Ålands Mejeriet: Haaksirikosta menestyksen väylälle

Teksti Markku Pulkkinen | Kuvat Tero Pajukallio ja Markku Pulkkinen

Maitoa jalostava Ålands Centralandelslag -osuuskunta oli neljä vuotta sitten lähellä konkurssia. Liiketoiminnan perusasioihin panostaminen palautti osuuskunnan jälleen voitolliseksi.

Jaa artikkeli

Ahvenanmaa on kokoaan isompi ruuantuottaja. Maakunta ”vie” noin puolet tuottamastaan ruuasta manner-Suomeen.

Elintarvikkeita viedään myös Ruotsiin, mutta kruunun kehnosta kurssista ja huonommista hinnoista johtuen aikaisempaa vähemmän.

Ahvenanmaalla on totuttu olemaan itsellisiä ja siksi siellä toimii myös oma meijeri, on toiminut 102 vuotta. ÅCA-meijeriosuuskunnan omistajina on 13 ahvenanmaalaista maidontuottajaa.

Maitotiloista on käyty viimeisten vuosien aikana kovaa kilpailua, jonka seurauksena kahdeksan ahvenanmaalaista maitotilaa toimittaa maitonsa Arlalle Sipoon meijeriin.

Ahvenanmaan meijerin omia tuottajia on 13, joista yksi maitotila sijaitsee lauttamatkan päässä.

Väärien strategiavalintojen seurauksena ÅCA-osuuskunnan olemassaolo oli neljä vuotta sitten vaakalaudalla. Vuosina 2015–2019 liiketoiminnasta syntyi tappiota yhteensä 1,6 miljoonaa euroa ja osuuskunnan hallitus oli vakavan paikan edessä.

Siivooja paikalle

Hallitus päätyi vaihtamaan osuuskunnan toimitusjohtajan. Toimitusjohtajana vuoden 2019 elokuussa aloittanut KTM Joakim Blom laittoi tuulemaan.

”Oli tehtävä täyskäännös – ja nopeasti. Koko toiminta oli perattava läpi ja karsittava vuosien myötä syntyneet rönsyt”, puolileikillisesti itseään siivoojaksi nimittävä Blom sanoo.

Nimityksessä on perääkin, sillä edellisenä työnään hän oli yhdistänyt kaksi Ahvenanmaalla toimivaa metsäteollisuusyritystä. Siivoojan luuta alkoi lakaista ensimmäiseksi meijerin tuotevalikoimaa.

Guntars Stafeckis viimeistelee juustolassa port salut -juustoharkkoja. Yli 80 prosenttia ÅCA-osuuskunnan vastaanottamasta maidosta käytetään juustojen valmistamiseen. Kiloon juustoa kuluu kymmenen litraa maitoa.


”Meillä palveltiin kuluttajia liiankin hyvin. Jos tuli yksi palaute, jossa toivottiin uutta pakkauskokoa tai jogurttimakua, kokoontui pian iso tiimi ja alkoi suunnitella uutta tuotetta. Tähän kului paljon työaikaa, joka oli jostain tärkeämmästä pois”, Blom kertoo.

”Jos uusi tuote vietiin markkinoille saakka, oli sen myynti jonkun muun tuotteemme myynnistä pois. Olemme siis itse itsemme pahin kilpailija.”

Blom alkoikin ensimmäiseksi karsia tuotevalikoimaa ja kehittää myyntiä.

”Aloittaessani meillä oli esimerkiksi kaksitoista jogurttimakua, nyt niitä on kuusi. Tuotteita karsimalla pystyimme pidentämään tuotantosarjoja, mikä paransi kustannustehokkuutta.”

“Olemme itse itsemme pahin kilpailija.” 


Tällä hetkellä osuuskunta valmistaa Ålandsmejeriet-merkillä jogurttien lisäksi kolmeatoista juustolaatua, voita, kermaviiliä sekä maitoja ja kermoja.

”Fokuksemme on tuotteiden korkeassa laadussa, järkevästi hoidetuissa hankinnoissa ja tehokkaassa myynnissä”, Blom tiivistää.

Raha höylätään juustoista

Yli 80 prosenttia vastaanotetusta 13 miljoonasta maitolitrasta kuluu juustojen valmistukseen. Jomalan kunnassa, kahdeksan kilometrin päässä Maarianhaminasta sijaitseva tuotantolaitos onkin enemmän juustola kuin meijeri.

