S-ryhmän ja Tradekan hotellit ovat vahvoilla Suomen hotellibisneksessä. Tradekaan kuuluva Restel ilmoittaa olevansa Suomen johtava hotelli- ja ravintola-alan palveluyritys. Yhteenlaskettuna S-ryhmän Sokotelilla ja alueosuuskaupoilla on kuitenkin enemmän hotelleja ja vuodepaikkoja. Molemmat ryhmät ovat vahvasti kasvattaneet toimintaansa.
Matkailualan tunnusluvut kehittyivät Suomessa suotuisasti vuoteen 2014 saakka. Positiivinen vire oli peräisin erityisesti venäläisten matkailijoiden kasvavista määristä. Venäjän ruplan heikkenemisen vuoksi muutos on ollut raju. Viime vuonna venäläisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa vähenivät 25 prosenttia ja tämän vuoden alussa vielä 17 prosentin tahtia.
Päättyneen talvikauden tulokset ovat kotimaan matkailuyrityksissä kuitenkin olleet ennakkotietojen mukaan pelättyä parempia. Itänaapurien määrä maamme hotelleissa on vähentynyt yhä, mutta kokonaisuudessaan asiakkaita on pääsiäiseen mennessä majoittunut maamme hotelleissa enemmän kuin edellisvuonna.
Vaikea valuuttapeli
Venäjän ruplan heikkeneminen vaikuttaa enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä Suomeen ulkomailta suuntautuvaan matkailuun. Kotimaan matkailu muodostaa kuitenkin alan taloudellisen perustan, arvioi MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi. Kotimaan matkailu ei vielä ole kääntynyt nousuun.
Kansainvälisesti matkailu on ollut kasvavaa liiketoimintaa ja kasvu jatkuu. Vuonna 2015 tehtiin 1,2 miljardia kansainvälistä matkaa. Suomeen matkailijoita lähes viisi miljoonaa. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun vientitulot ovat neljä miljardia euroa vuodessa. Kasvunvaraa on vielä reilusti ja kapasiteettia lisätään jatkuvasti.
Hotellitoimialan kasvu painottuu Suomessa pääkaupunkiseudulle, minne on tulossa 7–8 uutta hotellia vuoteen 2020 mennessä. Hotelli-investointeja tehdään varautuen sekä kotimaisten että ulkomaisten asiakkaiden määrän kasvuun. Suurimmat lähiajan kasvuodotukset ovat Aasiassa, kun Finnairin ja matkailualan yhteinen hanke, Stopover Finland, pääsee kunnolla vauhtiin. Toisaalta kotimaiset asiakkaat muodostavat hotellien asiakaskunnan perustan.
Kaksijakoinen vuosi
Kuluva vuosi on ollut matkailussa kaksijakoinen. Ulkomailta Suomeen tuleva matkailu etenkin Aasian maista kasvaa Venäjää lukuun ottamatta. Venäläisten matkailijoiden määrä vähenee myös tänä vuonna, mutta lasku on tasaantumassa.
Venäjän ruplan raju heikentyminen on vaikuttanut enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä Suomeen ulkomailta suuntautuvaan matkailuun. Kaksinumeroiset kasvuluvut kääntyivät jyrkäksi laskuksi vuoden 2014 alusta eikä parempaa ole lähitulevaisuudessa odotettavissa.
Venäläisten vähentymistä on kuitenkin saatu paikatuksi muista maista tulevilla matkailijoilla. Muun muassa aasialaisten yöpymiset Suomessa kasvoivat viime vuonna yli 20 prosenttia.
Mahdollisuuksia kotimaan matkailunkin lisääntymiseen olisi, mutta kustannukset eivät ole kehittyneet suotuisasti. Muun muassa verojen korotusten vuoksi matkailu- ja ravintola-alan hinnat ovat nousseet useita vuosia nopeammin kuin yleinen hintataso. Tämä on saattanut vaikuttaa siihen, että suomalaisten matkailu ulkomaille on kasvanut reippaasti enemmän kuin matkailu kotimaassa.
Optimismi virinnyt
Matkailualalla on tällä hetkellä varovaisen optimistiset odotukset.
”Jää on sulamassa ja näköpiirissä on orastavaa kasvua”, kiteyttää Restel Oy:n ketjujohtaja Gabor Pusztai.
Pääkaupunkiseudulla näkymät hotelliyöpymisten suhteen ovat positiivisimmat.
”Lama näkyy aina ensimmäisenä pääkaupunkiseudulla, mutta myös nousu alkaa täältä”, Pusztai kertoo.
Hotelliyöpymisissä on ollut havaittavissa pientä nousua jo syksystä lähtien ja vähitellen positiivinen vire siirtyy Helsingin seudulta pohjoisemmaksi. Venäläismatkustajien määrä on ollut edelleen laskusuunnassa, mutta erityisesti Aasiasta on tullut uusia asiakkaita. Suomalaisten osalta hotelliyöpymiset supistuivat niukasti vielä tämän vuoden alkukuukausina.
Kysynnän kasvaessa hotelliyöpymisten hintoja on ollut mahdollista tarkistaa, joten huonetuotto on kehittymässä positiiviseen suuntaan.
”Venäläiset olivat siinä mielessä hyviä asiakkaita, että heillä on tapana käyttää runsaasti erilaisia palveluita. Olemme nyt panostaneet erityisesti kiinalaisiin matkailijoihin, joilla on erilaiset tarpeet”, Gabor Pusztai sanoo.
Aasialaisiin asiakkaisiin panostaminen kannattaa, sillä tammi-helmikuussa heillä oli hotelliyöpymisiä jo enemmän kuin venäläisillä matkustajilla.
