Lantmännen ja Metsä Group – mikä niitä yhdistää?

Jäsenpohjaisten yritysten pohjoismaiset ylpeydet, suomalainen Metsäliitto Osuuskunta ja ruotsalainen Lantmännen ef., kuuluvat kumpikin alansa johtaviin Euroopassa. Eri toimiala, erilainen tausta ja erityyppinen strategia eivät estä molempia tavoittelemasta yhtä ja samaa, sitä kaikille yrityksille tärkeintä – kasvua.

Teksti Jukka Suvitie
Jaa artikkeli

Kysyin HLJ-Akatemian 2021 osallistujilta, kumpi yritykselle on tärkeämpää: kannattavuus vai kasvu. Useimmat valitsivat kannattavuuden.

Seminaarin pääpuheenvuoron pitäjä, Lantmännen-konsernin hallituksen puheenjohtaja Per Lindahl oli toista mieltä. Hänelle ja hänen edustamalleen ruotsalaiselle osuustoiminnalliselle yritykselle kasvu näyttää olleen ainakin viime vuosina ykkösasia.

Eikä vain puheissa vaan myös teoissa, jotka tuntuvat Suomessakin: Vaasan Group, Lantmännen Agro ja viimeksi Myllyn Paras ovat nyt osa Lantmännen-konsernia.

Miinuskasvua tai pientä kasvua

Mitä kasvuun tulee, osuustoimintataustaisille ja erityisesti tuottajaomisteisille yrityksille Suomessa tämä vuosituhat on alkanut ankeissa merkeissä. Kuka olisi arvannut, että viisikon Metsäliitto, Valio, HK Scan, Atria ja Raisio yhteenlaskettu liikevaihto on 14 vuodessa (2007–2020) laskenut vajaat kaksi miljardia euroa.

Tuosta joukosta vain Valion ja Atrian liikevaihto on kasvanut – keskimäärin noin prosentin vuosivauhdilla. Liikevaihdon kasvuvertailussa ei tosin Lantmännen-konsernikaan erotu isosti – ainakaan vielä: 14 vuoden liikevaihtokasvu on ollut +27,8  prosenttia eli keskimäärin kaksi prosenttia per vuosi.

Hyviä selityksiä, mutta riittävätkö ne?

Ruokaa jalostavien suomalaisten yritysten hidasta liikevaihdon kasvua totta kai selittävät osin maatalouden ahdinko ja Venäjän viennin tyrehtyminen.

Suurimmat osuustoiminnalliset tuotantoyrityksemme ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana melkein koko ajan kamppailleet kannattavuusvaikeuksien kanssa.

Useimmille niistä kansainväliset yritysostot ovat osoittautuneet kivireeksi, josta on pitänyt päästä eroon tappioiden kanssa.

Vaikuttaa siltä, että epäonnistumiset ovat saaneet nämä yritykset valitsemaan kasvun sijasta kannattavuuden oman toimintansa tärkeimpänä ohjenuorana. Tämä ei kasveta -vaihde näyttää jääneen päälle. Mutta ei nahkansa luoneelle Metsäliitolle.

”Yritysostolla on mahdollista kasvaa nopeasti ja saada haltuun valmiita brändejä.”

Metsä Group nyt on ihan eri kuin 2007

Pieleen menneiden kansainvälisten yritysostojen jäljiltä on muuttunut kaikki nimeä myöten. Metsäliitto Osuuskunta on yhä olemassa, mutta esimerkiksi Takon kartonkitehtaan katolla Tampereella näkyy vain Metsä.

Metsä Group ei ole enää vuosiin ollut aktiivinen yritysten tai tehtaiden ostajana, mutta se on sitäkin ahkerampi omien tuotantolaitosten rakentaja. Äänekoski, Rauma, Kemi ja viimeksi taas Äänekoski ovat tulleet viime aikoina tutuiksi miljardien sijoituskohteina.

Ulkomaillekin ollaan investoimassa, mutta varovaisemmin eikä ostolinjalla, esimerkkinä Metsä Tissuen investointisuunnitelmat.

Metsä tai ruoka – kasvu on aina haaste

Metsä Group ja Lantmännen toimivat kumpikin alalla, joilla on eri syistä vaikea päästä kiinni nopeaan ja jatkuvaan kasvuun. Metsälle biotuoteainesten toimittajana ja jalostajana suhdanteet heiluttavat kysyntää ja hintatasoa.

Lantmännen-konsernille puolestaan ruuan ainesosien ja elintarvikkeiden jalostus on toimiala, jolla kysyntä heiluu vähemmän, mutta kasvu on hidasta.

Hitaan tai poukkoilevan kasvun toimialoilla liikevaihto voi kasvaa nopeasti vain voittamalla markkinaosuutta kilpailijoilta. Metsä Group pyrkii tähän orgaanisella kasvulla, siis investoimalla lähelle raaka-ainelähteitä, jotka sen lähes 100 000 jäsentä omistavat. Lantmännen pyrkii samaan ennen kaikkea ostamalla alan yrityksiä. Suomesta ostettavaa löytyy hyvin – meillä on edelleen omistajia, jotka yrityksen kasvattamisen sijasta mieluummin toimivat ”otan rahat ja juoksen” -periaatteella.

Sekä tehdasinvestointi- että yritysostolinjalla kasvamisessa on hyviä ja huonoja puolia. Investointi uuteen tuotantolaitokseen on yleensä pienempi hyppy tuntemattomaan.

Metsä Groupissa voidaan perustellusti ajatella: ”me olemme tehneet tämän ennenkin”. Toisaalta tehdasinvestointi tuo käyttöönottoon ja markkinatilanteeseen liittyviä riskejä, joita on vaikea eliminoida. Yritysostolla on periaatteessa mahdollista kasvaa nopeasti ja saada haltuun valmiita ja kehitettäviä tuotteita – ja brändejä.

Lähemmäksi kuluttajaa

Siirtyminen jalostusketjussa lähemmäksi loppukäyttäjää ja kuluttajaa on yleensä hyvä keino sekä kasvun että kannattavuuden lisäämiseen ja suhdannevaihtelujen vaimentamiseen. Vielä vaikuttavampi toimintatapa on ostaa, kehittää ja vahvistaa merkkejä, joilla ihmisiin saa elinikäisen tunnesiteen.

Lantmännen-konsernilla niitä on useampia. Metsällä vähemmän, koska tuotteita myydään ensi sijassa toisille yrityksille. Mutta kyllä me kaikki tunnemme Serlan. Ja lisää on varmaan tulossa.

Kirjoittaja on varatuomari ja PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja.

 

 

Left Menu Icon
Right Menu Icon