Alle kaksi prosenttia maidosta kirnutaan voiksi. Loppu käytetään nestemäisiin tuotteisiin. Osuuskunta ei osta raakamaitoa Valiolta eikä Arlalta.

”Maidon kuljetuskustannus mantereelta tänne olisi kymmenen senttiä litralta, kun kuljetus Ahvenanmaan sisällä maksaa noin kolme senttiä litralta. Ostomaito tulisi meille liian kalliiksi”, Blom perustelee ja jatkaa:

”Haluaisimme toki lisää maitoa, jotta pystyisimme kasvattamaan toimintaamme. Pienenä jalostajana on aika hankala toimia isojen välissä. Olemme saaneet tänä vuonna kuitenkin hieman lisää markkinaosuutta. Vaikka olemme nyt hyvässä tilanteessa, olen silti pienuutemme vuoksi hieman huolestunut tulevaisuudesta.”

Toimitusjohtaja Joakim Blom on tyytyväinen ÅCA-osuuskunnan viimeisen neljän vuoden aikana tekemään täyskäännökseen.
”Hyvän taloustilanteen ansiosta pystyimme maksamaan syksyllä maidontuottajillemme ainakin hetkellisesti Suomen parasta tuottajahintaa. ”


ÅCA-osuuskunta jalosti aikaisemmin myös luomumaitoa, jota yksi omistajatila sille toimitti.

”Jouduimme lopettamaan luomutuotteiden valmistamisen, koska niiden kysyntä hiipui. Kun muiden nestemäisten tuotteiden kysyntä on pienentynyt parin viime vuoden aikana viidellä prosentilla, on luomutuotteiden kysyntä vähentynyt yhdeksällä prosentilla. Luomutuotteiden alasajo oli minulle iso pettymys. Olisin halunnut jatkaa niiden valmistusta, mutta se oli liiketaloudellisesti mahdotonta”, Blom harmittelee.

Luomumaitoa osuuskunnalle tuottanut maitotilayrittäjä ymmärsi asian ja osuuskunnan edun nimissä hän vaihtoi tuotantonsa tänä vuonna tavanomaiseen.

Ålands Centralandelslag teki viime vuonna 18 miljoonan euron liikevaihdolla reilun 477 000 euron voiton. Hyvän tuloksen myötä osuuskunta pystyi tänä vuonna maksamaan omistajilleen hyvän hinnan maidosta.

Syyskuussa Blom arveli, että heillä oli sillä hetkellä todennäköisesti Suomen paras maidon tuottajahinta.

ÅCA-osuuskunta ei tarjoa tuottajilleen mitään tuottajapalveluita, eikä koordinoi tuotantopanosten yhteishankintoja, kuten monet muut maito-osuuskunnat tekevät.

Vaativat ruotsalaiset


Ålandsmejeriet-merkillä valmistettavista tuotteista 40 prosenttia myydään Ahvenanmaalle, saman verran menee manner-Suomeen ja loppu viidennes viedään Ruotsiin.

Kaikki ÅCA-osuuskunnan jalostama nestemäinen maito ja kerma myydään Ahvenanmaalla. Vientiin menee voita, kermaviiliä, jogurtteja ja juustoja.

Osuuskunnalla on myyntiin keskittyvä tytäryhtiö Suomessa ja myyntiä hoitava kumppaniyritys Ruotsissa.

Ruotsalaisia kauppaketjuja Blom pitää suomalaisia ketjuja haastavampina kauppakumppaneina.

”Ruotsalaisille kaupoille pitää uusien tuotteiden lanseerauksen yhteydessä maksaa isot markkinointirahat. Lisäksi ruotsalaisiin juustohyllyihin on erittäin kova tungos. Ahvenanmaa ei ole Ruotsissa brändi, koska heillä on oma ’ahvenanmaansa’, Gotlanti. Manner-Suomessa Ahvenanmaalla sen sijaan on hyvä maine.”

Markkinoiden erilaisuuden takia ÅCA:n juustot myydään Ruotsissa Ockelbo Ost -brändin alla, kun ne Suomessa ovat Ålandsmejeriet-juustoja.

Ruotsalaiset ovat erityisen ihastuneita ahvenanmaalaiseen voihin, sillä se valmistetaan erilaisella menetelmällä kuin voit yleensä. Voi kirnutaan hitaasti yli 50 vuotta vanhalla pienellä kirnulla. Erityisesti ruotsalaiset huippukeittiömestarit suosivat ÅCA:n valmistamaa voita.

