Nepalin 30 miljoonasta asukkaasta yli puolet on pienviljelijöitä, jotka saavat toimeentulonsa maataloudesta. Ala on hyvin altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja luonnonkatastrofeille.
Lisääntyneet tulvat, kuivuus ja maanvyöryt vaikuttavat merkittävästi ruokaturvaan.
Niiden seurauksena varsinkin naisten ja heikommassa asemassa olevien toimeentulo on vaarantunut.
Osuustoiminta ja viljelijäryhmät tuovat näille pientuottajille maatalouden palveluita, lisäävät yrittäjyysmahdollisuuksia ja auttavat heitä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Ilmastoriskit otettava huomioon
Chitwanin ja Nawalparasin alueilla lähes 300 kalankasvattajanaista on järjestäytynyt kolmeen osuuskuntaan ja viiteen muuhun ryhmään.
Yhteistyö FFD:n kanssa alkoi noin kymmenen vuotta sitten. Silloin päätavoitteena oli järjestäytyminen ja osuuskuntien toiminnan vahvistaminen sekä perheiden ravitsemustason nostaminen kalanviljelyn avulla.
Nepalissa kalankasvatus on perinteisesti ollut miesvaltainen ala.
Hankkeessamme olemme panostaneet naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja naisten aseman vahvistamiseen. Vuosien varrella naiset ovat osallistuneet useisiin kalankasvatusta koskeviin koulutuksiin, työpajoihin ja keskusteluihin.
”Olemme oppineet ilmastonmuutoksen riskeistä ja saaneet työkaluja niiden torjumiseen.”
Kalalammikoita on rakennettu ja vahvistettu tulvankestävimmiksi.
Osuuskuntien jäsenet oppivat myös valmistamaan paikallisista aineksista kalanrehua ja harjoittamaan kalankasvatusta ilmastoystävällisesti ja kustannustehokkaasti.
”Olemme oppineet ilmastonmuutoksen riskeistä ja saaneet työkaluja niiden torjumiseen. Koska viljelemme eri kalalajeja, jotka viihtyvät lammikon eri syvyyksissä, emme ole enää yhtä alttiita tulville”, sanoo Shanti Mahato, joka on Sundardeep-osuuskunnan jäsen.
Osuuskunta kiinnostaa, jäseniä tarvitaan
Osuustoiminta on antanut naisille vaikutusmahdollisuuksia, tukenut yrittäjyyttä ja tuonut heille lisätuloja. Aiemmin moni Sundardeep-osuuskunnan jäsenistä ei pystynyt täyttämään pelkän maanviljelyn avulla edes perheidensä perustarpeita.
Kalanviljelyn aloittamisen jälkeen jäsenten tulot ovat sen sijaan nousseet. Monelle heistä kalankasvatus onkin nykyisin perheen pääasiallinen tulonlähde. Lisätuloja käytetään esimerkiksi koulumaksuihin.
Toimeentulon lisäksi osuuskuntayrittäjyys on parantanut naisten itseluottamusta ja heidän asemaansa kyläyhteisöissä.
Malli on ollut kalankasvattajille hyödyllinen, mutta osa heistä jatkaa yhä viljelijäryhminä eikä osuuskuntina.
”Haluaisimme perustaa osuuskunnan, mutta ryhmämme jäsenmäärä on siihen liian pieni, eikä uusia jäseniä löydy kylästä tarpeeksi”, kertoo Amrita Chaudhary, Namuna-ryhmän puheenjohtaja.
Liittyminen jo olemassa olevaan osuuskuntaan tai uuden osuuskunnan perustaminen muiden ryhmien kanssa on sekin hankalaa pitkien välimatkojen vuoksi.
Viljelijäryhmänä he kuitenkin pystyvät tehostamaan jäsenten tulomahdollisuuksia.
”Opimme uusia kalankuivaustekniikoita työpajassa ja nyt mietimme kuivatun kalan myyntiä yhdessä muiden ryhmien ja osuuskuntien kanssa”, Amrita kertoo.
Liikeideat puntarissa
Viime vuonna kalankasvattajat osallistuivat koulutuksiin ja työpajoihin liiketoimintasuunnittelussa ja kehittivät taitojaan kalan eri jalostusprosesseissa, kuten kalan kuivaamisessa ja savustamisessa.
Mishrit-osuuskunta on parhaillaan perustamassa kalanrehuyritystä Nawalparasin maakunnassa.
Tätä kautta paikallisesti tuotettu kalanrehu on osuuskunnan jäsenille sekä muille alueen kalankasvattajille helpommin saatavilla.
Yrityksen perustaminen on ollut hidas prosessi, joka on vaatinut tuottajilta pitkäjänteisyyttä, sitoutumista ja kärsivällisyyttä. Osuuskunta on sijoittanut alkupääomaa yritykseen ja ottanut myös lainaa.
”Sundardeep-osuuskunta sijoitti muutama vuosi sitten kalakauppaan.”
Vaikka uusi yritys on perustettu ja kalarehun tuotanto alkamassa, osuuskunta tarvitsee yhä sparrausta ja markkinointikoulutusta hankesuunnitelman mukaisesti.
Sundardeep-osuuskunta sijoitti muutama vuosi sitten kalakauppaan, joka myy noin 5000 kiloa kalaa vuodessa. Myyntivoitosta se saa viisi prosenttia.
Kauppaan kalaa Sundardeepin ohella toimittavat myös muut osuuskunnat ja kalankasvatukseen erikoistuneet viljelijäryhmät.
Sundardeepin jäsenet ovat suunnitelleet lisäksi kalaravintolan perustamista, mutta ainakaan vielä se ei ole toteutunut.
Pohdinnat yritysidean vahvuuksista ja heikkouksista, markkinoista ja kustannuksista jatkuvat tänä vuonna.
Tavoitteena on uuden yritystoiminnan aloittaminen vuoden 2024 aikana.
Kirjoittaja on FFD:n maatalous- ja tasa-arvoasiantuntija.
