Maailman päättäjillä pitää olla nykyistä enemmän tahtoa osuuskuntien aseman parantamiseksi, mutta myös tietoa yritysmallin erityispiirteistä, sanoo Suomessa vieraillut ICA:n puheenjohtaja Monique Leroux.
Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n hallituksen jäsenet vierailivat juhannuksen alla Suomessa 22.-23. kesäkuuta. He tutustuivat osuustoiminnan kärkiyritysten, kuten OP Ryhmän, Metsä Groupin ja S-ryhmän toimintaan.
”Olen vaikuttunut, miten tärkeässä roolissa osuustoimintayritykset Suomessa ovat eri toimialoilla. Pohjoismaista Suomi on jopa muita edellä, vaikka kaikki niistä ovat vahvoja osuustoimintamaita”, totesi ICA:n kanadalainen puheenjohtaja Monique Leroux.
Globaalia osuustoimintaa edustava ja monen maan osuustoimintaa tunteva Leroux oli erityisen vaikuttunut suomalaisista osuuskunnista ja niiden vaikuttavuudesta yhteiskunnassamme:
”Suomi on itse asiassa osuustoiminnallisen talouselämän mallimaa kansainvälisestikin tarkasteltuna.”
Leroux kiitteli myös maamme osuustoimintajohtajia ja heidän sitoutunutta johtamistapaansa, joka lähtee jäsenten palvelemisesta sekä osuustoiminnan arvoista ja periaatteista ollen kuitenkin samalla innovatiivista ja eteenpäin katsovaa.
Leroux painotti monimuotoisen markkinatalouden merkitystä terveen kilpailun ja kestävän kasvun turvaajana. Tämä puolestaan edellyttää osuustoiminnan tasavertaista juridista asemaa muiden mallien kanssa eri maissa.
”Joissain valtioissa tässä on onnistuttu paremmin ja joissain huonommin”, arvioi Leroux.
Monique Leroux emännöi lokakuussa 2016 kolmatta kertaa Quebecissä järjestettävän osuustoiminta-konferenssin, jonka esikuvana on Davosin Maailman talousfoorumi, johon talouspäättäjät kokoontuvat vuosittain. Paikalle odotetaan runsaasti osuustoimintavaikuttajia yli sadasta maasta.
Edistääkseen tavoitteitaan ICA:lla on käytössään myös think thank -työryhmiä kuten Leadership Circle ja Co-operative Round table.
Finanssinainen Kanadasta
Kanadanranskalainen Leroux valittiin ICA:n puheenjohtajaksi kaudelle 2015-2017 järjestön yleiskokouksessa Turkin Antalyassa viime vuonna. Ennen valintaansa Leroux toimi osuustoiminnallisen rahoituskonsernin Desjardinsin toimitusjohtajana ja puheenjohtajana. Kyseessä on Kanadan johtava osuustoiminnallinen finanssitalo ja viidenneksi vahvin rahoituslaitos maailmassa.
Leroux ilmoitti laittavansa sielunsa peliin, jotta osuustoiminta edistyy osuustoiminnan vuosikymmenohjelman 2020 mukaisesti. ICA:n pyrkimyksenä on, että osuustoiminta on vuosikymmenen lopulla tunnustettu, johtava ja maailman nopeimmin kasvava yritysmalli.
ICA:n vuosikymmentavoitteita ovat osallistuminen osuuskuntiin, kestävä kehitys, identiteetti, lainsäädäntö ja pääomien turvaaminen.
Lauantaina 2. heinäkuuta pidetyn Kansainvälisen osuustoimintapäivän globaali teema 2016 olikin ytimekkäästi ”Osuuskunnat: kestävän tulevaisuuden puolesta”.
Lerouxin pitkään edustama kanadalainen finanssijätti Desjardins on pyrkinyt helpottamaan osuuskuntien pääoman saantia tukemalla ja myöntämällä luottoja eri toimialoilla toimiville erikokoisille osuuskunnille. He ovat myös kehittäneet uuden pääomittamistyökalun (federation capital share), joka on ainoastaan heidän jäsentensä käytettävissä oleva ei jälkimarkkinakelpoinen rahoitusinstrumentti.
Leroux’n ohella Suomessa vierailivat muun muassa ICA:n yhdysvaltalainen pääsihteeri Charles Gould sekä ICA:n hallituksen jäseniä Intiasta, Brasiliasta ja Ruotsista. Suomea ICA:n hallituksessa edustaa Anne Santamäki SOK:sta. Suomesta liittoon kuuluvat Pellervo-Seura sekä SOK.