Luomutuotteiden alasajo oli minulle iso pettymys. 


Kannattavuuden parantamiseksi ÅCA-osuuskunta valmistaa myös private label -tuotteita. Blomin mukaan kaupan merkeillä valmistettavien tuotteiden osuus on noin kolmannes koko tuotannosta. Hän arvioi private label -tuotteiden osuuden kasvavan kaupan kaikissa tuoteryhmissä, sillä kaupat markkinoivat näkyvästi omia merkkejään.

Biokaasu meni pieleen


Ison tuotevalikoiman lisäksi osuuskunnan tuloksentekoa on rasittanut vuonna 2010 tehty biokaasulaitosinvestointi.

”Investoinnin suunnitteluvaiheessa ilmeisesti ajateltiin, että reaktoriin voitaisiin ottaa meijerin sivuvirtojen lisäksi muutakin biojätettä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Yli 1,5 miljoonaa euroa maksaneen biokaasulaitoksen takaisinmaksuaika venyy ainakin 25 vuoteen. Se oli ympäristön kannalta hyvä investointi, mutta taloudellisesti huono”, Blom toteaa.

Osuuskunta omistaa meijerin lisäksi samalla tontilla sijaitsevan Ålandsbagarn-leipomon, joka tuo noin viidenneksen osuuskunnan liikevaihdosta.

Leipomo keskittyy leipomaan leipiä ja pullia vain ahvenanmaalaisille kuluttajille. Leipomossa työskentelee 15 henkilöä, neljäsosa koko osuuskunnan työntekijöistä.

”Hieman edelleen ihmettelen, miksi meijeriosuuskunta omistaa leipomon. Yrityksillä ei ole oikeastaan mitään synergiahyötyjä. Työntekijätkään eivät vaihda tehtaalta toiselle. Leipomo tekee liiketoiminnasta hieman vaikeammin hallittavan. Jatkamme kuitenkin omistajien tahdon mukaisesti leipomotoimintaa.”

Leipomonkin kannattavuutta on viritetty parempaan suuntaan karsimalla aikaisemmin 65 tuotenimikettä sisältänyt valikoima 40 leipomotuotteeseen.

”Meillä palveltiin kuluttajia liiankin hyvin.” 


Kun ÅCA-osuuskunnan laivaa käännettiin oikeaan kurssiin, keskusteltiin myös osakeyhtiöksi muuttamisen mahdollisuudesta. Siitä olisi toimitusjohtajan mukaan saatavissa joitain taloudellisia hyötyjä.

”Yrityksen arvo kasvaisi, sillä osakkeiden arvo olisi korkeampi kuin nykyisten osuuksien arvo. Lisärahoituksen saaminen olisi myös helpompaa.”

”Meijeriosakeyhtiöstä voisi tulla ahvenanmaalaisten oma kansanosake, jolla saataisiin paikalliset asukkaat sitoutumaan entistä tiukemmin oman maakunnan tuotteiden suosimiseen. Omistajat ovat kuitenkin tyytyväisiä nykyiseen osuuskuntamuotoon, joten sillä ilman muuta jatketaan”, Blom vakuuttaa.

Maito seilaa merellä

Ahvenanmaan vierailulla kävi ilmi, että kolmasosa ahvenanmaalaisista maitotiloista toimittaa maitonsa Arlalle manner-Suomeen, vaikka Ahvenanmaalla on oma meijeriosuuskuntansa. Tämä on hieman harmillista koko maitoketjun kannalta.

Maidon keräily ja kuljetus Ahvenanmaalta Arlan meijereihin manner-Suomeen maksaa 10–15 senttiä litralta, kun keräily Ahvenanmaan sisällä maksaa noin kolme senttiä litralta.

Ylimääräinen kulu, yhteensä 300 000–400 000 euroa vuodessa, on pois suomalaisesta maitoketjusta.

Olisi järkevämpää kuljettaa mantereelle valmiita tuotteita.

Jokainen maitotilayrittäjä tekee toki oman päätöksensä, minne haluaa maitonsa myydä. Onneksi sentään Valion osuuskunnat eivät ole lähteneet kilpailemaan ahvenanmaalaisesta maidosta.

 

 

 

Left Menu Icon
Right Menu Icon