Vakuutusoikeus tekee lähikuukausien aikana ratkaisun, joka koskettaa kaikkia Suomen työosuuskuntia. Kiistassa on kysymys siitä, kerryttääkö osuuskunnassa tehty työ ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa.
Kiista työssäoloehdon karttumisesta sai alkunsa jo vuonna 2014, kun Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassa eväsi ansiopäivärahan Kulttuuriosuuskunta Komeetan käännöstöitä tekevältä työntekijältä. Lisäksi kassa päätti periä takaisin jo maksettuja ansiopäivärahoja.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi työntekijän valituksen. Lautakunta katsoi päätöksessään, että kyseisen henkilön ei voitu katsoa olevan työsuhteessa Kulttuuriosuuskunta Komeettaan. Päätöksestä valitettiin vakuutusoikeuteen kesällä 2016.
Työntekijällä oli voimassa oleva työsopimus. Komeetta seurasi hänen työaikaansa, ja hän teki työtään osuuskunnan omistamilla laitteilla. Näyttö ei kuitenkaan vakuuttanut muutoksenhakulautakuntaa.
Vuonna 1997 perustettu Komeetta on yksi Suomen suurimmista ja vanhimmista kulttuurialan osuuskunnista. Aiempia ongelmia työttömyysturvan tulkinnoissa osuuskunta ei ole kohdannut.
Työssäoloehdon kertyminen turvaa oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan tai peruspäivärahaan. Jos työssäoloehto ei kerry, palkansaaja joutuu hakemaan työmarkkinatukea Kelasta. Työmarkkinatuki on samansuuruinen kuin peruspäiväraha, mutta tiukemmin säädelty.
Käsittely voi venyä
Vakuutusoikeuden keskimääräinen käsittelyaika on 13 kuukautta. Todennäköisesti tällä kertaa aikaa kuluu enemmän, koska kyseessä on merkittävä ennakkotapaus.
Vakuutusoikeus on omalla alueellaan korkein oikeusaste eli sen päätöksistä ei voi valittaa. Päätös jää voimaan ja muovaa olemassa olevaa oikeuskäytäntöä.
”Päätöstä odotetaan monissa työttömyyskassoissa”, Komeetan valituksen vireille laittanut juristi Jussi Salokangas kertoo.
Käytännössä päätös voi olla kolmenlainen. Vakuutusoikeus voi hyväksyä tai hylätä Komeetan työntekijän valituksen. Kolmantena vaihtoehtona on asian palauttaminen työttömyyskassan valmisteltavaksi.
Jos asia palautetaan työttömyyskassan valmisteluun lopullinen päätös voi lykkäytyä Salokankaan mukaan jopa neljällä vuodella.
Jos valitus hyväksytään, se vahvistaa työosuuskuntien asemaa työnantajana muiden työnantajien joukossa.
Ratkaisu velvoittaa työttömyyskassoja
Perinteisesti vakuutusoikeus on kallistunut päätöksissään useammin työttömyyskassan kuin valittajan kannalle. Päätös tehdään oikeudessa kirjallisen aineiston perusteella, joten kumpikaan osapuoli ei voi täsmentää lausuntojaan suullisesti kuulemistilaisuudessa.
Kielteinen päätös todennäköisesti johtaa siihen, että osuuskunnassa tehty työ tulkitaan kassoissa aiempaa helpommin yrittäjätyöksi. Tämä haastaa työosuuskuntia miettimään entistäkin tarkemmin, miten työsuhteen ja työnantajastatuksen tunnusmerkit täyttyvät omassa yrityksessä.
Erityisen haastava tilanne on kulttuurialan osuuskunnille ja niille työosuuskunnille, joissa tehdään itsenäistä asiantuntijatyötä.
”Kielteisellä päätöksellä olisi suuri vaikutus. Kassat ovat velvollisia noudattamaan vakuutusoikeuden ratkaisua”, Salokangas arvioi.
Kulttuuriosuuskunta Komeetassa vakuutusoikeuden päätöstä odotetaan jännittyneenä.
”On kummallista, että 1990-luvulla kannustettiin perustamaan osuuskuntia ja osuuskunnat saivat jopa perustamistukea. Nyt annetaan ymmärtää, että tämä ei olekaan oikea tapa työllistää”, toimistopäällikkö Kirsi Huhtala tiivistää.
Hallinto ja sopimuspaperit kuntoon
Miten työosuuskunta voi erottua laskutusosuuskunnasta?
