Euroopan komissio järjesti toukokuun lopulla Brysselissä seminaarin, jonka teemana olivat EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (Common Agricultural Policy, CAP) ja viljelijöiden haasteet ruokaketjussa.
CAP-kaudella 2023–2027 korostetaan tuotannon markkinalähtöisyyttä sekä eläinten hyvinvointia, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöasioita.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti jo viime vuonna unionin tilaa käsitelleessä puheessaan komission aloittavan strategisen vuoropuhelun EU:n maatalouden tulevaisuudesta.
Vuoropuhelu alkoi virallisesti vuoden 2024 alussa.
Kevään mittaan väkevän lisämausteensa EU:n maatalouspolitiikasta käytävään keskusteluun antoivat viljelijöiden mielenosoitukset, joita nähtiin yli kahdessakymmenessä EU:n jäsenmaassa.
”Maataloustuottajan asemaa turvaa parhaiten maatalouden yhteinen markkinajärjestely.”
”Strategisen vuoropuhelun rinnalla komissio on käynnistänyt sisäisiä keskusteluja ja analyyseja, joita on täydennetty ulkopuolisilla sidosryhmien kuulemisilla sekä erilaisilla arvioinneilla. Ne tarjoavat arvokkaita poliittisia näkemyksiä yhteiselle maatalouspolitiikalle vuoden 2027 jälkeiseen aikaan”, komission maataloudesta vastaava tiedottaja Olof Gill kertoo OT-lehdelle.
EU:ssa on niin ikään tehty lainsäädännöllistä pohjaa ruokaketjun sääntelylle. Vielä ei kuitenkaan olla maalissa.
”Maataloustuottajan asemaa turvaa parhaiten maatalouden yhteinen markkinajärjestely, joka tarkoittaa EU:n lainsäädäntöä maatalousmarkkinoiden ohjaamiseksi ja niiden häiriöiden hallitsemiseksi”, Gill muistuttaa.
Asetus koskee muun muassa maatalousmarkkinoiden hallinnointia sekä EU:n ulkopuolista tuontia ja vientiä koskevia yhteisiä sääntöjä.
Reaktiona viljelijöiden ahdinkoon ja keväisiin mielenilmauksiin komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöön kohdennettuja muutoksia, jotka parantaisivat alkutuottajan asemaa lyhyellä aikavälillä.
”Ne liittyvät esimerkiksi maanviljelijöiden sopimuksiin ja tuottajaorganisaatioiden yhteistyötä koskeviin sääntöihin.”
Tuottajien osuuskunnat – yhteistyön kulmakivi
Komission Olof Gill sanoo osuuskuntien olevan malliesimerkki tuottajaorganisaatiosta, jossa viljelijät pitävät päätösvallan tiukasti omissa käsissään.
Ne ovat viljelijöiden välisen yhteistyön kulmakivi, jotka parantavat tuottajiensa kilpailutilannetta ja tekevät siten ruokaketjusta oikeudenmukaisemman.
”Osuuskunnissa jäsenten on mahdollista hyötyä yhdessä tekemisen mittakaavaeduista, oli kyseessä sitten yhteinen investointi, varastointi tai vaikkapa myynninedistäminen.”
Gillin mukaan voimien yhdistämisestä on hyötyä myös silloin, kun viljelijät neuvottelevat myyntisopimuksia ostajien kanssa.
Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot voivat myös saada EU-tukea toimintaohjelmien toteuttamiseen.
Muiden alojen tuottajaorganisaatioille ei ole saatavissa suoraan niille suunnattua EU- tai kansallista tukea.
Tuottajaorganisaatio on EU:n käyttöön ottama nimike, jonka myöntämisestä päättää Suomessa Ruokavirasto.
Osuuskuntakin voi saada virallisen tuottajaorganisaation aseman. Tuottajaorganisaatiossa tulee olla sen yhteisömuodosta riippumatta vähintään viisi tuottajajäsentä tai vaihtoehtoisesti sen tuotannon arvon on oltava vähintään 500 000 euroa.
Organisaation päätehtäviä on sen jäsenten tuotteiden myyminen markkinoille ja heidän auttamisensa tuotannon suunnittelussa.
Epäterveet kauppatavat kuriin
Gillin mukaan ruokaketjun sääntelyn perusteellisempaa tarkistamista harkitaan jo vuoden 2027 jälkeistä aikaa silmällä pitäen.
Tätä prosessia tukee käynnissä oleva komission ja sidosryhmien välinen strateginen vuoropuhelu.
Muitakin toimenpiteitä on valmistelussa. Komissio teki jo maaliskuussa avauksen epäterveiden kauppatapojen direktiivin vahvistamisesta.
Epäterveillä kauppatavoilla tarkoitetaan yritysten välisiä käytäntöjä, jotka poikkeavat hyvistä kaupallisista käytännöistä ja ovat kunniallisen ja vilpittömän kaupankäynnin vastaisia.
Niitä ovat esimerkiksi pilaantuvien tuotteiden myöhästyneet maksut ja viime hetken peruutukset.
Hyvän kauppatavan vastaisia ovat myös yksipuoleiset tai jälkikäteen tehdyt muutokset sopimuksiin sekä kirjallisesta sopimuksesta kieltäytyminen.
”Koska prosessia kuitenkin ohjaa uusi komissio, on liian aikaista täsmentää yksityiskohtaista menettelyä ja aikataulua”
Puuttumalla hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin voidaan lisätä elintarvikeketjun toimijoiden neuvotteluvoimaa ja parantaa viljelijän asemaa siinä.
Direktiivin tarkastelu on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä.
Lähestyvät EU-vaalit muuttavat Euroopan parlamentin kokoonpanoa ja komission. Miten CAP:n valmistumisen pitäisi edetä, jotta pysytään aikataulussa ja uusien päättäjien poliittinen tahto tulee huomioiduksi?
”Koska prosessia kuitenkin ohjaa vuoden 2025 alusta lähtien uusi komissio, on liian aikaista täsmentää yksityiskohtaista menettelyä ja aikataulua”, vastaa Gill.
EU:n uuden yhteisen maatalouspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin pureuduttiin CAP-seminaarissa Brysselissä 27.-29. toukokuuta. Seminaariin osallistui yli 30 maataloustoimittajaa Euroopan unionin jäsenmaista.
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.-9. kesäkuuta 2024.
Suomessa virallinen äänestyspäivä on 9. kesäkuuta.
