Milja Laamasella on työkokemusta lähihoitajana ja psykiatrisena sairaanhoitajana. Työssä koettu sai hänet miettimään, miksi 2020-luvulla sote-alalla usein johdetaan 1980-luvun tehtaan tyyliin. Onko oikein, että lastensuojelun tärkein kriteeri on alhainen hinta? Voiko odottaa, että työntekijä viihtyy ja tekee hyvää jälkeä, jos häntä kohdellaan ikävästi?
Hyviäkin työpaikkoja oli, mutta usein johtajien asenne oli mollaava.
”Työntekijöitä kohdeltiin mielivaltaisesti ja heille puhuttiin kuin he olisivat arvottomia maan matosia”, Laamanen kertoo.
Työntekijöitä ei myöskään kuunneltu.
”Esimerkiksi ruohonjuuritasolla toimiva tiimi, jolla oli ihan eri näkemyksiä kuin johtotasolla, ei saanut viestiään läpi. Johdon vastaanotto oli teilaava, ei haluttu kuunnella eikä innovoida.”
Epäterveellinen johtamiskulttuuri sai Laamasen hermostumaan – miksi asioita ei voi tehdä hyvin ja inhimillisesti. Vuonna 2019 ideoista syntyi sosiaalipalveluita lapsiperheille tuottava osuuskunta Sosiaalipalvelut Silmu, joka tänä päivänä neljän perustajajäsenen lisäksi työllistää kahdeksan työntekijää.
Yllättävä urapolku
Laamasen uravalinta on ollut yllätys monelle, myös hänelle itselleen.
”Olin hankala teini. Kun minut 15-vuotiaana huostaanotettiin ja sijoitettiin laitokseen, pidin sitä törkeänä vapaudenriistona.
Silloin halusin niin kauas lastensuojelusta kuin mahdollista. Nyt olen kiitollinen vahvoille vanhemmilleni, jotka puolsivat huostaanottoa”, hän kertoo.
Lastensuojelusta puhuttaessa mieleen nousee helposti traagiset uutiset epäonnistumisista.
”Kaikki kauhea ja hirveä kiinnostaa mediaa. Olen kuitenkin törmännyt enemmän lastensuojelun onnistumisiin kuin epäonnistumisiin. Oma tarinani on hyvä esimerkki, mutta näistä onnistumisista vähemmän kirjoitetaan.”
Sosiaaliala on silti työntekijälle henkisesti raskas.
”On psyykkisesti vielä raskaampaa auttaa toisia ihmisiä vaikeassa kriisissä, jos itse voi huonosti tai on äärimmäisen kuormittunut. Kun työntekijä kokee, että häntä kuunnellaan ja hän voi vaikuttaa työhönsä, se lisää työn mielekkyyttä, työssä jaksamista ja työn laatua”, Laamanen toteaa.
Asenne ratkaisee
Laamanen puoltaa dialogista tai valmentavaa johtamista, joka perustuu vuorovaikutukseen ja osallistamiseen.
”Johtajan tehtävä ei ole korostaa itseään, vaan saada muut loistamaan.”
Dialoginen johtaminen vaatii avoimuutta ja vastuunkantoa myös työntekijältä.
”Jos ollaan tyytymättömiä ja puhutaan selän takana kahvitunnin aikana, mutta ei johdolle tai sille, jota asia koskee, tilanne on epäreilu eikä voi myöskään odottaa, että asiat muuttuvat.”
Palautteen antamista pitää harjoitella – on paljon helpompi olla hiljaa. Kannustava ilmapiiri edesauttaa tuomaan esille arjen epäkohtia. Silmussa kaikkia rohkaistaan puhumaan ja kannustetaan kokeilemaan uutta. Käytännön esimerkki oli kalenterijärjestelmä.
”On psyykkisesti vielä raskaampaa auttaa toisia, jos itse voi huonosti.”
”Se koettiin huonoksi ja asiasta kerrottiin. Työntekijällä oli myös valmiita ehdotuksia miten asian voisi tehdä eri tavalla.
Pomolta taas vaaditaan valmiutta ja halua katsoa peiliin.”
”Teen sitä todella paljon. On niin helppo syyttää muita, ja vaikea nähdä itsessään vikaa. Silti ihan jokainen mokaa joskus, ja jokaisella on puolia, joissa on hiomisen varaa.”
Asemasta riippumatta omat vajaavuudet on kohdattava jotta voi muuttua, Laamanen sanoo.
Katso videolta Milja Laamasen puheenvuoro Pellervon Päivässä 2021.
Milja Laamasen vinkit
KATSO PEILIIN
KAIKISSA ON PUOLIA, JOISSA ON HIOMISEN VARAA
KOHTELE KUNNIOITTAVASTI
TITTELISTÄ VIIS, IHMISINÄ OLEMME TASA-ARVOISIA.
KUUNTELE JA ANNA VASTUUTA
JOKAINEN ON OMAN TYÖNSÄ PARAS ASIANTUNTIJA.
Muitakin arvoja kuin raha
Laamanen on huolestunut, että lastensuojelussa korostuu bisnes.
”Halpa hinta revitään aina jostain, usein työntekijän selkänahasta. Ja jos on kauhea kiire, ehtiikö paneutua asiakkaan tarpeisiin?”
Laamanen ei tuomitse kilpailutusta, mutta jos ainoastaan hinnalla on väliä, se on riski laadulle.
”Jättäydyimme äskettäin ulos kilpailutuksesta, jossa vaadittiin mahdollisimman alhainen hinta. Emme ole kallein, mutta emme myöskään halvimmasta päästä.”
”Työntekijän pitää voida hyvin ja hänellä olla kohtuullinen työmäärä kantaa. Meillä yksi työntekijä ei ota 25 asiakasta vaan 10. Lisäksi maksamme työntekijöille taulukkopalkkaa paremmin.”
Taukoa arkeen
Hyvästä tiimistä huolimatta yrittäjällä on iso vastuu.
”Minulla on intohimo rakentaa parempaa ja olin valmistautunut siihen, että olen töissä 24/7. Silti olen huomannut, että on hyvä välillä ottaa etäisyyttä työhön.”
Laamasen henkireikä on perheen mökki Etelä-Savossa.
”Olen merkannut kalenteriin viikonloput, jolloin lähden mökille latautumaan, se auttaa jaksamaan.”
