Osuustoiminnallinen näkökulma on ollut tavalla tai toisella mukana sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä hankkeissa jo parinkymmenen vuoden ajan. Ohessa tiivistelmiä hankkeista tai julkaisuista, joista suurin osa on luettavissa myös verkossa.
OSUUSTOIMINTA-LEHTI
– Osuuskuntamalli kunnallisessa terveydenhuollossa, esillä ovat olleet esimerkiksi Esko Kumpusalo ja Mauno Vanhala
VAIHTOEHDOKSI OSUUSKUNTA – yhteisö kunnan palvelutuotannossa
Tutkijat katsovat, että osuustoiminnallinen tuotanto soveltuu täydentämään ja tukemaan kunnan hyvinvointipalvelujärjestelmää. Hyvinvointipalveluosuuskuntien liittäminen kunnan palveluverkostoon on luontevaa jo kunnan ja osuuskunnan samankaltaisen demokraattisen toimintamallin sekä jäsenten etuja tavoittelevan luonteen vuoksi. Tutkimuksesta tarkemmin ilmenevin edellytyksin hyvinvointipalvelualan osuustoiminta voi tuoda kunnalle paitsi suoraa taloudellista hyötyä myös syntyvien työpaikkojen osalta kertautuvaa hyvinvointia.
Juhani Laurinkari, Tuula Laukkanen, Antti Miettinen, Olli Pusa: VAIHTOEHDOKSI OSUUSKUNTA – yhteisö kunnan palvelutuotannossa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 11, 1997.
Lue verkossa: http://www.kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu%2011.pdf
Puhtia hyvinvointiyhteiskunnan purjeisiin
Raportin laatijan mielestä peruspalveluita, kuten terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä koulutus, voitaisiin tuottaa markkinamekanismeja hyödyntämällä. Markkinaelementtejä sisältyy tilaaja-tuottajamalliin, palveluseteleiden käyttöön ja ulkoistamisratkaisuihin. Näiden lisäksi yhteistyötä on vahvistettavissa julkisen sektorin sisällä kuntarajat ylittäen kuin myös yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä. Raportissa on katsastettu monet kokeilut meillä ja muualla ja monet niistä ovat rohkaisevia. Kanniaisen mukaan osuuskunta on varteenotettava vaihtoehto.
Vesa Kanniainen: Puhtia hyvinvointiyhteiskunnan purjeisiin. Peruspalveluja uudella tavalla. Elinkeinoelämän Valtuuskunta, 2002.
Lue verkossa: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/files/85_puhtia%20hyvinvointiyhteiskunnan%20purjeisiin.pdf
Tutkimusprojekti 2004-2007: Palvelua ja työtä yhteisötalouden verkostoilla (SENET)
Manu Rantanen / Vastuullinen tutkija
Tavoitteena oli löytää malleja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen erityisesti ikääntyville ja haja-asutusalueiden tarpeisiin hyödyntämällä yhteisötalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Hanke toteutettiin kumppanuusverkostossa (Mamk, Diak, ISO, Pellervo-seura). Pilottipaikkakunnilla – Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Pieksänmaa – toteutettiin mm. kyläkyselyt, perustettiin Etelä-Savon hyvinvoinnin tukiverkosto, järjestettiin yhteisötalouteen ja hyvinvointipalveluihin liittyvää koulutusta ja tuettiin kolmannen sektorin yhteistyötä. Hankkeessa testattiin siinä kehitettyä kumppanuuspöytämenetelmää ja muodostettiin hyvinvointimarkkinat-tapahtumamalli. Kansainvälisen yhteistyön puitteissa tehtiin vierailut Suomesta Italiaan ja päinvastoin.
Osuustoiminnasta oppia? – kuntapalvelut uudessa talousmallissa
Kirjoittaja sanoo, että resurssien jaon, ydintehtävien ohjaamisen ja päätännän pitää olla kaikissa hyvin toimivissa organisaatioissa samoissa käsissä, olivatpa ne yrityksiä, kuntia tai kuntayhtymiä. Ja palvelujen tuottamisen tulee tapahtua sellaisilla prosesseilla ja rakenteilla, jotka ovat suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin – sekä määrällisiin että henkisiin – ja joita ohjataan ammattimaisesti.
Samuli Skurnik: Osuustoiminnasta oppia? – kuntapalvelut uudessa talousmallissa. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Polemia-sarja, nro 61, Helsinki 2006.
