Viljelijöiden mielenilmaisut alkoivat Saksasta, jossa vaadittiin polttoaineiden verohelpotusten jatkoa. Taustalla olivat kuitenkin laajempi turhautuminen ja epävarma tulevaisuus.
Mielenosoitukset levisivät nopeasti eri puolille Eurooppaa. Yhteistä niille on viljelijöiden tyytymättömyys nykyiseen politiikkaan.
Nykyisen komission toteuttama vihreän siirtymän lainsäädäntö ja EU-byrokratia koetaan monimutkaisena. Tiukentuneet ympäristösäädökset ja kunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttavat nekin turhautumista.
Myös maakohtainen lainsäädäntö ja paikalliset vaatimukset ovat olleet sytykkeitä mielenosoituksille.
Tuontiruoka kiihdyttää tunteita
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama kustannusten nousu on vaikuttanut merkittävästi maataloussektoriin ja heikentänyt alan kannattavuutta. Viljelijät ovat Ukrainan tukena, vaikka sodan vaikutukset tuntuvat maataloudessa.
Esimerkiksi tuonti EU:n sisämarkkinoille on lisääntynyt, kun Venäjä on vaikeuttanut Ukrainan aiempien vientikanavien toimintaa.
Itä-Euroopan maissa protestit johtuvatkin pitkälti kasvaneesta tuonnista ja sen aiheuttamista markkinahäiriöistä. Ruokatuonti myös muualla EU:ssa herättää keskustelua.
Viljelijöiden vaatimuksena onkin samojen standardien noudattaminen tuontituotteille kuin mitä unionissa on.
Brysselissä nähtiin kevään aikana kolme mielenosoitusta, joissa paikalliset viljelijäjärjestöt valtasivat kadut ja torit traktoreillaan.
Mielenosoitukset ajoitettiin poliittisiin tapahtumiin, muun muassa ministerineuvosten kokousten yhteyteen. Jo ensimmäisen mielenosoituksen jälkeen viljelijät saivat tapaamisen komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.
Pohjoismaissa huomionarvoista on viljelijöiden asiallinen suhtautuminen ja hyvä keskusteluyhteys maiden hallituksiin. Esimerkiksi Suomessa järjestetyt traktorimarssit nostivat esiin reilun tulonjaon merkityksen.
Ensimmäisen traktorimarssin myötä Varsinais-Suomen viljelijät myös tapasivat pääministeri Petteri Orpon.
Viljelijöiden ääni kuuluu
Euroopan komissio on mitä ilmeisemmin huomioinut protestit ja reagoinut viljelijöiden mielenosoituksiin.
Kuitenkin jo ennen mielenosoituksia tammikuussa komissio aloitti strategisen vuoropuhelun yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta.
Dialogissa kuullaan eri sidosryhmiä ja valmistellaan EU:n tulevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa.
Komission tammikuisessa ilmastoraportissa maataloudelle esitettiin päästövähennyksiä. Luultavasti viljelijöiden mielenosoitusten seurauksena komission myöhemmin julkaisemissa ilmastotavoitteissa ei maataloudelle ei enää päästövähennysvaatimuksia esitetty.
Kuitenkin EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja ilmastoneutraalisuus vuonna 2050.
”Euroopan komissio on mitä ilmeisemmin huomioinut protestit.”
Jäsenmaiden pääministerit keskustelivat puolestaan maataloudesta ja sen tulevaisuudesta Euroopan neuvoston huippukokouksessa maaliskuun lopulla.
Kokouksen viestinä viljelijöille oli, että maatalouden toimintaedellytykset on turvattava koko Euroopassa.
Komissio julkaisi niin ikään maaliskuussa lakialoitteen yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta työkaluina ympäristötoimien ja valvontojen helpottaminen pienillä tiloilla.
Lakialoitteessa halutaan parantaa viljelijän markkina-asemaa tuottajan saaman osuuden seurannalla.
EU:n maatalousministerien neuvoston kokouksessa yhteisymmärrys yksinkertaistamispaketista löytyi nopeasti, ja Euroopan parlamenttikin hyväksyi lakialoitteen viimeisessä täysistunnossaan huhtikuun viimeisessä täysistunnossaan.
Kesän EU-vaalit näyttävät suuntaa
Mielenosoitusten seurauksena Euroopan komissio järjesti keväällä myös kyselytutkimuksen viljelijöille. Vastauksia komissio hyödyntää tulevan yhteisen maatalouspolitiikan valmistelussa.
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisessa onkin huomioitava EU:n laajentuminen, uusi rahoituskehys ja ruokaturva kestävästi toteutettuna.
Lähestyvät europarlamenttivaalit pidetään kesäkuun alussa. Tulevan parlamentin kokoonpano ja uuden komission ohjelma ovat keskeisessä roolissa unionin tulevaisuuden rakentamisessa.
Äänestämisen tärkeyttä tulevissa vaaleissa ei voi liikaa korostaa, kun merkittävä osa Suomen lainsäädännöstä tulee EU:sta.
Vaalien aiheina ovat varmasti ainakin ilmastonmuutos, turvallisuus ja ruokaturva.
Kirjoittaja on osuustoiminnan ja kotieläintuotannon EU-asiantuntija Pellervon MTK:n ja SLC:n yhteisessä Brysselin-toimistossa.
