Salon Seudun Sanomat käsitteli pääkirjoituksessaan 3.10. jätevesiasetuksen tilannetta:
”Siirtymäajalla olevan jätevesiasetuksen ympärillä pyörii täysi sirkus. Siitä on tullut epäonnistuneen poliittisen päätöksenteon symboli.
Tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ruokki kaoottista tunnelmaa toteamalla, että kiistellyn asetuksen perumistakin voitaisiin harkita. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nosti jo aiemmin asetuksen kumoamisen puolueensa vaaliteemaksi.
Haja-asutusalueiden väki ja kuntien virkamiehet ovat pallo hukassa. He eivät enää tiedä mitä uskoa. Asetukseen kun näyttää tulevan viimeistään eduskuntavaalien jälkeen lisää muutoksia.”
Lehti jatkaa: ”Vesiosuuskuntien puuhaajia eri puolilla maata poliitikkojen poukkoilu ymmärrettävästi suututtaa, koska tarvittavan jäsenmäärän kerääminen on sekavissa tunnelmissa entistä vaikeampaa.”
Asetukseen tuli vuonna 2011 vapautuksia ja helpotuksia. Toimeenpanon takarajaa siirrettiin parilla vuodella maaliskuuhun 2016.
Helpotukset katkeroittivat niitä, jotka olivat ehtineet tehdä kalliit investoinnit kiinteistökohtaisiin järjestelmiin etenkin alueilla, joihin verkostoja ei ollut näköpiirissä. Osa puhdistusjärjestelmien rakentajista on ehtinyt mennä tilausten loputtua konkurssiin. Näin ollen käytännön neuvojen puutteessa huoltojen onnistuminen ja sopivien varaosien saantikin voi olla kiven alla.
Jo nyt on täysin selvää, ettei uudistettu aikataulukaan pidä, lehti kirjoittaa. Pelkästään Salossa arvioidaan olevan 7 000 kiinteistöä vailla vaadittua jätevesijärjestelmää.
VOK-hankkeet kuitenkin etenevät
Monissa myös maaseutuasutusta käsittävissä kunnissa vesiosuuskuntarakentaminen kuitenkin etenee suunnitellusti, kun on päässyt vauhtiin. Eräänä esimerkkinä on 32 000 asukkaan Kaarinan kaupunki Turun kupeessa. Turun Sanomat kirjoitti syyskuun lopussa hankkeiden etenemisestä.
Kaarinan haja-asutusalueiden vesi- ja jätevesiasiat ovat kohenemassa, todetaan kirjoituksessa. Vesiosuuskuntahankkeita on neljällä alueella. Yhdellä hanketta vasta mietitään, kahdella rakennustyöt ovat päässeet vauhtiin ja neljännellä on vesiosuuskunta jo täydessä toiminnassa. Osuuskuntien alueella on yhteensä toistatuhatta kiinteistöä.
”Oikeastaan vain pohjoinen Kaarina jää hoitamatta. Siellä asutus on sen verran harvaa, että kiinteistökohtaiset ratkaisut ovat perusteltuja”, sanoo ympäristöpäällikkö Jouni Saario TS:lle.
Uutisen mukaan Kaarinassa kaupunki voi taata vesiosuuskuntien lainoja ja ottaa osakkaat verkkoonsa alennetulla liittymämaksulla. Varsinaista tukea ei makseta, vaan tukieuroja haetaan Ely-keskukselta. Se tuki vesiosuuskuntien hankkeita viime vuonna runsaalla kahdella miljoonalla eurolla. Tukiprosentti oli parhaimmillaan 25.
Koko Lounais-Suomen alueella arvioidaan jätevesiasetuksen voimaanpanovuonna 2016 olevan edelleen ilman vaadittua järjestelmää runsaat 50 000 kiinteistöä.
Yksi kaarinalaisista hankkeista on Meri-Kaarinan vesiosuuskunta. Saarella sijainnut koulu lopetettiin, mutta vesi, viemäri ja valokuitu samalla kertaa rakennettuina tuovat vastaavasti iloista tunnelmaa, sanoo lehdessä eräs kyläalueen asukas.
”Liittyjiä on nyt toistasataa”, sanoo puolestaan osuuskunnan puheenjohtaja Kalervo Korvensyrjä. Hän on toiveikas hankkeen menestymisen suhteen: ”Tärkeintä on hyvä yhteistyö alueen maanomistajien ja kaupungin kanssa sekä keskusteleva ja riidaton yhteistyö osuuskunnan hallituksessa.”
”Hankalinta on ihmisten epäröinti. Se tekee suunnittelun ja kapasiteetin varauksen vaikeaksi”, Korvensyrjä pohtii.
