Varatuomari Marjo Kiukkonen näkee kotien kasvatuksen keskeisimmäksi tekijäksi, joka saa nuoret tiiveimmin mukaan osuustoiminnan piiriin. ”Koulujen yrittäjyyskasvatuksella on merkitys, mutta se on vasta seuraava askel”, osuustoiminnan moniottelija sanoo
Kiukkosen mukaan kodin keskusteleva ilmapiiri – ja nuoren lähipiiri laajemminkin – ovat avaimia herättää nuoren kiinnostus osuustoimintaan.
”Minä olen antanut kummilapsilleni Tradekan jäsenyyden lahjaksi. Olen myös kertonut, mitä se tarkoittaa. Sittenpä Burger Kingiltä on saanut jäsenkortilla alennuksia.”
Lähipiirissä on siis tehty mitä on voitu. Kiukkonen kuitenkin muistuttaa, että alaikäisen kohdalla pitää aina saada huoltajan lupa osuuskuntaan liittymiseen.
Nuoria kiinnostavat ekologiset kysymykset: hiilijalanjälki, ilmasto ja merten saastuminen.
”Ekologia on viisas näkökulma”, sanoo Kiukkonen ja jatkaa, ettei nuoria ”vanhat ukot ja akat” hallinnossa kiinnosta.
Turha paperinkulutus ja muovipillit sen sijaan kiinnostavat. Näihin nuoret kiinnittävät ilman muuta huomiota. Se on tulevaisuutta.
Kiukkonen sanoo myös osuustoiminnan arvojen kiinnostavan nuoria, kunhan he malttavat ne sisäistää.
”Osuustoiminnan viesti on, että tulemalla mukaan toimintaan voi vaikuttaa asioihin. Yritysmallissa on tilaa elämän arvoille laajalla skaalalla.”
Jokaisen hallintohenkilön onkin syytä puhua osuustoiminnasta nuorille kannustavasti ”lähde mukaan” -hengessä.
Kiukkonen on kertonut osuustoiminnan tasa-arvoajattelusta 18-vuotiaalle lähisukulaiselle ja kysynyt häntä myös osuuskuntaan mukaan.
Hyvinkääläisen kokemusasiantuntijan mukaan hiljainen taustatyö vaikuttaa.
”Nuoret näkevät, että olen tavallinen ihminen ja silti olen voinut toimia eri tehtävissä osuustoimintaliikkeessä. Se madaltaa nuoren kynnystä osallistua toimintaan.”
”Osuustoiminnan viesti on, että tulemalla mukaan toimintaan voi vaikuttaa asioihin.”
Ensimmäisenä naisena
Osuustoimintakonkariksi itsensä määrittävä Kiukkonen kertoo olevansa tyypillinen oman aikansa ilmentymä, joka jo ruohonjuuritasolla kasvoi osuustoimintaan.
”Olen Osuusliike Laatokan perustajasukua Lahdenpohjasta, rajan takaisesta Karjalasta. Siellä sukumme naapureina eleli muun muassa Vennamon suku, josta Veikko nousikin sodan jälkeen valtakunnan julkisuuteen.”
Kiukkosen hallintohenkilöura alkoi 1970-luvun lopulla Osuusliike Ahjon edustajistossa ja hallituksessa. Tuolloin hän pääsi sisään osuustoimintayrityksen johtamiseen. Jäsenten odotukset olivatkin kovat, sillä Kiukkosen noustua hallitukseen uskottiin kaiken olevan osuuskaupassa tuoretta ja vihreää.
Toivomuksia nosti se, että Kiukkonen oli ensimmäinen nainen yrityksen hallituksessa. Koko Suomessa oli siihen aikaan niin sanotussa E-osuusliikkeissä tiettävästi vain kaksi muuta naista samassa asemassa.
Nyt hän on Osuuskunta Tradekan edustajiston ja Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n valtuuskunnan jäsen. Marjo Kiukkonen kuuluu myös Uudenmaan Osuuspankin hallintoneuvostoon.
Omien kokemustensa kannustamana Kiukkonen innostaa myös naisia lähtemään mukaan osuustoiminnan vaikuttajiksi.
”Minulla on vahva käsitys, että naisella on naisen näkökulma. Se ei ole kova tai pehmeä, vaan se on muodostunut erilaiseksi kuin miehillä. Näkökulma on varmaan muotoutunut myös siitä, että nainen usein toimii lähimpänä perhearkea.”
Samalla viivalla
Kiukkonen on ollut pitkään naisliikkeessä mukana. Hän muotoilee, että naisyhdistysten tehtävänä oli tehdä itsensä tarpeettomiksi.
”Olemme edistyneet paljon.”
Kiukkonen ei enää tällä hetkellä näe eroa nuorten naisten ja miesten mahdollisuuksissa. Nuoret ovat keskenään tasa-arvoisia. Kannustava, kuunteleva ja keskusteleva ympäristö sekä nuorista itsestä kumpuava into ratkaisevat. Ajat ovat todella muuttuneet. Kiukkosen arkihavaintojen mukaan naiset ovat jopa miehiä valmiimpia liittymään ja sitoutumaan.
”Tilanne siis lienee kääntynyt näin päin”, hän pohtii.
Onpa enemmistö Tradekan hallituksen jäsenistä jo naisia, mikä todella kertoo aikojen muutoksesta, sanoo edistysmielisen osuustoimintaliikkeen Rochdale-ansiomerkillä palkittu Marjo Kiukkonen.
