Pirkkalassa paikallisuus ei tarkoita nurkkakuntaisuutta, vaan se on yhteisöllisyyttä ylläpitävä voima. Samalla tehdään monipuolista yhteistyötä ja edistetään vuorovaikutusta yli kuntarajojen.
Teksti Riku-Matti Akkanen | Kuvat Pirkkalan kunta ja Wikipedia
Jaa artikkeli
Pirkanmaalla Tampereen kupeessa sijaitseva Pirkkalan kunta valittiin viime vuonna insinööritoimisto WPS Finlandin tekemässä tutkimuksessa Suomen elinvoimaisimmaksi kunnaksi jo neljättä vuotta peräkkäin.
Eikä siinä vielä kaikki, sillä 21 000 asukkaan Pirkkala on rankattu myös Suomen onnellisimmaksi kunnaksi vuonna 2023 tehdyssä Ilta-Sanomien selvityksessä. Siinä vertailtiin muun muassa kuntien työttömyysastetta, tulonjakoa, korkeakoulutettujen asukkaiden määrää sekä äänestysintoa.
OT-lehti haastatteli Pirkkalan pormestaria Marko Jarvaa ja kysyi häneltä, onko kehuihin aihetta. Epäilemättä on, sillä ikärakenteeltaan nuoressa kunnassa asuu paljon lapsiperheitä, ja väestö on maan neljänneksi koulutetuinta.
”Palvelutasomme on korkea, väestörakenteemme hyvä ja taloutemme tasapainossa. Kun perusasiat ovat kunnossa, se heijastuu myös asukkaiden tyytyväisyyteen”, sanoo Jarva.
Antaa tilastojen puhua puolestaan: kymmenessä vuodessa Pirkkalan väkiluku on kasvanut 13 prosenttia ja asukkaiden tulotaso 15 prosenttia. Alle 55-vuotiaita kunnassa on lähes 70 prosenttia ja korkeakoulutettuja lähes 44 prosenttia. Syntyvyys on sekin hyvällä tasolla.
Pirkkalassa toimii monipuolisesti eri alojen yrityksiä, erityisesti kone- ja rakennusalalla.
Kunnan elinkeinorakenteelle on ominaista pienten ja keskisuurten yritysten vahva asema.
”Palvelutasomme on korkea, väestörakenteemme hyvä ja taloutemme tasapainossa. ”
”Vuosittaiset asukastutkimukset auttavat meitä tunnistamaan kuntalaisten tarpeita”, sanoo pormestari Marko Jarva.
Asukaskyselyt antavat suuntaa
Asukkaiden hyvinvointi ei kuitenkaan ole itsestään selvää, vaan se vaatii aktiivisia toimia myös jatkossa. Vuorovaikutus kuntalaisten kanssa onkin Pirkkalassa arvossaan.
”Vuosittaiset asukastutkimukset auttavat meitä tunnistamaan kuntalaisten tarpeita, joihin reagoimme. Teemme lisäksi tiivistä yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja yritysten kanssa”, Jarva painottaa.
Pirkkalassa on hänen mukaansa vahva paikallinen identiteetti, joka näkyy esimerkiksi kuntalaiskeskustelussa. Samalla kunnassa ymmärretään, miten tärkeää yhteistyö lähiseudun kanssa on.
Rautakauden Birckala -tapahtuma ammentaa viikinkiajasta ja Pirkkalan omasta esihistoriasta ja alueella tehdyistä arkeologisista löydöistä.
Tuleva ratikkakunta
Keskeinen tekijä alueen asukkaiden hyvinvoinnille onkin Pirkkalan sijainti vireällä Tampereen kaupunkiseudulla, jonka kahdeksassa kunnassa asuu melkein puoli miljoonaa ihmistä.
Pirkkalan kuntakeskuksesta on matkaa Tampereen keskustaan noin kymmenen kilometriä, ja moni työssäkäyvä ylittääkin kuntarajan päivittäin.
Pirkkalan kunta on mukana aktiivisesti kaupunkiseudun eri foorumeissa kuntien yhteistyön ja elinvoimaisuuden edistämiseksi.
Tavoitteena on kestävä kasvu, jossa kuntalaisten arki on sujuvaa.
Jarva mainitsee erikseen Tampereen raitiovaunulinjan jatkamisen Pirkkalaan vuoteen 2028 mennessä.
”Muita elinvoimaa tukevia hankkeita ovat Pirkkalan lentokentän alueen kehittäminen ja Tampereen kehätien eteläpuolelle tullut logistiikkapalveluiden keskittymä.”, hän kertoo.
”Tavoitteena on kestävä kasvu, jossa kuntalaisten arki on sujuvaa.”
Pirkkalan kesä huipentuu Meidän Pirkkala -tapahtumaan. Taustalla näkyy kunnan punainen Tiima-toimitalo.
Asialistalla kestävä rakentaminen
Kunta- ja aluevaalit pidetään yhtä aikaa huhtikuussa 2025. Niissä valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustojen jäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Marko Jarva uskoo, että tulevan valtuustokauden keskeisimpiä teemoja on kestävä rakentaminen.
Kestävällä rakentamisella tarkoitetaan materiaali- ja energiatehokasta rakentamista, jolla tuotetaan pitkäikäisiä rakennuksia, liikenne- ja infraratkaisuja sekä teollisuuslaitoksia.
”Tämä merkitsee käytännössä tiiviimpää rakentamista joukkoliikennekäytävien varrella, mutta myös harvemmin asutuille alueille panostamista yleis- ja asemakaavoituksen avulla. Taajamayleiskaava nousee todennäköisesti päivitykseen, ja maapolitiikan linjauksia jatketaan.”