Tieto on valtaa
Vierailunsa yhteydessä Leroux antoi OT-lehdelle haastattelun, jossa hän määritteli ICA:n tavoitteita hänen puheenjohtajakaudellaan.
Monique Leroux ja Pellervon hallituksen puheenjohtaja, metsäneuvos Martti Asunta.
YK:n Kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012 aloitti vuosikymmenohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa osuustoiminta aivan uudelle tasolle.
ICA:n ja muiden kansainvälisten ja kansallisten toimijoiden haasteena on viedä ohjelma käytäntöön.
Ohjelmansa Leroux tiivistää kolmeen sanaan: sitoutuminen, johtajuus ja kasvu.
”Ohjelmani perustuu yhteistyöhön paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. Osuustoimintaa viedään eteenpäin kaikilla sektoreilla ja samaan aikaan rohkaistaan jäseniä vaikuttamaan, yhä enenevässä määrin uuden viestintätekniikan avulla.”
Leroux haluaisi lisätä myös osuustoiminnallisen liiketoimintamallin opetusta eri oppilaitoksissa. Askel tähän suuntaan oli, kun vaikutusvaltainen Harvard Business School lisäsi osuustoiminnan yritysesimerkkeihinsä ICA:n lobattua asiaa.
Osuustoimintamallilla Leroux näkee mahdollisuuksia uusilla liiketoiminta-alueilla, kuten terveyspalveluissa, energiasektorilla ja digitalisoituvilla markkinoilla.
”Osuustoimintasektori on jatkanut kasvuaan verrattuna muihin yritysmalleihin. Tämän osoittaa selvästi ICA:n lanseeraama osuustoiminnan vuosittainen tilastokirja, The World Cooperative Monitor, joka seuraa maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen talouskehitystä.”
Monique Leroux korosti kuitenkin, että osuustoiminta tarvitsee nykyistä suotuisampaa poliittista ympäristöä, jossa sen merkitys tunnustetaan paremmin.
Osuuskuntien aseman kohentaminen vaatii puolestaan jatkuvasti parempia tilastoja ja tietoja eli käytännössä erilaisia datapankkeja.
Tätä ICA on pyrkinyt edistämään muun muassa tuottamalla erilaisia julkaisuja, jotka ovat keskittyneet esimerkiksi ot-yritysten pääomittamiseen tai liiketoimintamuodon arvopohjan teroittamiseen. Niistä ICA:n vuosikymmenohjelma (Blueprint) on myös käännetty suomeksi. (www.pellervo.fi)
”Vuosikymmenohjelmasta selviävät hyvin useat muutostekijät, jotka tulevat muovaamaan politiikkaa, yhteiskuntia ja kansantalouksia lähivuosina.”
Osuustoimintayritykset voivat Leroux’n mukaan vastata näihin haasteisiin edustamallaan arvopohjaisella, kestävän kehityksen liiketoimintamallilla.
”Vahvistaaksemme osuustoimintaliikettä maailmanlaajuisesti pyrimme tarjoamaan riittävästi laadukasta tietoa ja parantamaan tiedonvaihtoa yli toimiala- ja valtiorajojen. Lisäksi jäsenillemme on annettava niiden tarvitsemia tukipalveluita.”
ICA:n vierasryhmä saaristoristeilyllä Helsingin edustalla.
”Mukana päättävissä pöydissä”
Maailman eri valtioissa osuustoiminta poikkeaa hieman toisistaan ja osuustoiminnallisten yritysten asema vaihtelee.
Monique Leroux muistutti, etteivät osuuskuntia koskevat lailliset puitteet ole kaikissa valtioissa täysin ajan tasalla, mikä vaikeuttaa osuustoimintayritysten toimintaa. Leroux rohkaiseekin hallituksia kehittämään toimintatapoja, lakeja ja määräyksiä, jotka edistävät osuuskuntien muodostumista.
”Osuuskunnat pystyvät jo nyt lievittämään merkittävästi globaaleja ongelmia, kuten nälkää ja sosiaalista eriarvoisuutta. Voisimme tehdä vieläkin enemmän, mikäli yritysmallin lainsäädännölliset raamit olisivat kaikkialla kunnossa.”
”Osuustoiminnallinen yritysmalli ei ole myöskään ollut täysin samalla viivalla pörssiyritysten kanssa, jotka ovat olleet pitkään hallitsevassa asemassa maailmantaloudessa.”
