Tulevaisuuskeskustelu on yritysstrategian ytimessä S-ryhmässä, joka on yksi Suomen edelläkävijöistä kuluttajille suunnatuissa digitaalisissa palveluissa.
S-ryhmän digipalvelujen ytimessä on S-mobiili-kännykkäsovellus, jolla on jo yli miljoona käyttäjää. Se yhdistää kaupan ja pankin palvelut ja tuo ne lähemmäs asiakasomistajaa. Erilaiset sähköiset palvelut ja laaja toimipaikkaverkosto toimivat yhdessä täydentäen ja tukien toisiaan.
”S-mobiili liimaa yhteen digitaalisen ekosysteemin samalla tavalla kuin S-Etukortti eli vihreä kortti on yhdistänyt S-ryhmän myymälät, huoltoasemat ja hotellit”, vertaa johtaja Veli-Pekka Ääri SOK:sta.
Sanahirviöstä huolimatta digitaalisessa ekosysteemissä on kyse varsin yksinkertaisesta asiasta. Tarkoituksena on yhdistää ihmiset, tuotteet ja palvelut informaatioteknologiaa hyödyntäen ja samalla tuottaa lisäarvoa ekosysteemin toimijoille.
S-mobiilin avulla voi hoitaa S-Pankin pankkiasioita, tarkastella LähiTapiolan vakuutuksia ja seurata bonusten kertymistä. Omat ostot -palvelussa kuluttaja saa myös kassakuittinsa talteen sähköisesti.
S-ryhmän digipalveluista vastaava Ääri vääntää rautalangasta:
”S-Etukortti yhdessä S-mobiilin kanssa yhdistää perinteisen kivijalan palvelupisteet ja kerää asiakasomistajien ostotiedot. Tiedot siirtyvät sähköiseen kuittipalveluun, joka on siten digitaalisen ja fyysisen ekosysteemin yhdistelmä.”
Digistrategia toimii
Digistrategia näyttää toimivan, sillä S-mobiilin Omat ostot -palvelua käyttää jo miltei 300 000 suomalaista. Koko ajan kehittyvässä palvelussa voi esimerkiksi tarkastella, mihin eri tuoteryhmiin oma kulutus jakautuu, miten suuri osuus omista ruokaostoksista on kotimaisia ja mikä on omien ostojen hiilijalanjälki.
Äärin mukaan palvelun käyttäjistä noin puolet on kertonut ostavansa yhä enemmän kotimaista ja lisänneensä kasvisten osuutta ruokavaliossaan. Kesään mennessä palveluun tullee lisäksi paljon toivottu terveellisyysosio.
”Uskon, että tällä on myös kansanterveydellistä merkitystä, jos ihmiset ottavat ominaisuuden laajasti käyttöön. Emme kuitenkaan ala saarnata ja poliiseina vahtia, mitä kukin saa syödä ja mitä ei”, rauhoittelee Ääri.
Ruuan verkkokauppa on niin ikään sujahtanut mobiiliin, kun se aiemmin oli vain verkossa. Ääri sanoo verkkokaupan ja varsinkin elintarvikkeiden kotiinkuljetuksen merkityksen kasvaneen huomattavasti koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana.
Ruuan verkkokaupan myynti on Suomessa arviolta reilu 100 miljoonaa euroa, mikä on noin puoli prosenttia koko ruokakaupasta. S-ryhmä oli vuonna 2019 maan suurin ruuan verkkokaupan toimija.
”Ruuan verkkokaupan suosio osoittaa, että digitaalisuus ja perinteinen kivijalka soivat hyvin yhteen”, Veli-Pekka Ääri toteaa.
Vuorovaikutusta, ei teknologiaa
S-ryhmä on lisännyt digipalveluihinsa koko ajan lisää ominaisuuksia. Foodie.fi-palvelussa otettiin alkuvuodesta käyttöön Älykäs ostoslista, joka suosittelee asiakkaan ostohistoriaan perustuen lempituotteita ja nopeuttaa näin tilauksen tekemistä.
Ääri muistuttaa, että S-ryhmän digiloikassa ei ole kyse vain teknologiasta, vaan vuorovaikutuksesta osuuskunnan ja sen jäsenten välillä.
”Esimerkiksi Alepan Korttelitoive-palvelun myötä asiakkaat voivat vaikuttaa siihen, mitä tuotteita heidän oman lähikauppansa hyllyiltä löytyy. Pirkanmaan Osuuskaupan jäsenkunta sai puolestaan valita sähköisesti kolmesta vaihtoehdosta, mihin avataan ensimmäinen noutopiste.”
Kukaan ei vedä välistä
Digitalisaatio jyrää myös hotellialalla. Sokos Hotellien asiakkaat pystyvät uuden sovelluksen kautta hallinnoida omia asiakastietojaan, hoitaa sisään- ja uloskirjautumisen sekä hotellilaskun maksamisen ja saada tietoa hotellipalveluista.
”Käyttämällä meidän sovellustamme kukaan ei vedä välistä, kuten esimerkiksi varauskanava Booking.com, joka ottaa komission eli palkkion hotelliyön hinnasta.”
Booking.com-sivustolle, kuten monille muillekin varauskanaville, tärkeä kumppani on Google, joka ohjaa kuluttajia niiden nettisivuille.
Veli-Pekka Äärin mukaan digivalta on keskittynyt tällä hetkellä harvojen käsiin niin sanotuille Gafa-yhtiöille. Nimi tulee neljän suuren teknologiayrityksen eli Googlen, Amazonin, Facebookin ja Applen alkukirjaimista. Gafa-yhtiöt keräävät valtavia määriä dataa ihmisten toiminnasta, jota ne hyödyntävät liiketoiminnassaan. Niitä on hyödynnetty myös poliittisissa kampanjoissa, kuten brexit-kansanäänestyksessä ja Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2016.
S-ryhmässä tärkeää on, että kerättävä tieto sellaista, josta hyöty asiakkaalle on ilmeinen. Datan hyödyntämisessä ja käsittelemisessä ei Äärin mukaan tulevaisuudessa menestytä, ellei toiminta ole avointa ja läpinäkyvää.
