Burger King, Taco Bell, Rax Pizzabuffet, Wanha Mestari, Hemingway’s, O’Learys, Classic Pizza ja Makaronitehdas, Mestaritalli, Central, muikkuravintola Sampo sekä yökerho Kaarle XII.
Siinä esimerkkejä Osuuskunta Tradekan omistaman Restel-ketjun ravintoloista. Nimilista on näyttävä ja sisältää brändejä, jotka ovat tuttuja kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta.
Useammat tukijalat ovat olleet myös tarpeen, sillä ravintola-ala on ollut kuluvalla vuosikymmenellä ennennäkemättömässä aallokossa. Ensin iski koronapandemia, joka sulki ravintoloiden ovet hetkittäin lähes kokonaan. Sen jälkeen palattiin asteittain tavalliseen arkeen, kunnes Ukrainan sota käänsi energian ja ruuan hinnan sekä korot jyrkkään nousuun.
Tämä nakersi suoraan kuluttajien ostovoimaa, mikä heijastui nopeasti myös ravintoloiden myyntiin ja asiakasmääriin. Restelin toimitusjohtajan Mikael Backmanin mukaan käänne näkyi selvästi myös heidän ravintoloissaan.
”Pikaruokapaikoilla meni viime vuonna vielä varsin hyvin, mutta muilla on ollut tiukempaa. Nuoret ja iäkkäämpi väki syövät edelleen ulkona, mutta lapsiperheet ovat säästölinjalla. Yökerhobisnes on niin ikään haastavaa”, Backman toteaa.
Etenkin alkuviikot ovat ruokaravintoloissa selvästi aiempaa hiljaisempia. Myyntiä pudottaa myös etätyö, jonka myötä lounasasiakkaita on arkisin aiempaa vähemmän.
”After work-kulttuuri näyttää niin ikään hiipuvan, jos tilannetta vertaa aikaan ennen pandemiaa. Enää ei työpäivän jälkeen poiketa läheisessä ravintolassa työkavereiden kanssa”, arvioi Backman.
Osuuskuntaomistus antaa selkänojaa
Restel-ketju teki viime vuonna 176 miljoonan euron liikevaihdon ja työllisti noin 1500 henkilöä. Vuonna 2022 liikevaihtoa kertyi vielä 220 miljoonaa.
Backmanin mukaan pudotus selittyy pitkälti entisen Hartwall-areenan ja Helsingin vanhan jäähallin ravintolatoimintojen loppumisella sekä päätöksellä luopua liikenneasemien kahvila-ravintoloista.
”Kun nuo siivotaan luvuista pois, ollaan likipitäen edellisvuoden tasolla.”
Tiukoilla on toki oltu Restelissäkin. Backmanin mielestä Tradeka-omistajuus on kuitenkin auttanut selviämään vaikeiden aikojen yli.
”Enää ei työpäivän jälkeen poiketa ravintolassa työkavereiden kanssa.”
”Meillä on osuuskuntataustan myötä selkänojaa, jossa liiketoimintaa katsotaan ja kehitetään yksittäisten kvartaalien sijaan huomattavasti pidemmällä aikajänteellä.”
Tällä hetkellä katseet on suunnattu Restelissä jo tulevaan kesään, jonka toivotaan tuovan myyntilukuihin hiljaisen talven ja kevään jälkeen uutta nostetta. Kesä on toimialan tärkein sesonki. Toinen perinteinen leipäpuu on pikkujoulukausi.
”Itse odottelen tälle vuodelle muutaman prosentin kasvua. Pahin kuoppa olisi silloin jo ohi. Toki koko ravintola-ala odottaa, että korot kääntyisivät laskuun, hintojen nousu taittuisi ja ihmisille jäisi enemmän käyttörahaa”, Backman tiivistää.
Asiakas hakee tuttua ja turvallista
Restelin pyörittämää brändikirjoa voi kuvata vähintäänkin monipuoliseksi, sillä joukkoon mahtuu niin kansainvälisiä pikaruokaketjuja kuin pitkät perinteet omaavia paikallisia ruokapaikkoja. Toimipaikoissa satsataan kasvaviin ja kehittyviin maakuntakeskuksiin ja etenkin yliopistokaupunkeihin.
Backmanin mukaan Burger Kingin ja Taco Bellin kaltaisten kansainvälisten brändien ketjuohjaus on ruokalistan sisältöä ja kalusteita myöten todella tarkkaa. Myös tuotekehitys on keskitetty pääkonttorille.
Ideana on, että asiakas saa aina mahdollisimman tasalaatuisen ravintolakokemuksen kohdemaasta riippumatta.
”Sama on toki tavoitteena myös meidän kotimaisilla ketjuillamme. Yrittäjävetoisissa tapahtumaravintoissa, kuten vaikkapa Turun Messuilla, Oopperatalossa tai Espoon Metro Areenalla mennään sen sijaan tapahtuman tilanneen asiakkaiden toiveiden mukaan”, Backman selvittää.