Restel kouluttaa henkilökuntaansa parhaillaan muun muassa kiinalaiseen kulttuuriin ja kehittää heille sopivia palveluita. Kiinalaiset asiakkaat haluavat esimerkiksi opasteet omalla kielellä, erilaisen aamupalan, televisio-ohjelmia omalla kielellä ja kiinalaista olutta ravintolaan.
”Pyrimme pehmentämään asiakkaiden tutustumista erilaiseen kulttuuriin. Olemme satsanneet tähän paljon”, Pusztai toteaa.
Aasialaisten matkailijoiden kasvanut määrä on näkynyt ensin pääkaupunkiseudulla, mutta heidän osuutensa alkaa vähitellen kasvaa muuallakin maassa.
Gabor Pusztain mukaan majoitusalalla on käsillä mielenkiintoinen vuosi. Helsinkiin avautuu loppuvuonna useita uusia hotelleja, muun muassa Clarion-ketju aloittaa Suomessa kahdella hotellilla.
”Kilpailu kiristyy, mutta se pitää meidät valppaina. Restel avaa jo keväällä Meilahdessa uuden Cumulus-hotellin.”
Mukanaolo kansainvälisissä ketjuissa on Pusztain mielestä tärkeää erityisesti niiden matkailijoiden osalta, jotka tulevat Suomeen ensimmäistä kertaa. Holiday Inn, Crowne Plaza ja Indigo ovat kansainvälisesti tunnettuja ketjuja, joihin asiakkaat ovat oppineet luottamaan. Cumulus ja Rantasipi eivät vierasmaalaiselle kerro juuri mitään.
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) osti lomakylä ja kylpylähotelli Bomban Jukolan osuuskaupalta alkuvuodesta.
Matkailu on hyvä tukijalka
Matkailu on kansainvälisesti katsoen kasvavaa liiketoimintaa. Talouden suhdanteet vaihtelevat, mutta hotelliyöpymisten määrä ei paljon notkahtele. Ulkomaisten matkailijoiden osalta keskeinen tekijä on näiden maiden oma taloustilanne. Aasialaisia matkailijoita tulee Eurooppaan lisää, kun lähtömaissa talous kasvaa.
Majoitusmäärät ovat ketjujohtaja Harri Ojanperän mukaan kehittyneet S-ryhmän hotelleissa viime kuukausina odotusten mukaan. Keväästä ja alkukesästä odotetaan edellisvuotta vilkkaampaa.
”Optimismia on, mutta hotellivarausten aikajänne on lyhyt. Lomapäätöksiä tehdään lyhyellä aikavälillä, joten heinäkuun osalta ei vielä ennusteita ole olemassa.”
Tämän hetken näkymä on, että kotimaan liikematkustus on lisääntymässä. Toinen hotelliyöpymistensä määrää kasvattava ryhmä ovat S-ryhmän asiakasomistajat, joiden aktiivisuus on korvannut venäläismatkustajien vähenemistä.
Globaalisti matkailuun ennustetaan noin kolmen prosentin kasvua. Matkailua voi Harri Ojanperän mukaan pitää S-ryhmälle hyvänä tukijalkana ja suhdannevaihteluiden tasaajana.
Venäläisten matkailijoiden määrä S-ryhmän hotelleissa on puolittunut kahtena peräkkäisenä vuotena. Vuoden 2013 määristä on nyt pudottu noin neljäsosaan. Muutosta parempaan ei tällä sektorilla ole näköpiirissä.
”Venäläisten matkailijoiden määriin vaikuttavat poliittiset tekijät ja ruplan kurssi. Kumpaankaan näistä ei hotelliyrittäjä pysty vaikuttamaan”, Harri Ojanperä toteaa. Poliittinen suuntaus Venäjällä suosii matkailua kotimaassa ja tämä on merkinnyt kasvua S-ryhmän Pietarin hotelliyöpymisissä.
Asiakastyytyväisyys Korkeimmillaan
S-ryhmän hotellien kehitystyö on Harri Ojanperän mukaan onnistunut viime vuosina hyvin. Asiakastyytyväisyys on historiallisen korkealla tasolla.
”Olemme aina olleet vahvoja, mutta olemme sitä erityisesti nyt. Kilpailun kiristyessä tämä on erityisen merkittävää.”
Suomessa on pääkaupunkiseudulle valmistumassa mittavia hotelli-investointeja ja se kiristää kilpailua. S-ryhmän hotelleissa on käynnissä kahden ison hotellin uudistustyö, kokonaan uusien hotellien rakentamisesta ei ole päätöksiä olemassa.
Erikoistuminen on hotellialan vahva trendi tällä hetkellä. Toisaalta markkinoille on tulossa pieniä yksilöllisiä hotelleja, joissa palvelut saattavat olla niukempia. Toisaalta vahvaa kysyntää on myös Tampereen Tornin ja Jyväskylän Paviljongin kaltaisille hotelleille, jotka ovat nähtävyyksiä sinänsä.
Hotellien rinnalla vahvasti osuuttaan majoitusalalla Euroopan ja USA:n kaupunkikohteissa on kasvattanut Air bnb, joka on jo etääntynyt varsin kauas alkuperäisestä ideastaan. Alun perin ajatuksena oli tutustuminen vieraisiin ympäristöihin asumalla ihmisten kotona. Nykyään kyse on ison rahan liiketoiminnasta, jota pitäisi Harri Ojanperän mielestä koskea samat pelisäännöt kuin hotellitoimintaa.
”Meillä ei ole mitään Air bnb:tä vastaan, mutta toivomme että näiden kohteiden turvallisuutta ja luotettavuutta valvottaisiin yhä tarkkaan kuin hotelleja.”
Teksti: ANTTI ÄIJÖ
