotona se sopii hyvin tähänkin päivään.”
Vakuutusvaikuttaja
Halkilahti ei halua asettaa monia luottamustoimiaan tärkeysjärjestykseen, vaan pitää kaikkia yhtä tärkeinä. Kun luottamus on saatu, pitää jokaiseen tehtävään suhtautua vakavasti. Eniten aikaa ja perehtymistä on viime vuosina vaatinut LähiTapiola Etelän hallituksen puheenjohtajuus, jota Halkilahti on hoitanut kuusi vuotta.
”Finanssialalla on paljon viranomaissääntelyä ja -valvontaa ja siihen perehtyminen otti oman aikansa. Tehtävä on vaativa, mutta vakuutus- ja finanssiasiat ovat erittäin mielenkiintoisia.”
Osuustoimintapuolella Halkilahti on Suur-Seudun Osuuskaupan hallituksen jäsen, Metsäliitto Osuuskunnan edustajiston jäsen ja Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan jäsen.
Paljon aikaa vieviin luottamustoimiin kuuluu MTK:n johtokunnan jäsenyys. Maatalouden edunvalvonnassa on tänä vuonna esillä isoja asioita, kun Euroopan unionin seuraavan ohjelmakauden maatalouspolitiikasta päätetään.
Vastuullisuutta politiikkaan
Jaakko Halkilahti hoitaa yhteisiä asioita myös Salon kaupunginvaltuutettuna. Salossa onkin tällä vuosituhannella ollut paljon pohdittavaa elinkeinotoiminnan osalta, mutta nyt menee jälleen vähän paremmin.
Halkilahti luonnehtii itseään keskustan rivivaltuutetuksi ja haluaa tehdä asukkaiden kannalta vastuullista kuntapolitiikkaa ja herätellä kollegojaankin vastuullisiin päätöksiin.
”Sosiaalinen media on noussut kunnallisen päätöksenteon ongelmaksi. Monet kuntapäättäjät tuovat somessa asioita esille hyvin yksipuolisesti, mikä tekee päätöksenteosta lyhytjänteistä. Itse olen valmis tekemään myös vaikeita ratkaisuja, jos ne ovat pitkällä tähtäimellä kaupunkilaisten etu”, Halkilahti linjaa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen kaupunginvaltuutettu näkee hyvänä ja odotettuna asiana.
”Terveydenhoito on hyvä saada maakunnan leveämmille hartioille. Edes Salon kokoisen kaupungit resurssit eivät riittäisi nykyjärjestelmällä kovin pitkään. Nyt syntyy ylimääräisiä kustannuksia, kun hoitoketjussa on niin monta porrasta”, Halkilahti näkee.
Sosiaalipalveluita hän pitää nykymallillakin hyvin ja kustannustehokkaasti toteutettuina.
”Esimerkiksi vanhustenhoidossa on mielestäni tärkeää, että hoitopaikat ja palvelutalot ovat mahdollisimman lähellä. En oikein usko, että sosiaalipalveluissa olisi saatavissa säästöjä suurentamalla palvelualueita. Silloin numerojohtajuus voi viedä voiton inhimillisyydestä.”
Voisivatko osuuskunnat olla jollain tavalla mukana tuottamassa kunnallisia palveluita?
”Osuuskunnat ovat toimineet hyvin paikallisten palveluiden tuottajina asukkaille. Vesiosuuskunnat ovat tästä hyvä esimerkki. Julkisissa hankinnoissa yrityksen tai palvelun tuottajan on kuitenkin pärjättävä tarjouskilpailussa, oli yritysmuoto mikä tahansa. Tällöin varsinkin isommissa hankinnoissa osuuskunnat voivat olla heikommassa asemassa”, Halkilahti pohtii.
Hän näkisi osuuskuntia mielellään nykyistä enemmän pienempien, paikallisten palveluiden tuottajina.
”Asukkaiden perustamat osuuskunnat voisivat hyvinkin tuottaa esimerkiksi lasten ja vanhusten hoivapalveluita. Silloin palvelut vastaisivat juuri kyseisen alueen tarpeisiin.”