Kolmas ryhmä ovat Mestaritallin, Centralin ja Sampon kaltaiset klassikkoravintolat, joissa on osattava uudistua, mutta pidettävä samaan aikaan kiinni myös tietyistä perinteistä.
”Uusimpien trendien sijaan näihin paikkoihin tullaan siksi, että tiedetään jo etukäteen, mitä niistä saa. Monet vakioasiakkaat tuntevat suosikkiannostensa maut suussaan jo matkalla ravintolaan, eikä heille saa tuottaa pettymystä”, toimitusjohtaja muistuttaa.
Poliittisuus ei pilaa ravintolareissua
Restelin omistavan Tradekan juuret ovat työväenliikkeessä, ja osuuskunnan hallituksella on edelleen selkeät kytkökset vasemmistopuoleisiin.
Backmanin mukaan osuuskunnan poliittinen tausta ja punaväri eivät näy Restelin arjessa ja toiminnassa millään tavoin.
”Iäkkäämpi asiakaskunta voi tuon taustan toki muistaa, mutta tuskinpa kukaan sen takia jättää tulematta”, hän naurahtaa.
Samalla Backman painottaa, että Tradekan kaltaisen vakavaraisen osuuskuntaomistajan rooli korostui etenkin koronakriisissä, josta ketjun oli selvittävä kuiville ilman valtion tukea.
”Me keskitymme bisneksen tekoon, Tradeka hoitaa omistajapolitiikan.”
”Ilman Tradekaa emme olisi siinä onnistuneet. Myös keskinäinen työnjako on selkeä ja toimiva. Me keskitymme bisneksen tekoon ja operatiiviseen toimintaan. Tradeka tarjoaa hallintopalveluja ja hoitaa omistajapolitiikan”, Backman toteaa.
Tradeka korostaa omassa toiminnassaan vastuullisuutta, joka on myös Restelin arjessa yksi keskeinen kulmakivi.
”Panostamme määrätietoisesti hyvään johtamiseen, esihenkilötyöhön, yhteisiin pelisääntöihin ja henkilöstön tasa-arvoiseen kohteluun. Kannamme vastuuta erityisesti nuorista, joille ravintola on usein ensimmäinen kosketus työelämään. Haluamme tarjota siitä positiivisen mielikuvan.”
Entä mistä ravintolaketjun toimitusjohtaja itse hakisi mieluimmin vatsantäytettä?
Vastaus tulee nopeasti.
”Suuntaisin todennäköisesti Taco Belliin. Jäin taco-koukkuun, kun olin aikanaan töissä Yhdysvalloissa”, Backman tunnustaa.
Restel on tärkeä osa Tradekaa
Restel-ketjun omistavan Osuuskunta Tradekan juuret ovat itsenäistymisen vuosissa, OTK:ssa ja työväen osuuskaupoissa. Vuoteen 1995 asti osuuskunta toimi Eka-nimellä ja harjoitti osuuskauppaa (E-liike), vakuutustoimintaa (Kansa) ja rakentamista (Haka).
Nykyisen Tradekan toiminta-ajatukseksi on kirjattu ”merkityksellinen omistajuus ja inhimillisempi markkinatalous.”
Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja on europarlamentaarikko, aiemmin muun muassa eduskunnan puhemiehenä, valtiovarainministerinä ja sosialidemokraattien puheenjohtajana toiminut Eero Heinäluoma.
Tradekan jäsenet saavat alennuksia konsernin ja sen yhteistyökumppaneiden palveluista.
Osuuskunnan tuottamaa ylijäämää jaetaan lahjoituksina hankkeisiin, jotka aktivoivat ja tukevat kansalaisia, uudistavat toimintatapoja ja mahdollistavat uudenlaista kansalaisjärjestö- tai yritystoimintaa. Tukea suunnataan myös vasemmistoa lähellä oleville järjestöille.
Vuodesta 2020 alkaen Tradekan jäsenet ovat voineet merkitä tuotto-osuuksia, joille maksetaan vuosittain päätettävää korkoa. Tämän vuoden tuottotavoite on 5,75 prosenttia.
Suomen suurimpiin ravintolaketjuihin kuuluva Restel kerryttää merkittävän osan Tradekan liikevaihdosta, mutta niiden keskinäistä kytköstä on äkkiseltään vaikea havaita.
Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro painottaa, että Restel on tärkeä osa koko osuuskunnan toimintaa. Tradekan roolina on puolestaan olla sen pitkäjänteinen ja vastuullinen omistaja.
”Jäsenomisteisuus on meille erittäin tärkeä arvo. Olemme olemassa jäseniämme varten ja jäsenet käyttävät myös osuuskunnan ylintä päätösvaltaa”, Puro toteaa.
Hänen mukaansa Tradeka pyrkii niin ikään viestimään osuuskunnan toiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista avoimesti ja aktiivisesti sekä jäsenistölle että muille kiinnostuneille.