”Pirkkalan vetovoima tuo mukanaan elinvoimaa, mutta se myös haastaa meidät tekemään pitkäjänteisiä ja viisaita päätöksiä”, summaa Jarva.
”OP Pirkanmaan syntyminen vahvistaa pankin toimintaedellytyksiä ja palvelee alueen asukkaita entistä paremmin.”
Osuuskunnilla vahvat juuret
Myös osuustoiminnalla on vahva jalansija Pirkkalassa, joka oli vuonna 2023 Etelä-Pirkkalan Osuuskassasta alkunsa saaneen OP Tampereen vahvinta aluetta. Tämän vuoden elokuun alussa OP Tampere ja OP Kangasala yhdistyvät OP Pirkanmaaksi.
”OP Pirkanmaan syntyminen on positiivinen kehitysaskel. Se vahvistaa pankin toimintaedellytyksiä ja palvelee alueen asukkaita entistä paremmin. Taloudellinen vakaus ja pankkipalveluiden saatavuus ovat tärkeitä elementtejä kunnan elinvoiman kannalta”, Jarva toteaa.
Yli 230 000 jäsenen Pirkanmaan Osuuskauppa on sekin vahva toimija alueella. Toimiipa Pirkkalassa myös Nahkakunta, joka on yli satavuotias suutarintarvikkeiden ja pohjallisten maahantuontiin erikoistunut osuuskunta.
Vesiosuuskunnat ovat Jarvan mukaan tärkeitä erityisesti Pirkkalan eteläisillä alueilla.
Elina Torron mukaan hyvinvoinnin edistämisessä tehdään yhteistyötä myös Tampereen seudun muiden kuntien kanssa. Kuva: Tarja Sundelin
Hyvinvoinnin edistämisen yksikkö, mistä on kyse?
Pirkkalan kunnasta löytyy myös pari vuotta sitten perustettu hyvinvoinnin edistämisen yksikkö, joka toimii hyvinvointialueen ja kunnan palveluiden saumakohdissa.
Yksikköä johtaa hyvinvointipäällikkö Elina Torro, joka työskenteli aiemmin Pirkkalan osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattorina.
”Työtehtäväni liittyvät monipuolisesti hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden ja kotoutumisen edistämiseen sekä näiden toimintojen koordinointiin”, kertoo Torro.
Yksikössä tehdään vuosittainen hyvinvointikertomus-raportti, jonka avulla seurataan kuntalaisten hyvinvointia ja tunnistetaan kehityskohteita.
”Teemme myös käytännön hyvinvointityötä, esimerkkinä puistoruokailut sekä erilaiset tapahtumat ja kampanjat. Järjestämme lisäksi perhekeskustoimintaa ja nuorten työllistymistä edistävää monialaista yhteistoimintaa.”
”Kotouttamistyö tukee maahanmuuttajia elämän rakentamisessa Pirkkalassa tarjoamalla neuvontaa ja palveluita.”
Tämän ohella yksikkö koordinoi vanhus- ja vammaisneuvostoa, nuorisovaltuustoa sekä lasten parlamenttia.
”Meillä on myös aktiivinen osallisuus- ja hyvinvointifoorumi, joka koostuu innokkaista kuntalaisista.”
Torron mukaan hyvinvoinnin edistäminen ei ole vain kunnan sisäinen asia, vaan yhteistyötä tehdään myös Tampereen seudun muiden kuntien kanssa.
Miten kotouttamistyö näkyy Pirkkalassa?
”Kotouttamistyö tukee maahanmuuttajia elämän rakentamisessa Pirkkalassa tarjoamalla neuvontaa ja palveluita kotoutumisajan puitteissa. Kotoutumisen edistäminen on osa hyvinvoinnin edistämisen yksikkömme toimintaa.”
Myös tulevat alue- ja kuntavaalit näkyvät yksikössä ja parhaillaan valmistelussa ovatkin vaalipaneeli ja vaalitori.
”Paras kunta on sellainen, jossa elinvoima rakentuu yritystoiminnan ja yhteisöllisyyden yhtälöstä”, toteaa Mari Kokko. Kuva: Suomen Uusyrityskeskus
Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko:
”Paras kunta rakentuu yritystoiminnan ja yhteisöllisyyden yhtälöstä”
Kun sote-palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle, kuntien rooli on muuttunut, mutta niiden tehtävä kenttä on edelleen laaja.
Kuntien suurin toimintasektori on sivistystoimi, johon kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus sekä kulttuuripalvelut, kuten kirjastot, kansalaisopistot ja liikuntatoimi. Kuntien vastuulla on myös paikallisen elinvoiman ja yhteisöllisyyden edistäminen.
”Paras kunta on sellainen, jossa elinvoima rakentuu yritystoiminnan ja yhteisöllisyyden yhtälöstä. Yritykset tarjoavat alueelle taloudellista vakautta ja kehitysmahdollisuuksia. Vahva yhteisöllisyys tekee alueesta vetovoimaisen paikan asua, työskennellä ja kehittää uutta”, Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko toteaa.
”Pirkkalan tapa toimia on osoittautunut hyväksi. Siellä katsotaan kokonaisuutta ja panostetaan osallistavuuteen”, Kokko jatkaa.
Pellervon kuntavaaliohjelmassa tuodaan esille, että kuntien tulee tukea asukkaidensa tarpeista syntyvää toimintaa ja luoda mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kehittymiselle.
Niin pienemmät kunnat kuin suuret kaupungit hyötyvät aktiivisista kuntalaisista, jotka tuovat osaamista ja resursseja yhteiseen käyttöön.
On varmistettava, että puitteet kunnossa asukkaiden omaehtoiselle yhteisölliselle toiminnalle. Uusiin kokeiluihin ja avauksiin suhtaudutaan kannustavasti
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