Toisistaan poikkeavia viranomaistulkintoja, takaisin perittyjä työttömyyspäivärahoja, ylimääräisiä selvityspyyntöjä. Kysymys työosuuskunnan työntekijöiden työttömyysturvasta on askarruttanut 1990-luvulta asti.
Ongelmat nousivat uudestaan pintaan, kun työ- ja elinkeinoministeriö antoi vuonna 2012 työttömyysturvan soveltamisohjeen. Ohjeessa linjattiin, että osuuskunnassa työskentelevä ei välttämättä ole oikeutettu työttömyysturvaan eikä tehty työ välttämättä kerrytä työssäoloehtoa.
Ylitarkastaja Ari Sormunen ELY-keskuksesta muistuttaa, että tekstin muotoilulla on pyritty ohjaamaan TE-toimistoja erottamaan toisistaan laskutusosuuskunnat ja perinteiset työosuuskunnat.
Laskutusosuuskunnissa ei välttämättä synny oikeutta palkansaajan työttömyysturvaan, kun taas työosuuskunnissa se yleensä syntyy.
Ongelmalliseksi työttömyysturvan soveltamisohjeen tekee kuitenkin se, että siinä nostetaan yksi yritysmuoto eli osuuskunta vahvasti esiin sen sijaan, että puhuttaisiin yleisesti laskutuspalveluja tarjoavista yrityksistä.
Sanamuodot ratkaisevat
Kun työosuuskunnan osa-aikainen työntekijä hakee soviteltua päivärahaa, TE-toimistoissa arvioidaan, onko työntekijä aidosti työsuhteessa ja voidaanko osuuskuntaa pitää työnantajana.
”Yleisin työsuhteen tunnusmerkki on työsopimus. TE-toimisto nojaa pitkälti siihen ja siinä kerrottuihin asioihin”, Sormunen sanoo.
Myös työosuuskuntien työntekijöiden sanavalinnoilla on iso merkitys sille, miten heidän työmarkkina-asemaansa TE-toimistoissa tulkitaan.
Jos ihminen sanoo työllistyvänsä yrittäjämäisesti tai kertoo harjoittavansa ammattia itsenäisesti, viranomainen tulkitsee perustellusti tämän tarkoittavan yrittäjätyötä.
”Normaaliin työsuhteeseen eivät myöskään kuulu työntekijän työnantajalle maksamat palvelumaksut tai komissiot. Tällaiset termit asiakirjoissa viittaavat siihen, että kyse olisi laskutuspalvelusta”, Sormunen muistuttaa.
”Lainsäädännössä sanoilla on tietyt merkitykset. Viranomaiset puhuvat viranomaiskieltä, jota en itsekään ymmärtäisi, ellen tekisi osuuskuntaneuvojan työtä”, Mirja Taipale Tampereen kaupungin työllisyyspalveluista sanoo.
Työsopimukset ja nettisivut kuntoon
Yritysneuvoja, OTK Jukka Pötry Hyvinkään-Riihimäen Uusyrityskeskuksesta muistuttaa työsopimuksen tärkeydestä.
Työosuuskunnassa työsopimuksen tulisi olla sisällöltään mahdollisimman normaali. Jos työsopimukseen kirjataan, että työntekijä itse vastaa työn hankkimisesta tai että palkanmaksu on sidoksissa laskutukseen, tämä viittaa laskutusosuuskuntaan ja yrittäjämäiseen työhön.
Osuuskuntakouluttaja ja Osuustoiminnan Kehittäjät Coop Finland ry:n puheenjohtaja Jarmo Hänninen ohjeistaa omissa koulutuksissaan, että työosuuskunnat miettisivät, miten yksittäiset jäsenet esitellään osuuskunnan nettisivuilla.
”Herkästi syntyy mielikuva, että osuuskunta markkinoi itsenäisten tekijöiden työpanosta”, Hänninen sanoo.
Työosuuskunnan olisi myös pystyttävä osoittamaan, että työntekijöiden työaikaa seurataan ja työnantaja voi käyttää työnjohto-oikeuttaan. Osuuskunta työnantajana määrää, mitä työtä tehdään ja kuka sen tekee. Työnantaja maksaa työntekijälleen lomat, ja myös sairausajan edut ovat normaalisti voimassa.
”Hallituksella täytyy olla selkeä työnantajarooli. Tämä ei estä työntekijöiden aktiivista roolia”, Mirja Taipale muistuttaa.
Teksti: HANNA MOILANEN