Tieto ei aina mene perille
Pirkanmaalla ja Satakunnassa useiden kuntien alueilla ilmestyvä Alueviesti uutisoi 26.9. viemäritarkastusten savukokeen aiheuttamasta hämmingistä. Palokunta oli hälytetty erääseen asuntoon Kokemäellä sinne tulleen savun takia.
Tulipalotilanteen sijasta kyseessä oli kuitenkin savukokeella tehtävä viemäritarkastus. Kuivasta lattiakaivosta nousi tarkastuksessa käytettävää savua sisään asuntoon.
Savukokeella saadaan tietoa viemäreiden putkirikoista ja muista vioista. Työssä käytettävä savu on vaaratonta ja hälvenee muutamassa minuutissa, kerrottiin lehdessä.
Vesihuoltolaitos oli ennen koetta pyytänyt alueen asukkaita huolehtimaan siitä, että lattiakaivoissa ja vesilukoissa olisi vettä. Niiden ollessa kuivina kokeen savu saattaa päästä sisätiloihin. Pyyntö ei kuitenkaan ollut tavoittanut palohälytyksen tehneen asunnon asukkaita.
Kouvolaan uusi vesiosuuskunta
Kouvolaan saadaan uusi varsin iso vesiosuuskunta, kun Liikkalan ja Metsäkylän asukkaat päättivät osuuskunnan perustamisesta, kerrottiin Kouvolan Sanomissa 26.9.
Osuuskuntaan on tullut jo yli 220 ilmoittautumista, mutta hankkeen vetäjä Simo Julku pitää lehden mukaan mahdollisena, että lopulta siihen liittyjiä on 400:n ja 600:n välillä. Kun hanke alkaa konkretisoitua, liittymishalukkuus alkaa lisääntyä, sanoo myös Kouvolan vesihuoltokoordinaattori Hannu Pellinen.
Liikkala-Metsäkylän vesihuolto-osuuskunnan verkoston pituus voi nousta 100 kilometriin.
Kuntaliitosten myötä kasvaneessa Kouvolassa on uutisen mukaan peräti 48 vesihuolto-osuuskuntaa. Ne palvelevat reilua 10 000 kouvolalaista. Pellinen kertoo, että Liikkala on ollut Kouvolan viimeisiä isoja alueita, mistä on puuttunut vesiosuuskunta.
Rautjärvellä kaksi VOK:ia lopettamassa
Yle Etelä-Karjala uutisoi syyskuussa, että Rautjärven kunnan alueen neljästä vesihuolto-osuuskunnasta kaksi kauppaa itseään kunnan vesihuoltolaitokselle. Sekä Rautjärven että Laikon seudun vesihuolto-osuuskunnat ovat pyytäneet ottamaan ne osaksi kunnan vesi- ja viemäriverkostoa.
Pyynnön taustalla ovat pääosin taloudelliset syyt, mutta myös hallinnollisten asioiden oma hoitamiskyky askarruttaa osuuskuntia. Laajalla varsin harvasti asutulla alueella sijaitsevassa Laikon osuuskunnassa pelätään tulevaisuudessa eteen tulevia kustannuksia ja oltaisiin halukkaita siirtämään riskit kunnalle. Rautjärven vesihuolto-osuuskunnassa taas paljon kiinteistöjä on jättäytynyt osuuskunnan ulkopuolelle, jonka vuoksi sen talous on huonossa kunnossa.
Osuuskunnat haluaisivat, että Rautjärven kunta ostaisi osuuskunnilta liiketoiminnan ja verkostot laitteineen, kertoi Yle. Osakkaiden kanssa tehtäisiin uudet liittymissopimukset kunnan vesihuoltolaitoksen taksojen mukaisesti. Taksat olisi mahdollista määrätä alueellisesti. Kunta punnitsee kauppaa ja tehnee päätöksen tämän vuoden puolella.
Vesiosuuskunta pitää kaivot toiminnassa
Lähes 80 prosenttia kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin rakennuttamista kaivoista on toiminnassa vielä 20 vuoden käytön jälkeen, kertoi Talotekniikka-lehti syyskuun alussa yhdysvaltalaiseen tutkimukseen perustuen.
Järjestön kaivot säilyvät keskimääräistä paremmin käytössä, koska uuden vesipisteen yhteyteen perustetaan aina vesiosuuskunta. Se vastaa sen huollosta ja kerää veden käytöstä pientä maksua. World Visionin toimintamallin mukaisesti osuuskunnat koulutetaan huoltamaan vesipisteitä, ja käyttömaksuilla katetaan korjauskuluja.
World Vision on suurin puhdasta vettä toimittava kansalaisjärjestö kehitysmaissa. Joka 30:s sekunti yksi uusi ihminen saa järjestön tuella puhtaan veden käyttöönsä.
Tekstit kokosi: ANTTI MUSTONEN