Lue verkossa: http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia%2061.pdf
Ilo toimia yhdessä. Uusia näkökulmia hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. (kansi raportteja 20)
Hyvinvointialan kehittämisverkoston hyöty kohdistuu viime kädessä alueen asukkaisiin, joiden hyvinvoinnista, palveluista ja sosiaalisesta turvallisuudesta on kysymys. Hyvinvointiverkosto haastaa myös uudenlaisen hyvinvointinäkemyksen korostaessaan kansalaisten oman toiminnan ja organisoitumisen merkitystä. Hyvinvoinnin toteutumisessa on kysymys paljosta muustakin kuin siitä, onko kunnallisia palveluita riittävästi saatavilla. Kansalaistoiminnan eri muodot ja ihmisten omat verkostot eivät ole vain välineitä hyvinvointiin, vaan ne ovat jo sinällään ilmentymiä hyvinvointia tuottavasta toiminnasta.
Manu Rantanen, Kari Kangaspunta ja Sari Laanterä (toim.): Ilo toimia yhdessä. Uusia näkökulmia hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Helsingin yliopisto 2007.
Lue verkossa: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja20.pdf
Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa – kokemuksia viidestä eurooppalaisesta maasta.
Osuuskunnat ja yhteiskunnalliset yritykset voivat olla erinomainen ratkaisu kotimaisin voimin tuotettavissa julkisissa palveluissa, mikäli kunta haluaa laajentaa palvelujensa tuottajareserviä eikä päästää markkinoita monopolisoitumaan. Näiden yritysten voitto ja ylijäämä jäävät hyödyttämään paikallistaloutta, eivätkä valu ulkomaisten suuryritysten sijoittajille tai veroparatiisisaarille.
Anne Bland (toim.), Jonathan Bland ja Pekka Pättiniemi: Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa – kokemuksia viidestä eurooppalaisesta maasta. Pellervo-Seura ry, 2013.
Lue verkossa: http://pellervo.fi/wp-content/uploads/2013/12/osuuskunnat-julkisten-palveluiden-tuottamisessa.pdf
Osuustoiminnasta valoa vanhuspalveluihin
Raportin kirjoittajien mukaan vanhuspalvelulain toteuttamiselle osuustoiminta tarjoaa monia mahdollisuuksia. Työ- ja palveluosuuskunnat voivat tuottaa joustavasti peruspalveluja sekä muita toimintakyvyn ylläpitoa tukevia palveluita ja näin vahvistavat vanhuspalvelujen resursseja sekä palveluverkostoa. Käyttäjälähtöiset ja paikallisuuteen perustuvat osuuskunnat osallistavat käyttäjiä, heidän läheisiään ja paikallisyhteisöä vanhuspalvelujen suunnitteluun ja käytännön toteutukseen.
Hagen Henrÿ, Jarmo Hänninen, Seija Paksu ja Päivi Pylkkänen: Osuustoiminnasta valoa vanhuspalveluihin. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 79, 2014.
Lue verkossa: http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_79_net.pdf
Tapani Köppä: Osuustoiminta kuntapalveluissa -artikkeli.
Kuntapalvelujen tuottajiksi tarvitaan uusia toimijoita ja ratkaisuvaihtoehtoja, jotka ottavat huomioon palvelujen käyttäjien, kuntalaisten omat tarpeet ja osallisuuden.
Kuntapalvelujen nykyisissä ja tulevissa tarpeissa osuuskunta voi tulla kysymykseen varteenotettavana vaihtoehtona vain, jos toimintamalli tunnetaan ja sen soveltamismahdollisuutta voidaan arvioida tasavertaisesti verrattuna muihin ratkaisuihin.
Teoksessa Kunnat kuntoon. Suomen perusta, 2014.
Lue verkossa: http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2014/02/Kunnat-kuntoon_pdf11.pdf
Liiketaloustutkija Heidi Forsström-Tuominen, Pellervon taloustutkimus PTT: Asunto-osuuskunta – Uusi yhteisöllinen rakentamisen ja asumisen malli
”Ympäristön ja yhteiskunnan muutokset haastavat rakentamisen ja asumisen sidosryhmät löytämään uusia toimintamalleja. Asunto-osuuskuntahankkeen tavoitteena on luoda ymmärrystä asunto-osuuskuntarakentamisesta ja -asumisesta nyky-ympäristössä ja -yhteiskunnassa sekä kartoitettujen tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan muodostaa ja kuvata uusi asunto-osuuskuntamalli. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa.”
”Ensimmäisenä toteutetaan systemaattinen katsaus olemassa olevaan kirjallisuuteen. Toisena kuullaan ja haastatellaan rakentamisen ja asumisen sidosryhmiä. Kolmanneksi muodostetaan tarpeen mukaan asunto-osuuskuntamalli yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hanke alkoi toukokuussa ja päättyy marraskuussa 2016”, Heidi Forsström-Tuominen kertoo.
