Liiketoiminnan osa-alueet
Vuosikello on muodoltaan pyöreä visuaalisen hahmottamisen helpottamiseksi. Yhdessä kuvassa esitetään yrityksen tehtävät, ja prosessit sekä miten ne liittyvät toisiinsa. Aloitusvaiheessa on hyvä lähteä rakentamaan kehiä liiketoiminnan eri osa-alueista.
Poiketen perinteisestä lukuihin perustavasta suunnittelusta, vuosikello lisää strategian ja tekemisen merkitystä kehittämisessä.
Halutessaan jokaiselle liiketoiminnan osalle voi rakentaa vielä oman vuosikellonsa, jolloin perus vuosikello toimii enemmän johdon työkaluna. Jos käytetään useita vuosikelloja, on ne kaikki saatava synkronoitua samaan aikaan.
Kaikkien osaaminen
Usein kehittäminen jää tai se vastuutetaan muutaman ihmisen hartioille. Osuuskunnissa tulee pystyä hyödyntämään jäsenten mukanaan tuoma osaaminen ja hiljainen tieto kokonaisvaltaisesti. Tämä lisää jo itsessään organisaation oppimista ja työhyvinvointia.
Samalla henkilökunta hahmottamaa heidän omaan rooliinsa kuuluvia asioita paremmin. Yhdessä tehtävä kehittäminen lisää keskinäistä luottamusta ja sitouttaa tulevaan ja ehkä muuttuvaankin toimintaan.
Myös yritystoiminnassa mukana olevien kumppaneiden esimerkiksi tilitoimiston, mainostoimiston ja vakuutusyhtiön asiantuntemus tulee muistaa hyödyntää tarpeen mukaan kehittämistoiminnassa. Vastuuhenkilöt kannattaa nimetä osa-alueittain.
Resurssit
Rajatuista resursseista, eli rahasta ja ajasta on lähes aina pulaa kehittämisessä. Tämän takia resursseja pitää pystyä arvottamaan keskenään kilpaileviin käyttötarkoituksiin. Vuosikellon visuaalisuus auttaa tässäkin.
Osuuskuntayrittäjyydessä ja suuressa jäsenjoukossa strategian merkitys korostuu juuri tässä vaiheessa, kun perustellaan jäsenille ja henkilökunnalle mitä tehdään, ja missä järjestyksessä.
Toimenpiteiden selkeys ja ymmärrys lisäävät motivaatiota sitoutua toimintaan ja omaksumaan uudet toimintatavat. Näin saadaan yhteisöllisyyden tärkein ja tuottavin resurssi, eli henkilöresurssit kokonaisuudessaan käyttöön.
Aikataulutus
Hyvällä aikataulutukselle koko henkilökunnan osalta pystytään työn kuormittuvuutta säätämään yrityksen vuosirytmiin kausivaihtelut ja sesongit huomioiden. Näin pystytään myös henkisesti virittäytymään kehittämiseen osana normaalia yritystoimintaa.
Aikataulutuksessa on tärkeä huomioida niin suunnittelun, kehittämisen toteuttamisen ja tavoitteiden asettelu aikataulut.
Esimerkiksi henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen on pitkäaikainen prosessi, kun taas markkinoinnissa on pystyttävä reagoimaan nopeasti kuluttajakäyttäytymisen ja trendien muutoksiin.
Vuosikellossa aikajänne on vuosi, joten tavoitteissa pitää muistaa huomioida liiketoiminnan osa-alueiden eroavaisuudet kehittämisnopeudessa.
Huomioi kehitys
Mielekkäintä on tuloksia aikaansaava kehittäminen. Siksi onnistumisista ja kehittämistyön vaikutuksista on tärkeää viestiä säännöllisesti ja läpinäkyvästi koko organisaatiossa. Näin huomio kiinnittyy yksittäisen yritystoiminnan osa-alueiden vaikutukseen ja merkitykseen kokonaisuuden kannalta.
Tämä nivoo yhteen tuotannon, myynnin, markkinoinnin, talouden ja johdon henkilöt. Etenkin jos he eivät arjessa ole suoranaisessa tekemisessä.
Onnistumisen esimerkit lisäävät myönteistä suhtautumista kehittämisen kautta tapahtuvaan työtapojen, menetelmien, rakenteiden ja johtamisenkin muutoksiin.
Kirjoittaja on Pudasjärven Kehitys Oy:n yritysneuvoja, joka on työskennellyt pitkään osuuskuntien kanssa.