Leroux pitää kuitenkin saavutuksena, että osuustoiminta hyväksyttiin nyt ensimmäistä kertaa YK:n kestävän kehityksen toimenpideohjelmaan The 2030 Agenda for Sustainable Development.
Ohjelman tavoitteena on köyhyyden poistaminen sekä kestävä kehitys niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön kannalta.
”Maailmanjärjestö tarvitsee ihmisiä, jotka pystyvät vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin korkeimmalla tasolla. Meidän on oltava myös niissä kansainvälisissä pöydissä, joissa päätökset tehdään, oli kyseessä sitten Yhdistyneet kansakunnat, elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO tai vaikkapa kansainvälinen työjärjestö ILO. ICA on lisäksi mukana vaikuttamassa G20:n asiantuntijaryhmässä B20:ssä.”
”Osuuskunnilla kriisinsietokykyä”
Talouskriisi on koetellut maailman maita jo vuodesta 2008 asti. Tutkimusten mukaan kuitenkin esimerkiksi osuuspankit ovat selvinneet taantumasta sijoittajaomisteisia liikepankkeja paremmin. Mikä tämän selittää?
”Taloustaantumalla on ollut negatiivisia vaikutuksia lähes koko yrityskenttään. Osuustoimintayritykset ovat kuitenkin osoittaneet ympäri maailman kriisinsietokykyä. Osuuspankit ovat pysyneet vakavaraisina ja kuluttajaosuuskunnat ovat raportoineet liikevaihtonsa kasvaneen.”
”Epävakaina aikoina myös työosuuskunnat ovat kasvattaneet jäsenmääriään, mahdollistavathan ne ihmisille elinkeinon harjoittamisen talouden heilahteluista huolimatta.”
Monique Leroux’n mukaan edellä mainitut esimerkit eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että osuustoimintamalli toimii vain huonoina aikoina ja tilanteen parantuessa tukeudutaan taas pörssiyhtiöihin.
”Ehdottomasti ei. Jäsenomisteiset yritykset ovat kasvattaneet taloudellista puskuria hyvinä aikoina. Taantuman aikana niiden selviytymistä taas ovat helpottaneet muita laajempi omistuspohja ja osuustoiminnan periaatteet.”
Osuustoiminnan taloudellisesta merkityksestä Leroux ottaa esimerkin yli kymmenen vuoden takaa. ICA:n laskelmien mukaan vuonna 2004 – siis neljä vuotta ennen taantumaa – 300 suurimman osuustoimintayrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli Kanadan bruttokansantuotteen (1,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria) luokkaa. Lamasta huolimatta luku on vain kasvanut vuosien varrella ja on nyt 2,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Osuuskuntien menestystä ei Leroux’n mielestä voi silti mitata pelkällä rahalla. Osuuskunnan tehtävänä on tuottaa palveluja ja sen omistajajäsenille eikä taloudellista hyötyä kasvottomille omistajille. Osuuskunnat ovat luonteeltaan jäsenyhteisöjä ja osakeyhtiöt pääomayhteisöjä.
Esimerkiksi osuustoimintapankki tarvitsee ensisijaisesti jäseniä ja vasta toissijaisesti pääomaa.
Osuuskuntien keskeisin hyöty tulee siitä, että niiden tarjoamat palvelut ovat juuri jäsenten haluamia ja että ne tuotetaan jäsenille kohtuulliseen hintaan.
”Nykypäivän kuluttaja haluaa tietää, mihin ylijäämä ohjataan. Osuuskuntien kohdalla yritykset ovat lähtökohtaisesti sitoutuneet lähiympäristönsä kehittämiseen ja paikallistalouden tukemiseen. Ne ovat sitoutuneet sosiaaliseen vastuuseen esimerkiksi ohjaamalla voittoja työpaikkojen luomiseen”, toteaa Leroux.
Monique Leroux’n toimikausi finanssitalo Desjardinsin toimitusjohtajana päättyi huhtikuussa 2016. Leroux sanoo rahoitusalan kokemuksen antaneen hänelle tuhdit eväät ICA:n luotsaamiseen. Myös osuustoiminta tuli hänelle jo nuorella iällä tutuksi.
”Ensimmäisen kosketuksen osuustoimintaan sain kouluni osuuskassan kautta!” Monique Leroux paljastaa.
Osuustoiminta on hänelle ennen kaikkea solidaarisuus-ajattelua: yhdessä edeten voidaan päästä suuriinkin päämääriin. ICA:n jäseniä hän rohkaisee konkreettiseen toimintaan.
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
Kuvat: MATTI KETOLA
